Francesco III Gonzaga

Francesco Gonzaga ( italialainen  Francesco Gonzaga ; 10. maaliskuuta 1533 [1] , Mantova , Mantovan herttuakunta  - 22. helmikuuta 1550 [1] , ibid) - Gonzaga -talon edustaja , Mantovan 2. herttua nimellä Francesco III ja 30. Margrave Monferraton nimissä Francesco I vuodesta 1540.

Federico II :n poika , Mantovan herttua, alias Monferraton markkrahvi Federico I, ja Margherita of Montferrat . Hän peri isänsä nuorena. Hänen alaisinaan olivat hänen äitinsä ja isän sedät - Ferrante I , Guastallan kreivi ja kardinaali Ercole Gonzaga . Vuonna 1549 nuori herttua meni naimisiin Itävallan arkkiherttuatar Katariinan kanssa . Hän kuoli ennen aikuisuuttaan eikä jättänyt jälkeläisiä.

Elämäkerta

Francesco Gonzaga syntyi Mantovassa 10. maaliskuuta 1533. Hän oli Mantovan herttuan ja Monferraton markkrahvin Federico II:n ja hänen vaimonsa Margherita of Montferratin, Palaiologosin prinsessan, ensimmäinen lapsi ja vanhin poika . Francesco II :n, Mantovan markkrahvin ja Ferraran ja Modenan Isabellan , Esten talon prinsessan pojanpoika . Äitinsä puolelta hän oli Monferraton markkrahvin Guglielmo IX :n ja Valois'n talon prinsessan Alençonin Annan pojanpoika [1] .

Välittömästi perillisen syntymän jälkeen Mantovan tuomioistuin ilmoitti tästä paaville ja Pyhän Rooman keisarille . Suositut juhlat tässä yhteydessä johtivat tulipaloon kaupungissa, jonka aikana kaupungintalon arkisto [ paloi . Kiitollisuuden merkiksi Jumalanäidille vanhemmat esittelivät kirkolle esikoisensa hopeisen patsaan, joka vastasi tarkasti hänen pituuttaan ja painoaan. Prinssin syntymän kunniaksi taiteilija Giulio Romano sai tehtäväkseen luoda 12 maalauksen sykli Jupiterin lapsuudesta ja nuoruudesta [2] . Kruununprinssinä Francesco sai Viadanan markkrahvin arvonimen, jota hän piti vuoden 1540 loppuun asti [1] .

Viikko isänsä kuoleman jälkeen, 5. heinäkuuta 1540, ruhtinaspalatsin ja katedraalin edessä olevalla aukiolla , prinssi julistettiin Mantovan herttuaksi nimellä Francesco III [ 3] . Hänestä tuli myös Monferraton markkreivi Francesco I:n nimellä. Tässä läänissä hänen yhteishallitsijansa, kuten edesmenneen isänsä tapauksessa, oli hänen äitinsä - Palaiologoksen, Monferraton markkreivien, talon viimeinen edustaja [1] . [2] .

Ennen täysi-ikäisyyden saavuttamista ruhtinasherttuattaren ja isän sedien - condottiere Ferrante Gonzaga , Molfettan markkreivi, Guastallan suvereeni kreivi ja kardinaali Ercole Gonzaga , Mantovan piispa - regenssi perustettiin prinssin ylle. Margaret of Montferrat ei puuttunut valtion asioihin, vaan jätti edesmenneen aviomiehensä veljet hallitsemaan, joista kardinaali itse asiassa hallitsi herttuakuntaa. Hänen toimintansa johti hallitsevan dynastian taloudellisen aseman vahvistumiseen. Hän vähensi merkittävästi hovihenkilöstöä ja toteutti useita toimenpiteitä herttuakunnan talouden kehittämiseksi, esimerkiksi hän myötävaikutti tekstiilituotannon kasvuun. Francescon osalta kardinaalisetä kutsui Mantovan hoviin kuuluisia opettajia, joiden joukossa olivat diplomaatti Giovanni Agnelli [4] , kirjailija Benedetto Lampridio , polymaattinen Candido Albino [2] [3] .

28. kesäkuuta 1543 vieraillessaan condottiere Luigi Alessandro Gonzagassa , nuoren herttuan toinen sukulainen keisari Kaarle V vieraili Medolin linnassa , jossa hän valtioiden läsnäollessa myönsi kymmenvuotiaalle hallitsijalle keisarillisen virkaan . Pyhän Rooman valtakunnan - Mantovan herttuakunnan ja Monferraton markkreivikunnan läänit [5] . Päivää aiemmin julkistettiin Francescon ja keisarin veljentytär, Itävallan arkkiherttuatar Katariinan häät . Sulhanen avioehtosopimus hyväksyttiin jo toukokuun puolivälissä ja morsiamen isä kesäkuun puolivälissä [2] .

Lyhyen itsenäisen hallituskautensa aikana Francesco onnistui allekirjoittamaan ainoan sopimuksen - 15. maaliskuuta 1548 päivätyn sopimuksen Venetsian tasavallan kanssa , joka säänteli rajakiistoja kahden valtion välillä. Saman vuoden toukokuun 9. päivänä hän otti hovissaan vastaan ​​vaimonsa veljen, Itävallan arkkiherttua Maximilianin , joka vieraili Mantovassa matkalla Espanjan kuningaskuntaan vauvamorsiamen luo . Joulukuun lopussa Francesco saapui Milanoon serkkunsa häihin missä hän tapasi Espanjan kruununprinssi Philipin hääjuhlien aikana . Jälkimmäinen vieraili herttuan kutsusta Mantovassa ja oleskeli hänen hovissaan 12.-15. tammikuuta 1549 [2] [3] .

Elokuussa 1549 Mantovassa he alkoivat valmistautua itse Francescon tulevaan avioliittoon. Hääjuhlien järjestäminen uskottiin herttualaisen hovin kamariherralle Sabino Calandralle. Lokakuun puolivälissä morsian saapui Trentoon veljensä, Itävallan arkkiherttua Ferdinandin kanssa . Veronassa heidät kohtasi sulhasen sukulaisten autokolari ja heidät saatettiin Porto Mantovanoon sijaitsevaan huvilaan , jossa herttuatar odotti heitä. 22. lokakuuta 1549, kellojen ja tykistötulen soidessa, herttuan morsiamen korteesin juhlallinen saapuminen Mantovaan tapahtui. Ja seuraavana päivänä vihkiminen järjestettiin Pyhän Andreaksen kirkossa Trenton prinssipiispan , kardinaali Cristoforo Madruzzon johdolla . Hääjuhlat kestivät yli viikon. Ympärivuorokautiseen juhlaan osallistui kahdeksan tuhatta vierasta. Uutiset paavi Paavali III :n kuolemasta , joka kuoli 10. marraskuuta, oli syy siihen, miksi kaikki juhlat keskeytettiin [2] .

Pian tämän jälkeen nuori herttua myös kuoli. 9. joulukuuta 1549 hän putosi metsästäessään Mezzo-järveen ihmeen kaupalla hukkunut. Hänen terveytensä kuitenkin heikkeni. Francescoa iskivät kuumekohtaukset, jotka johtuivat vakavasta keuhkokuumeesta , ja tammikuun 1550 loppuun asti herttua ei pystynyt nousemaan sängystä. Kun hänen terveytensä parani hieman, Francesco yritti välittömästi palata normaaliin elämään ja osallistui karnevaalin juhliin [3] . Mutta herttuan tila heikkeni jälleen jyrkästi. Lääkärit olivat voimattomia, ja 21. helmikuuta 1550 Mantovassa hän kuoli sukulaisten ympäröimänä. Kun kävi ilmi, että hänen leski ei ollut raskaana, edesmenneen herttuan veli julistettiin perilliseksi. Francesco haudattiin Mantovassa Pyhän Paavalin [2] [3] [6] kirkkoon . Joidenkin nykyaikaisten lähteiden mukaan hänen jäännöksensä on haudattu samaan Mantovaan, mutta Pyhän Barbaran basilikaan [7] .

Sukututkimus

Muistiinpanot

1. ↑ 1 2 3 4 5 Lupis Macedonio .
2. ↑ 1 2 3 4 5 6 7 Benzoni .
3. ↑ 1 2 3 4 5 Artoni, Bertelli, Posio .
4. ↑ Amadei, 1955 , s. 598.
5. ↑ Marocchi, 1990 , s. 175.
6. ↑ Coniglio, 1967 , s. 303.
7. ↑ Bettini .

Kirjallisuus

• Semenov I. S. Kristilliset dynastiat Euroopassa . - M.  : OLMA Media Group, 2002. - S. 197. - 492 s. - ISBN 5-224-02516-8 .
• Amadei F. . Cronaca universale della città di Mantova : [ Ital. ]. - Mantova: CITEM, 1955. - Voi. II. — 909 s.
• Coniglio G. I Gonzaga  : [ ital. ] . - Milano: Dall'Oglio, 1967. - 516 s. — (Grandi famiglie). — ISBN 88-7718-329-2 .
• Marocchi M. I Gonzaga di Castiglione delle Stiviere: julkaisijavire e private del casato di San Luigi  : [ it . ] . - Verona: Artegrafica, 1990. - 699 s.

Linkit

• Artoni P., Bertelli P., Posio V. Francesco III (1533 - 1550), secondo duca di Mantova, marchese del Monferrato (linkki ei saatavilla) . www.fermimn.gov.it . — Gonzaga. Haettu 12. heinäkuuta 2017. Arkistoitu alkuperäisestä 22. toukokuuta 2013.  (määrätön)   (Italialainen)
• Benzoni G. Francesco III, Gonzaga, duca di Mantova . www.treccani.it . - Dizionario Biografico degli Italiani - osa 49 (1997). Haettu: 12. heinäkuuta 2017. (määrätön)   (italiaksi)
• Bettini Al. Mantova, era sotto una chiesa il sepolcro segreto dei Gonzaga . www.repubblica.it . — La Repubblica. Haettu: 12. heinäkuuta 2017. (määrätön)   (italiaksi)
• Lupis Macrdonio M. Gonzaga: linea sovrana di Mantova . www.genmarenostrum.com . — Libro d'Oro della Nobilita Mediteranea. Haettu: 12. heinäkuuta 2017. (määrätön)   (italiaksi)

Temaattiset sivustot	Peerage
Sanakirjat ja tietosanakirjat	Biografiset italialaiset
Sukututkimus ja nekropolis	WikiTree Olemme myöhässä
Bibliografisissa luetteloissa	GND : 13232749X ISNI : 0000 0000 2263 6617 SUDOC : 156005212 VIAF : 25760616 WorldCat VIAF : 25760616