Hans von Kevenhüller-Frankenburg

Kokeneet kirjoittajat eivät ole vielä tarkistaneet sivun nykyistä versiota, ja se voi poiketa merkittävästi 19.5.2021 tarkistetusta versiosta . tarkastukset vaativat 2 muokkausta .
Johann von Kevenhüller-Frankenburg
Saksan kieli  Johann von Khevenhüller-Frankenburg
Espanjan keisarillinen suurlähettiläs
Syntymä 16. huhtikuuta 1538 Spittal an der Drau( 1538-04-16 )
Kuolema 4. toukokuuta 1606 (68-vuotiaana) Madrid( 1606-05-04 )
Suku Kevenhüllers
Isä Christoph Kevenhüller
Äiti Elizabeth Mansdorfer
Palkinnot
Punainen nauhapalkki - general use.svg
 Mediatiedostot Wikimedia Commonsissa

Reichsgraf Johann VII von Kevenhüller zu Frankenburg ( saksa:  Johann VII von Khevenhüller zu Frankenburg ; 16. huhtikuuta 1538, Spittal an der Drau - 4. toukokuuta 1606, Madrid ), Baron zu Aichelburg - Pyhän Rooman valtakunnan diplomaatti .

Elämäkerta

Kärntenin aatelismiehen Christoph Kevenhüllerin, protestantismiin kääntyneen paroni zu Aichelburgin ja Elisabeth Mansdorferin poika, varakkaan Spittalin porvarin tytär. Tämä avioliitto antoi Christophille mahdollisuuden hankkia lukuisia kiinteistöjä Ylä- Kärntenistä , mukaan lukien Sommereggin linna, Ortenburg, rautakaivokset Eisentrattenissa lähellä Gmündiä ja muita maatiloja, mukaan lukien Eichelbergin ja Landskronin linnat.

Vuonna 1558 Hans Kövenhüller astui arkkiherttua Maximilianin palvelukseen . Vuonna 1560 Maximilian lähetti hänet Espanjaan.

Johann oli keisarien Maximilian II:n ja Rudolf II :n kamariherra , keisarillinen lähettiläs paavin hovissa (1566), vuodesta 1571 keisarillinen suurlähettiläs Espanjaan ja arkkiherttua Albrechtin Espanjan hovissa oleskelun aikana hänen palatsin pääjohtaja. Adam von Dietrichsteinin erottua vuonna 1572 hän toimi Espanjan keisarillisen lähettiläänä kuolemaansa saakka, yhteensä 33 vuoden ajan.

Prahassa 19. heinäkuuta 1593 antamallaan tutkintotodistuksella keisari Rudolf korotti Frankenburgin, Kammerin ja Koglin omaisuuden, jonka Kevenhüller sai keisari Rudolfilta palkkiona diplomaattisesta palveluksesta, keisarillisen piirikunnan arvoon.

Kreivi Frankenburg von Wurzbach raportoi diplomaattisista saavutuksista seuraavaa: vuonna 1565 hän sai keisari Maximilian II:n lähettiläänä 200 000 kruunua Firenzen herttualta ja 16 000 kruunua Luccan tasavallalta Turkin sodasta. Kun hänet ensi vuonna lähetettiin Roomaan onnittelemaan paavi Pius V :tä hänen valinnastaan, hän sai häneltä 30 000 kruunua ja 4 000 jalkasotilasta, 3 000 Firenzestä ja 6 000 kruunua Luccasta samaan tarkoitukseen; vuonna 1568 hänet lähetettiin Madridiin edesmenneen kuningattaren ja Alankomaiden kansannousun kanssa liittyvissä asioissa; vuonna 1570, yhdessä veljensä Moritzin kanssa, hän seurasi keisaria Speyeriin .

33-vuotisen Madridin-suurlähetystönsä aikana Kövenhüller käsitteli keisarillisen hovin tärkeimpiä asioita, ja hänen tämän ajanjakson kirjeiden arkisto koostuu seitsemästä sidotusta niteestä. Hän kieltäytyi kuningas Philip II :n hänelle vuonna 1579 tarjoamasta kardinaalihatusta , mutta hänet valittiin ritariksi Kultavillavuoren ritarikuntaan vuonna 1587 . Vuonna 1592 hän tuli Prahaan saadakseen todella kiireisen keisari Rudolfin avioliiton ja jälkeläisen kanssa, josta oli neuvoteltu 13 vuotta. Keisari Maximilian II:n leski keisarinna Maria nimitti hänet myös testamenttinsa toimeenpanijaksi. Chamberlain (1592), salaneuvos (1593).

Hänen 6. elokuuta 1605 tekemässään testamentissa perustama Majorat , joka koostuu Frankenburgin läänistä ja useista yhdistetyistä kiinteistöistä, on ensimmäinen ja vanhin Saksassa. Koska Kevenhüller itse jäi naimattomaksi eikä hänellä ollut perillistä, hän määräsi, että keisari vahvistaa veljensä Bartholomeus I (1539-1613) ja hänen jälkeläisensä ja järjestyksensä vuonna 1606. Bartholomeuksen poika Franz Christoph von Kevenhüller, josta tuli katolilainen vuonna 1609, edusti Wienin hovia Espanjan lähettiläänä useiden vuosien ajan.

Frankenburgin ensimmäisen kreivin alalla säilyi laaja kirjeenvaihto sekä matkapäiväkirjat (Italia, Espanja, Hollanti, Palestiina).

Madridin asunnossaan Kevenhüller keräsi suuren taidekokoelman. Hän oli välittäjänä hankkiessaan keisari Rudolphille suuren määrän luksustavaroita, taidetta, maalauksia ja eksoottisia esineitä Prahan keisarillisille kokoelmille sekä hevosten hankinnassa.

Kirjallisuus

Khevenhüller, Johann (VII.) Graf // Biographisches Lexikon des Kaiserthums Oesterreich: enthaltend die Lebensskizzen der denkwürdigen Personen, welche seit 1750 in den österreichischen Kronländern geboren wurden oder un darin ge. 11. - S. 220

Linkit