Hiipinän kansallispuisto | |
---|---|
perustiedot | |
Neliö |
|
Perustamispäivämäärä | 8. helmikuuta 2018 [1] |
Sijainti | |
67°43′31″ s. sh. 33°28′26″ itäistä pituutta e. | |
Maa | |
Venäjän federaation aihe | Murmanskin alue |
Hiipinän kansallispuisto | |
Hiipinän kansallispuisto | |
Mediatiedostot Wikimedia Commonsissa |
Hiipinät on kansallispuisto Murmanskin alueella . Se sijaitsee yli 84,8 tuhannen hehtaarin alueella [2] [3] ja on jaettu kahteen osaan: "Länsi-Kiipinä" ja "Itä-Khibiny" [4] .
Perustettiin helmikuussa 2018 [2] [3] suojelemaan Kuolan niemimaan vuoristotundran ja pohjoisen taigan ainutlaatuisia ekosysteemejä, Hiipinän vuoriston luonnon-, historia- ja kulttuuriperintöä .
Erityisesti suojellun luonnonalueen (SPNA) luomisen oletetaan edistävän ekologisen matkailun kehitystä Murmanskin alueella.
Maantieteilijä Veniamin Semenov-Tyan-Shansky puhui tarpeesta perustaa Hiipinän kansallispuiston kaltainen suojelualue vuonna 1917, pitäen suojelualueen sijoittamista näihin paikkoihin ensisijaisena prioriteettina [5] [4] . Esteenä tälle oli se, että alueella harjoitetaan kaivostoimintaa [5] .
Ennen lopullisen päätöksen antamista puistohanketta uusittiin useammin kuin kerran 10 vuoden ajan, jolloin suunniteltua aluetta pienennettiin kolme kertaa [4] . Kansallispuisto sisällytettiin joulukuussa 2011 Venäjän erityissuojelualueiden järjestelmän kehittämiskonseptiin vuoteen 2020 asti, jonka mukaan puisto oli määrä perustaa vuonna 2015 [6] . 19. helmikuuta 2018 allekirjoitettiin asetus kansallispuiston perustamisesta [2] [3] .
Puiston alueella kasvaa yli 400 verisuonikasvilajia, joista 8 lajia on lueteltu Punaisessa kirjassa; yli 300 lehtisammalta ja noin 400 jäkälää [7] .
Kansallispuistossa asuu 27 nisäkäslajia ja 123 lintulajia [8] .
Murmanskin alueen luonnonmuistomerkit | |
---|---|
Geologinen |
|
Hydrologinen |
|
Kasvitieteellinen (metsä) |
|
Kasvitieteellinen (lajinsuojelu) |
|
Luonnonhistoriallinen | |
Monimutkainen | |
Muut |
|