Frolova, Olga Pavlovna

Olga Pavlovna Frolova

Syntymäaika

30. tammikuuta 1931

Syntymäpaikka

Manchuria , Kiina

Kuolinpäivämäärä

27. huhtikuuta 2018 (87-vuotias)

Kuoleman paikka

Novosibirsk , Venäjä

Maa

Venäjä

Työpaikka

Novosibirskin valtionyliopisto

tunnetaan

orientalisti (japanin tutkimuksen ja sinologian asiantuntija)

Palkinnot ja palkinnot

Frolova (s. - Chernykh) Olga Pavlovna ( 30. kesäkuuta 1931 , Mantšuria , Kiina - 27. huhtikuuta 2018 , Novosibirsk , Venäjä ) - orientalisti (sinologian ja japanin tutkimuksen asiantuntija), professori, julkisuuden henkilö.

Lyhyt elämäkertamuistio

Lapsuus, koulutus

Olga Pavlovna Frolova (Chernykh) syntyi Koillis-Kiinassa, Mantsurian kaupungissa, venäläisten siirtolaisten perheessä. Isä Pavel Pavlovich Chernykh on rautatieinsinööri ja rakennusinsinööri Transbaikal-kasakkojen perheestä. Äiti, Chernykh (Skrygen) Natalja Aleksandrovna, on venäjän kielen (kirjallisuuden) opettaja, joka on peräisin Kiovan aatelisten ja perinnöllisten rautatietyöntekijöiden perheestä Elisavetgradista, CER:n rakentajista. Isän perhe lähti Venäjältä Kiinaan vuoden 1917 vallankumouksen jälkeen. Venäjän ortodoksiset perinteet säilytettiin perheessä. Kaikki kolme tytärtä saivat korkea-asteen hyvän koulutuksen[ selventää ] .

Vuonna 1937 hän tuli japanilaiseen kouluun Shanhaiguanin kaupungissa Kiinan Hebein maakunnassa. Vuonna 1938 perhe muutti Harbiniin , missä Olga Pavlovna jatkoi opintojaan japanilaisessa lukiossa. 1945-1949 - venäläinen lukio Harbinissa. 1949-1951 - Harbinin ammattikorkeakoulun itämaisen taloustieteen tiedekunta. Vuonna 1954 Olga Pavlovna muutti Neuvostoliittoon perheensä kanssa ja jatkoi opintojaan. 1955-1960 - Novosibirskin valtion pedagogisen instituutin vieraiden kielten laitos, erikoisuus "englanti ja saksa". Vuonna 1978 hän puolusti filologian väitöskirjansa "Sananmuodostus nykykiinan kielen terminologisessa sanastossa" Neuvostoliiton tiedeakatemian itämaisen tutkimuksen instituutissa Moskovassa.

Työvoima

1951-1952 - Venäjän kielen opettaja North-Eastern People's Universityssä ( Changchun , Kiina). 1953-1954 - Venäjän kielen opettaja Kiinan kansan vapautusarmeijan sotatekniikan akatemiassa (Harbin, Kiina). 1954-1955 - Neuvostoliittoon saapumisen jälkeen hän työskenteli Altain alueella sijaitsevan Stolbovskajan intercity-puhelinkeskuksen johtajan sihteerinä. 1958-1961 - Valtion suunnittelu- ja kokeellisen instituutin "Giprpouglemash" Kuznetskin sivuliikkeen kiinan, englannin ja saksan kielten kääntäjä.

1961-1968 – nuorempi tutkija Venäjän tiedeakatemian Siperian sivuliikkeen sytologian ja genetiikan instituutissa (Venäjän tiedeakatemian Siperian haara), kiinan, japanin, englannin ja saksan kääntäjä. Vuodesta 1968 Olga Pavlovna Frolova on työskennellyt NSU:ssa. Hän toimi seuraavissa tehtävissä: humanistisen tiedekunnan yleisen kielitieteen laitoksen assistentti (1968-1971), lehtori (1971-1979), apulaisprofessori (1979-1995), professori (1995-1999). 1999-2006 - Vieraiden kielten tiedekunnan vieraiden kielten osaston professori. Vuodesta 2006 - Vieraiden kielten tiedekunnan kielten ja kulttuurien historian ja typologian laitoksen professori.

1981-1999 - NSU:n humanistisen tiedekunnan akateemisen neuvoston jäsen. Vuodesta 2000 tähän päivään - NSU:n vieraiden kielten tiedekunnan akateemisen neuvoston jäsen. 1990-1997 — järjesti koulutus- ja metodologisia konferensseja parantaakseen japanin kielen opettajien taitoja Novosibirskin kouluissa ja yliopistoissa.

Yhteiskunnallinen toiminta

1993 - Olga Pavlovna Frolova perusti yhdessä oppilaidensa kanssa Japanin kielen opettajien yhdistyksen Novosibirskiin. 1992-1999 - Novosibirsk-Sapporo-yhdistyksen puheenjohtaja. 1980-1991 - osallistui aktiivisesti japanin kielen kääntäjänä Novosibirskin kaupunginhallinnon toimintaan, minkä seurauksena Novosibirskista ja Sapporosta tuli sisarkaupunkeja. Novosibirskin kaupungintalo ja Olga Pavlovna tekivät paljon työtä edistääkseen Venäjän ja Japanin suhteiden kehittämistä, ja vuonna 1996 perustettiin Siperia-Hokkaidon kulttuurikeskus , jonka tarkoituksena on vahvistaa sisarkaupunkisuhteita Sapporon kanssa, edistää keskinäistä yhteistyötä. yhteisymmärrystä Japanin ja Venäjän välillä, levittää näiden kahden maan kansojen kulttuuria, kieltä ja perinteitä.

Vuosina 1970-1990. järjestettiin Venäjän tiedeakatemian Siperian osaston Tiedemiestalossa Japanin ja Kiinan kulttuurille omistettuja iltoja, jotka keräsivät suuren yleisön. Vuosina 1964-1994 työskennellyt tulkkina kansainvälisissä tieteellisissä konferensseissa ja seminaareissa, virallisten Japanin ja Kiinan valtuuskuntien, liike-elämän edustajien, tieteellisten organisaatioiden vastaanotoissa. Vuodesta 1994 hän on ollut Novosibirskin aateliskokouksen jäsen.

Tieteellisen tutkimuksen pääsuuntaukset

Leksikologian, fraseologian, terminologian ja sanamuodon ongelmat kiinan ja japanin kielellä.
Japanin puheetiketin kielelliset näkökohdat.
Kiinan ja japanin tieteellisen ja teknisen kääntämisen kysymykset.
Ilmaisuvoimainen kiinan ja japanin sanasto.
Kulttuurienvälinen viestintä ja japanin ja kiinan opettamisen teoria.

Osallistuminen Japanin tutkimuksen ja sinologian kehittämiseen

Olga Pavlovna Frolovan ponnistelujen ja lahjakkuuden ansiosta NSU loi perustan kiinan (vuodesta 1970), japanin (vuodesta 1971) ja itämaisen kulttuurin opiskelusta. Hänen ponnistelunsa kautta kasvatettiin yli yksi sukupolvi sekä Venäjällä että ulkomailla työskenteleviä asiantuntijoita. Professori Frolova kutsuttiin toistuvasti Japaniin ja Kiinaan pitämään luentoja kiinan ja japanin kielten opetusjärjestelmästä, "Frolovan koulu" tuli laajalti tunnetuksi. Monet hänen oppilaistaan ylläpitävät jatkuvaa suhdetta opettajaansa useiden vuosien ajan. Olga Pavlovna itse on ystävä iäkkään japanilaisen opettajansa Higaki Mikon kanssa.

O. P. Frolova teki paljon työtä kiinan ja japanin kielitieteen alalla: hän keräsi, systematisoi ja analysoi laajaa terminologiaa, sananmuodostusta, fraseologiaa käsittelevää materiaalia sekä kirjoitti useita opetus-, metodologisia ja käytännön käsikirjoja. Ainutlaatuisena asiantuntijana hän on useiden vuosien ajan tehnyt valtavaa koulutus- ja sosiaalityötä Novosibirskissa.

Palkinnot ja kunnianimet

29. huhtikuuta 2007 Olga Pavlovna Frolovalle myönnettiin Nousevan auringon 4. luokan ritarikunta "Kultaiset säteet ruusukkeella" (Japanin keisarillinen valtion ritarikunta) ansioista Japanin ja Venäjän välisten kulttuuri- ja liikesuhteiden kehittämisessä. , - panos japanin kielen, kulttuurin ja perinteiden opetukseen.
Ritarikunnan "Ansioista Isänmaalle" II asteen mitali myönnettiin Venäjän federaation presidentin asetuksella 15.5.2010 saavutetuista työmenestyksistä ja monien vuosien hedelmällisestä työstä.
Venäjän puolen muistomerkki 20-vuotispäivän kunniaksi kaupunkien välisten sisarkaupunkisuhteiden solmimisesta: Novosibirsk (Venäjä) ja Sapporo (Japani), 2010
Japanin puolelta muistomerkki Novosibirskin (Venäjä) ja Sapporon (Japani) kaupunkien välisten sisarkaupunkisuhteiden solmimisen 20-vuotispäivän kunniaksi, 2010
Muistomitali Novosibirskin kaupungin perustamisen 110-vuotispäivän kunniaksi - "Hedelmällisestä työstä kaupungin hyväksi", 2003
Venäjän federaation korkea-asteen ja ammatillisen koulutuksen ministeriön tutkintotodistus (1999) myönnettiin useiden vuosien tieteellisestä ja pedagogisesta, koulutuksellisesta, metodologisesta ja koulutustoiminnasta, suuresta panoksesta korkeasti pätevien asiantuntijoiden koulutukseen ja uuden opetuksen käyttöönottoon. menetelmät opetusprosessiin.
Kunnianimikkeet: "Neuvostoliiton tiedeakatemian Siperian sivukonttorin kunniaveteraani" (1990), "Novosibirskin valtionyliopiston veteraani" (1987), " Työn veteraani " (2001).

Bibliografia

Tieteelliset artikkelit

Yli 50 tieteellisen artikkelin kirjoittaja, mukaan lukien:

Kysymykseen sananmuodostusliitteiden alkuperästä sekä kiinan sananmuodostelman ja liitteen välisistä rajoista (biologisten termien perusteella) // Kielen ja kirjallisuuden kysymyksiä: Temaattinen kokoelma. / Rev. toim. K. A. Timofejev . Novosibirsk: Novosib. un-t, 1968. Numero. II. Osa I.S. 186-196.
Yhdyssanojen rakenteellisia piirteitä kiinan biologisessa terminologiassa // Kysymyksiä kielestä ja kirjallisuudesta: Temaattinen kokoelma. / Rev. toim. K. A. Timofejev. Novosibirsk: Novosib. un-t, 1968. Numero. II. Osa I.S. 197-204.
Sananmuodostusjärjestelmä ja eräät sen toiminnan piirteet kiinan kielessä // Kielen ja kirjallisuuden kysymyksiä: Temaattinen kokoelma. / Rev. toim. K. A. Timofejev. Novosibirsk: Novosib. un-t, 1968. Numero. II. Osa I.S. 205-211.
Synonyymikysymyksestä terminologisessa sanastossa // Leksikologian todelliset ongelmat: Raporttien tiivistelmät. lingu. conf / Rev. toim. M. I. Cheremisina. Novosibirsk: Novosib. un-t, 1969. Numero. II. Osa II. S. 201.
Synonyymikysymyksestä kiinan kielen terminologisessa sanastossa // Leksikologian todelliset ongelmat: Dokl. 2. lingv. conf / Rev. toim. M. I. Cheremisina. Novosibirsk: Novosib. un-t, 1969. S. 116-122.
Tärkeimmistä menetelmistä tieteellisten ja teknisten termien muodostamiseksi nykyaikaisessa japanin kielessä // Kielen ja kirjallisuuden kysymyksiä / Toim. toim. K. A. Timofejev. Novosibirsk: Novosib. un-t, 1970. Numero. II. Osa I.S. 276-287.
Muutamia tapoja ilmaista kieltämistä japanin terminologisessa sanastossa // Leksikologian todelliset ongelmat: Raporttien tiivistelmät. 3. lingv. konf. 3.-7. toukokuuta 1971 / toim. toim. M. I. Cheremisina. Novosibirsk: Novosib. un-t, 1971. S. 62-63.
Käännös runoista japanilaisen runoilijan Yamamoto Kadauon kirjasta "Yhdessä varjon kanssa" // Siperian valot. 1971. Nro 6. (Tekijänä yhdessä I. O. Fonyakovin kanssa). s. 119-121.
Kysymys vieraan alkuperän termien muodostumisesta nykykiinassa // Leksikologian todelliset ongelmat: Dokl. Kolmas yliopistojenvälinen yliopisto. konf. 3.-7. toukokuuta 1972 / toim. toim. K. A. Timofejev. Novosibirsk: Novosib. un-t, 1972. S. 162-170.
Kysymys fraseologisesta muodostamisesta japanin kielellä // Leksikologian ja sanamuodon todelliset ongelmat: la. tieteellinen toimii / Vastuullinen. toim. K. A. Timofejev. Novosibirsk: Novosib. un-t, 1973. Numero. II. s. 100-103.
Sananmuodostuksen terminmuodostusmallit nykykiinan kielessä // Sananmuodostusleksikologian todelliset ongelmat: la. tieteellinen toimii / Vastuullinen. toim. K. A. Timofejev. Novosibirsk: Novosib. un-t, 1976. Numero. V. S. 151-159.
Modernin kiinan kielen liittämisen terminrakennusmallit // Leksikologian ja sanamuodon todelliset ongelmat: la. tieteellinen toimii / Vastuullinen. toim. K. A. Timofejev. Novosibirsk: Novosib. un-t, 1977. Numero. VI. s. 134-145.
Terminmuodostuksen piirteet kiinalaisessa biologisessa terminologiassa // Leksikologian ja sanamuodon todelliset ongelmat: la. tieteellinen toimii / Vastuullinen. toim. K. A. Timofejev. Novosibirsk: Novosib. un-t, 1978. Numero. VII. s. 138-147.
Vakaat vertailevat rakenteet japanilaisen fraseologian järjestelmässä // Leksikologian ja sanamuodon todelliset ongelmat: la. tieteellinen toimii / Vastuullinen. toim. K. A. Timofejev. Novosibirsk: Novosib. un-t, 1979. Numero. VIII. s. 83-91.
Eläinten ja kasvien nimet japanin kielen fraseologisten yksiköiden koostumuksessa // Leksikologian ja sanamuodon todelliset ongelmat: la. tieteellinen toimii / Vastuullinen. toim. K. A. Timofejev. Novosibirsk: Novosib. un-t, 1980. Numero. IX. s. 100-109.
Sananmuodostus nykykiinan kielen terminologisessa sanastossa. Novosibirsk: Nauka, 1981. 132 s.
Emotionaalisesti arvioivat substantiivit japanin kielen sanastossa ja fraseologiassa // Sanaston ja fraseologian ilmaisukyky: Yliopistojen välinen. la tieteellinen toimii / Vastuullinen. toim. K. A. Timofejev. Novosibirsk: Novosib. un-t, 1983. S. 114-122.
Kiinan terminologia leksikaalisena osajärjestelmänä // Kokoelma II Kiinan kielitieteen konferenssin tiivistelmiä. M.: Science, 1984. S.77-79.
Ihmisen ekspressiiviset ominaisuudet kiinaksi (semantiikka ja tyypit) // Ilmaisukyky kielen eri tasoilla: Yliopistojen välinen. la tieteellinen toimii / Vastuullinen. toim. K. A. Timofejev. Novosibirsk: Novosib. un-t, 1984. S. 131-141.
Japanin kielen termien johdonmukaisuus // Kieliyksiköiden semantiikka ja johdonmukaisuus: Yliopistojen välinen. la tieteellinen toimii / Vastuullinen. toim. K. A. Timofejev. Novosibirsk: Novosib. un-t, 1985. S. 153-160.
Tietyntyyppiset metaforat keinona ilmaista ilmeikkäitä henkilökohtaisia ominaisuuksia kiinan kielellä // Kokoelma tiivistelmiä III Kiinan kielitieteen konferenssista. M.: Nauka, 1986. S. 67-69.
Japanin kielen onomatopoeettiset sanat ihmisen ilmaisuominaisuuksien ja niiden systeemisten yhteyksien funktiona // Systeemiset suhteet kielen eri tasoilla: Yliopistojen välinen. la tieteellinen toimii / Vastuullinen. toim. K. A. Timofejev. Novosibirsk: Novosib. un-t, 1988. S. 65-70.
Kiinan kielen väritermien semanttinen ryhmä: systeemiset suhteet // Kiinan kielitieteen ajankohtaisia kysymyksiä. IV liittokokouksen materiaalit. M.: Nauka, 1988. S. 190-194.
Jotkut nykykiinan tieteellisten termien kielelliset näkökohdat // Kiinan kielen konferenssin papereiden tiivistelmät. Hong Kong: Polytechnic Institute, 1989. S. 17-19. (Joitakin kielellisiä näkökohtia nykykiinan tieteellisistä termeistä // Kiinan kielen konferenssin tiivistelmien kokoelma. Hong Kong: Polytechnic Institute, 1989. P.17-19).
Kiinan kielen liikeverbien leksiko-semanttinen ryhmä // Kiinan kielitieteen ajankohtaisia kysymyksiä. V liittovaltion konferenssin materiaalit. M.: Nauka, 1990. S. 140-144.
Kiinan kielen tutkimuksen ja opetuksen kysymyksiä Neuvostoliitossa // Shenyangin yliopiston tieteelliset muistiinpanot. Shenyang (Kiina). 1990. Nro 2. (kiinaksi). s. 47-53.
Japanin väritermit // Leksikologian ja syntaksin kieliluokat: Yliopistojen välinen. la tieteellinen toimii / Vastuullinen. toim. N. A. Lukyanova. Novosibirsk: Kustantaja Novosib. osavaltio un-ta, 1991. S. 71-87.
Henkilökohtaisten ominaisuuksien tyypit kiinan kielen ekspressiivisen sanaston järjestelmässä // Kiinan kielitiede. VIII kansainvälisen konferenssin materiaalit. Moskova: Institute of Linguistics RAN, 1996, s. 149-151.

Opetus- ja menetelmätyö

Nykyajan japanin fraseologia. Novosibirsk: NGU, 1979. 87 s.
Tieteelliset ja tekniset käännökset japanista venäjäksi. Novosibirsk: NGU, 1984. 96 s.
Lyhyt kiina-venäläinen sanakirja / Pod. toim. O.P. Frolova. Novosibirsk, 1987. 583 s.
Japanin yleiskurssi vieraana kielenä. Novosibirsk: NSU, 1988.
Kiinan kielen vieraana kielenä yleiskurssin ohjelma. Novosibirsk: NSU, 1990.
Venäläis-kiinalainen sanakirja jokapäiväisistä ja liike-elämän aiheista. Novosibirsk: Sov. Siperia, 1993. 116 s.
Onomatopoeettiset sanat nykyajan japanissa. Novosibirsk: NGU, 1996. 31 s.
Japanin kielen opettamisesta NSU:ssa 25 vuoden ajan. Kokemus, näkymät // Kasumikaikan-seuran teosten kokoelma. Tokio, 1996. Vol. XX. (Japaniksi). s. 86-109.
Japanin opetus Novosibirskissä. Osa yksi. Lukio // Nihongo (Tokio). 1996. Nro 6. (Japaniksi). s. 98-99.
Japanin opetus Novosibirskissä. Osa kaksi. Lukio // Nihongo (Tokio). 1996. Nro 7. (japaniksi). S. 99.
Japanin opetus Novosibirskissä. Kolmas osa. Japanin kieli ja kulttuuri // Nihongo (Tokio). 1996. Nro 8. (japaniksi). s. 94-96.
Japanilainen puheetiketti (kielellinen näkökohta). Novosibirsk: NGU, 1997. 44 s. [yksi]
Harbin Momoyama School (japanin kielen oppimisen alkuperä). Aikakauslehti "Pohjoinen". 26. maaliskuuta 2010 Osaka State Universityn julkaisut (japani). s. 100-104.
Hämmästyttävä kohtaaminen Japanin ja japanin kielen kanssa. Aikakauslehti "Pohjoinen". 27. maaliskuuta 2010 Osaka State Universityn julkaisut (japani). s. 51-57.
Käännökset 1800-luvun venäläisistä romansseista japaniksi. Osana Yamada Minorun ja Yamada Yukio kirjaa "Alienit (ei-venäläiset) Pietarissa. Taide ja kulttuuri. Runoutta, romansseja ja arkea Pietarissa. Tokio.2010. (Japaniksi). S.128-139, s.145, s.146, s.159-160, s.167, s.173-174, s. 175-176, s. 176-177.

Valitut artikkelit O. P. Frolovasta

Loshkareva O. Japanin Venäjän-suurlähettiläs tapasi NSU:n vanhimman japanilaisen opettajan // "Sinun kaupunkisi", 11. huhtikuuta 2007.
Yurchenko O. Tie tuhat mailia
Alexandrova Yu. Japanilainen tilaus - Venäjän opettajalle // "Tiede Siperiassa", nro 17, 26. huhtikuuta 2007. S. 2.
Dmitrieva N. Lauantaikokoukset // "Ilta-Novosibirsk", päivätty 28. huhtikuuta 2007. S. 13.
Japanin kevätvaltion ritarikunnan palkitut // "Tokyo Shimbun", 29. huhtikuuta 2007. (Japaniksi). S. 25.
Luettelo valtion tilauspalkintojen saajista // "Hokkaido Shimbun", päivätty 29. huhtikuuta 2007. (Japaniksi). S. 30.
Lavrova A. Et voi repiä sivuja pois historiasta // "Sinun kaupunkisi", 2. heinäkuuta 2007. S. 2.
Sadykova E. Kahden järjestyksen kavalieri // "Science in Siperia", nro 30-31, 5.8.2010, s. 5.

Linkit

Sivu FFI NSU:n verkkosivuilla (linkki ei saavutettavissa)
Sivu NSU:n verkkosivuilla (linkki ei saavutettavissa)
Musta perheen verkkosivusto

Bibliografisissa luetteloissa	ISNI : 0000 0000 8312 6768 LCCN : n83059597 NTA : 316713465 VIAF : 113063175 WorldCat VIAF : 113063175