Talouskumppanuus - Venäjällä kahden tai useamman henkilön perustama kaupallinen organisaatio , jonka johtamiseen kumppanuuden osapuolet sekä muut henkilöt osallistuvat siinä laajuudessa ja siinä laajuudessa kuin kumppanuusjohto niin määrää. sopimus. Kumppanuuden katsotaan syntyneen oikeushenkilöksi sen valtion rekisteröinnistä lähtien.
Yhtiö ei voi olla muiden oikeushenkilöiden perustaja (osallistuja) liittoja ja yhdistyksiä lukuun ottamatta.
Yhtiöllä ei ole oikeutta laskea liikkeeseen joukkovelkakirjoja ja muita liikkeeseen laskettavia arvopapereita.
Kumppanuus ei kelpaa
Kumppanuutta ei voi perustaa yksi henkilö. Osakeyhtiöstä ei voi myöhemmin tulla yksijäseninen yhtiö. Jos kumppanuuden osallistujien määrä vähennetään yhteen osallistujaan, kumppanuus on organisoitava uudelleen tämän liittovaltion lain mukaisesti tai purettava oikeudessa asianosaisten tai oikeushenkilöiden valtion rekisteröintiä suorittavan elimen pyynnöstä, tai muut valtion elimet, joille liittovaltio on lailla myöntänyt oikeuden esittää tällainen vaatimus.
Kumppanuuden osallistujien määrä ei saa ylittää viittäkymmentä. Mikäli yhtiökokoukseen osallistuvien määrä ylittää tässä osassa asetetun rajan, yhtiö on muutettava osakeyhtiöksi vuoden kuluessa. Jos yhtiö ei asetetussa määräajassa muutu eikä kumppanuuteen osallistuvien määrä laske tässä osassa asetettuun rajaan, se on asetettava selvitystilaan oikeudessa asianomaisten henkilöiden tai valtion toimielimen pyynnöstä. liittovaltion lailla sallitaan oikeushenkilöiden tai muiden valtion elinten rekisteröinti, joilla on oikeus esittää tällainen vaatimus.
Perustamisasiakirja:
Yhtiön perustamiskirja on yhtiökokouksen perustamisasiakirja.
Yhteistyösopimuksen tulee sisältää:
1) yhtiökokouksen täydellinen toiminimi;
2) tiedot kumppanuuden tavoitteista ja toiminnasta;
3) tiedot kumppanuuden sijainnista;
4) tiedot yhtiön osakepääoman kokonaismäärästä ja koostumuksesta;
5) tiedot yhtiöasiakirjojen säilytysmenettelystä, toimiluvan numerosta ja notaarin sijainnista yhtiössä, jossa yhtiömiessopimus on varmennettu ja säilytettävä;
6) tiedot henkilöyhtiön hallintoa koskevan sopimuksen olemassaolosta tai puuttumisesta yhtiössä sekä osallistumisesta tai osallistumatta jättämisestä itse yhtiömiehistön hallintoa koskevaan sopimukseen;
7) yhdistyksen ainoan toimeenpanevan elimen valintamenettely ja määräaika, sen toimintamenettely ja sen tekemien päätösten tekeminen.
Pääoma (osake)pääoma, rahasto:
Jokainen yhtiömies on velvollinen osallistumaan yhtiön osakepääomaan. Yhtiön osanottajaa ei saa vapauttaa velvollisuudesta osallistua yhtiön osakepääomaan.
Ellei kumppanuusjohtamissopimuksessa toisin määrätä:
1) jos yhtiömies ei täytä velvollisuuttaan suorittaa alkupanos (osa panoksesta) yhtiön osakepääomaan edellyttäen, että yhtiömiessopimuksessa määrätään sen johdonmukaisesta osuudesta, hän on velvollinen maksamaan velan määrästä kertynyt korko, joka perustuu Venäjän federaation keskuspankin nykyiseen jälleenrahoituskorkoon, sekä sakko, jonka määrä on kymmenen prosenttia vuodessa talletuksen maksamattomasta osasta jokaiselta viivästyspäivästä;
2) jos yhtiömies ei täytä velvollisuuttaan myöhemmin suorittaa osa osuudesta yhtiön osakepääomaan, jos yhtiömiehiä koskevassa sopimuksessa määrätään sen johdonmukaisesta osallistumisesta, osa tällaisen yhtiömiehen osuudesta yhtiöosuudesta. pääoma, joka vastaa osuuden maksamatonta osaa, siirretään muille yhtiömiehille suhteessa heidän osuuksiensa määrään tai arvoon yhtiön osakepääomassa siten, että heille siirretään asianmukaisina osuuksina maksuvelvollisuus. asianmukainen panos.
Velvollisuuden laiminlyönti suorittaa alun perin tai myöhemmin osuutta (osa panoksesta) yhtiökokouksen osakepääomaan, jos yhtiöjärjestyssopimuksessa määrätään sen johdonmukaisesta osuudesta, voi olla peruste yhtiökumppanin sulkemiselle yhtiöstä. tämän liittovaltion lain 7 §:n mukaisesti.
Osakeyhtiön osakepääomaan voidaan sijoittaa rahana, muina esineinä tai omaisuusoikeuksina tai muina raha-arvoisina oikeuksina. Arvopaperit, lukuun ottamatta elinkeinonharjoittajien joukkovelkakirjoja, eivät voi olla osuutta osakeyhtiön osakepääomaan. Ellei yhtiökokoussopimuksessa toisin määrätä, yhtiön osakepääomaan annettavan omaisuuden ja muiden kansalaisoikeuksien rahallinen arvo vahvistetaan kaikkien yhtiöön osallistuvien yksimielisellä päätöksellä. Jollei osakkuusyhtiön osakepääomaan panostetun omaisuuden ja muiden kansalaisoikeusesineiden rahallisesta arvostamisesta tai arvioijan suostumuksesta päästä sopimukseen, osakeyhtiön osakepääomaan maksetaan rahana. Osakeyhtiön hoitosopimuksessa voidaan määrätä sellaista omaisuutta ja muita kansalaisoikeuksia, joita ei voida maksaa osakeyhtiön osakepääomaan.
(muutettu liittovaltion lailla nro 251-FZ, 23. heinäkuuta 2013)
(katso teksti edellisessä painoksessa)
Yhtiö ylläpitää henkilörekisteriä, josta käyvät ilmi tiedot kustakin yhtiömiehestä, sen osuuden suuruudesta yhtiön osakepääomasta ja osuudesta, yhtiön omistamien osakkeiden koosta, yhtiöön siirtymisen päivämäärät tai kumppanuuden hankkima. Tiedot kumppanuusosallistujien kokoonpanosta kirjataan yhtenäiseen valtion oikeushenkilöiden rekisteriin 8. elokuuta 2001 annetun liittovaltion lain nro 129-FZ "Oikeushenkilöiden ja yksittäisten yrittäjien valtion rekisteröinnistä" mukaisesti. Tietoja yhtiöön osallistujien omistamista osakkeista yhtiökokouksen osakepääomassa, mukaan lukien niiden koko ja arvo, ei sisällytetä yhtenäiseen valtion oikeushenkilörekisteriin.
Johto, hallintoelimet:
Kumppanuushallintoelinten järjestelmä, rakenne ja toimivaltuudet, niiden toimintamenettely ja toiminnan lopettaminen määräytyvät kumppanuushallinnon sopimuksessa tämän liittovaltion lain määräysten mukaisesti.
Kumppanuuden hallintoelinten muodostamismenettely vahvistetaan kumppanuushallinnon sopimuksessa, paitsi jos tämän liittovaltion lain mukaisesti tällainen menettely on vahvistettu kumppanuussäännössä.
Yhtiö muodostaa yhtiön ainoan toimeenpanevan elimen (pääjohtaja, toimitusjohtaja ja muut), joka valitaan yhtiökokouksen osallistujien keskuudesta yhtiöjärjestyksen määräämällä tavalla ja määräajaksi. Jos tällaista menettelyä ja määräaikaa ei ole määrätty perustamissopimuksessa, yhtiökokouksen ainoa toimeenpaneva elin valitaan kaikkien yhtiöön osallistuvien yksimielisellä päätöksellä koko yhtiösuhteen ajaksi. Kun yhtiö perustetaan, yhtiökokouksen ainoa toimeenpaneva elin, joka on yhtiökunnan pysyvä toimeenpaneva elin, valitaan yhtiökokouksen perustajien päätöksellä. Yhtiön toiminta ei ole sallittua ilman yhtiökokouksen ainoaa toimeenpanoelintä, joka valitaan vakiintuneen menettelyn mukaisesti. Tiedot kumppanuuden ainoasta toimeenpanevasta elimestä ja sen muutoksesta kirjataan yhtenäiseen valtion oikeushenkilöiden rekisteriin. Muilla kumppanuuselimilla, jos niiden muodostamisesta yhtiömiessopimuksessa määrätään, ei ole oikeutta toimia yhtiöyhdistyksen puolesta sen suhteissa kolmansiin osapuoliin. Yhdistyksen ainoaa toimeenpanevaa elintä ei voida valita jäsentensä keskuudesta. Yksityishenkilö toimii kumppanuuden ainoana toimeenpanevana elimenä.
Yhtiön ja yhtiön yksinomaisen toimeenpanevan elimen tehtäviä hoitavan henkilön välisen sopimuksen allekirjoittaa henkilöyhtiön puolesta henkilöyhtiön perustajien yhtiötä perustettaessa päätöksellä valtuutettu henkilö tai henkilö tai johto. kumppanuuden elin, joka määräytyy kumppanuusjohtamissopimuksessa.
Kumppanuuden hallintoelimen päätös, joka on tehty vastoin tämän liittovaltion lain vaatimuksia, muita Venäjän federaation säädöksiä, kumppanuusperuskirjaa, kumppanuushallintosopimusta ja loukkaa kumppanuuden osallistujan oikeuksia ja oikeutettuja etuja, voidaan tunnustaa tuomioistuin kumoaa kumppanuuden osanottajan hakemuksesta.
Yhtiön osanottajan hakemus yhtiökokouksen hallintoelimen päätöksen julistamisesta pätemättömäksi voidaan jättää tuomioistuimelle kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun yhtiömies sai tai hänen olisi pitänyt tietää tehdystä päätöksestä ja (tai) olosuhteista, jotka perusteet sen julistamiselle mitättömäksi.
Perustajien (osallistujien) vastuu:
Osakeyhtiön hallintoelinten jäsenten, jos tällaisten elinten muodostamisesta määrätään yhtiömiehiä koskevassa sopimuksessa, yhtiön ainoan toimeenpanevan elimen on oikeuksiaan käyttäessään ja velvollisuuksiaan suorittaessaan toimittava yhtiön etujen mukaisesti vilpittömässä mielessä ja kohtuudella.
Osakeyhtiön hallintoelinten jäsenet, jos tällaisten elinten muodostamisesta on määrätty yhtiömiessopimuksessa, on yhtiön ainoa toimeenpaneva elin vastuussa yhtiölle heidän syyllisillä toimillaan (toimimattomuudellaan) yhtiölle aiheuttamista vahingoista, ellei muut vastuun perusteet ja määrät määräytyvät kumppanuushallinnon sopimuksessa tai liittovaltion laeissa.
Yhtiön hallintoelinten jäsenten vastuun perusteita ja laajuutta määritettäessä, jos heidän muodostamisesta on määrätty yhtiöyhtiön hallintosopimuksessa, sekä yhtiön ainoan toimeenpanevan elimen vastuun perusteita ja laajuutta määritettäessä on noudatettava tavanomaisia ehtoja. Liikevaihto ja muut asian kannalta merkitykselliset seikat on otettava huomioon.
Jos tämän pykälän säännösten mukaan vastuussa on useita henkilöitä, heidän vastuunsa yhtiölle on yhteisvastuullinen.
Yhtiöllä tai kenellä tahansa yhtiömiehellä on oikeus hakea tuomioistuimelta korvausvaatimuksena yhtiölle yhtiön hallintoelinten jäsenten tai yhtiön ainoan toimeenpanevan elimen yhtiölle aiheuttamista vahingoista.
Osakepääoman osuuden siirto:
Ellei kumppanuusjohtamissopimuksessa toisin määrätä:
1) yhtiömiehellä on oikeus luovuttaa osuutensa yhtiön osakepääomasta myymällä tai muuten luovuttamalla se toiselle yhtiömiehelle, yhtiömiehelle tai kolmannelle osapuolelle;
2) siirrettäessä osuutta yhtiökokouksen osakepääomasta toiselle henkilölle osuuden luovuttaneen yhtiömiehen oikeudet ja velvollisuudet, mukaan lukien tälle yhtiömiehelle yhtiökokouksen hallinnointisopimuksen mukaiset oikeudet ja velvollisuudet, ehdot jotka siirtyvät tälle henkilölle kokonaisuudessaan tai sopivassa osassa, jonka osuuden hankkija on hyväksynyt liittymällä yhtiömiessopimukseen kokonaisuudessaan;
3) kumppanuuden ja yhtiösuhteen osallistujilla on etuoikeus kolmansiin osapuoliin nähden ostaa osuus yhtiön osakepääomasta tämän liittovaltion lain 15 §:ssä säädetyn menettelyn mukaisesti.
Yhtiön yhtiömiehen koko osakepääoman osuuden siirtäminen toiselle henkilölle (mukaan lukien koko osakkeen pakkolunastus yhtiöjärjestyksen määräämissä tapauksissa, tavalla ja ehdoin). kumppanuuden hallinnointisopimus) päättää osallistumisensa yhtiöön.
Liiketoimi, jonka tarkoituksena on luovuttaa osuus yhtiön osakepääomasta, mukaan lukien velvollisuus tehdä kauppa, jonka tarkoituksena on luovuttaa osuus yhtiön osakepääomasta tiettyjen olosuhteiden sattuessa tai jos toinen osapuoli täyttää vastavelvoitteen , on tehtävä notaarin vahvistamassa muodossa. Tämän liiketoimen notaarin muodon noudattamatta jättäminen johtaa sen pätemättömyyteen. Osakeyhtiön osakepääoman osuuden luovuttamiseen tähtäävästä kaupasta on ilmoitettava yhtiölle viimeistään kaupantekoa seuraavana arkipäivänä ja esitettävä todisteet tästä kaupasta. Yhtiön osakepääoman osuuden hankkija käyttää yhtiöön osallistujan oikeuksia ja velvollisuuksia ilmoituksen tekemisestä.
Jos yhtiömies, joka on tehnyt sopimuksen, joka velvoittaa tekemään (mukaan lukien tiettyjen olosuhteiden sattuessa tai toisen osapuolen vastavelvoitteen täyttyessä) liiketoimen, jonka tarkoituksena on luovuttaa osuus yhtiön osakepääomasta , kiertää laittomasti liiketoimea, jolla on tarkoitus luovuttaa osuus yhtiön osakepääomasta, osuuden hankkijalla on oikeus vaatia oikeudessa osuuden siirtämistä yhtiöyhdistyksen yhteispääomasta hänelle.
Osakeyhtiön osakepääoman osuuden luovuttajan valtuudet sen luovuttamiseen vahvistetaan notaarin vahvistamalla parisuhteen hallintosopimuksella sekä otteilla yhtenäisestä valtion oikeushenkilörekisteristä ja osakasrekisteristä, jotka sisältävät tiedot henkilön toiminnasta. omistusosuuden yhtiöpääomasta ja sen suuruudesta.
Poissulkeminen perustajaluettelosta (osallistujat):
1. Jos kumppanuuden osanottaja rikkoo hänelle tämän liittovaltion lain tai kumppanuuden hallinnointisopimuksen mukaisia velvollisuuksiaan tai toiminnallaan (toimimattomuudellaan) tekee kumppanuuden toiminnan mahdottomaksi tai vaikeuttaa sitä merkittävästi, kumppanuuden osallistujilla on oikeus vaatia tällaisen kumppanuuden osanottajan poissulkeminen yhtiöstä oikeudellisesti.
2. Yhtiön osanottajien poissulkeminen yhtiöstä ilman oikeudenkäyntiä sallitaan muiden yhtiökumppanuuden osallistujien yksimielisellä päätöksellä vain, jos yhtiömies ei täytä velvollisuuttaan suorittaa alku- tai myöhempää osuutta osakepääomaan (osa sijoituksesta) ) vahvistetun ajan kuluessa. Parisuhteesta eroamista koskevaan päätökseen parisuhteesta erotettu osanottaja voi hakea muutosta tuomioistuimeen.
3. Kumppanuuden osallistujan sulkeminen kumppanuudesta ei ole sallittua syillä, joista ei ole säädetty tässä liittovaltion laissa.
Osakeyhtiön purkamisen piirteet:
1. Osakeyhtiö voidaan purkaa vapaaehtoisesti Venäjän federaation siviililaissa säädetyn menettelyn mukaisesti tämän liittovaltion lain ja kumppanuushallinnointisopimuksen vaatimusten mukaisesti.
2. Osakeyhtiö voidaan purkaa tuomioistuimen päätöksellä Venäjän federaation siviililain ja tämän liittovaltion lain mukaisin perustein.
3. Yhtiö on purettava tai muutettava osakeyhtiöksi, jos yhtiöön jää jäljelle ainoa osallistuja. Sellainen yhtiömies on kymmenen päivän kuluessa siitä, kun hänestä tuli yhtiön ainoa jäsen, velvollisuus muuttaa tämä yhtiö osakeyhtiöksi tai tehdä päätös yhtiön purkamisesta. Osakeyhtiön hallinnointisopimuksessa on määrättävä yhtiökokouksen muuttamisesta tai purkamisesta tämän liittovaltion lain mukaisesti siinä tapauksessa, että ainoa osallistuja jää yhtiöön. Jos yhtiötä ei säädetyssä määräajassa muuteta tai yhtiötä ei päätetä purkaa, se asetetaan selvitystilaan oikeudessa yhtiön sijaintipaikan notaarin asianosaisten pyynnöstä antamien tietojen perusteella, oikeushenkilöiden valtion rekisteröintiä suorittava elin tai muut valtion elimet tai paikallisen itsehallinnon elimet, joille liittovaltion laissa myönnetään oikeus esittää tällainen vaatimus.
4. Osakeyhtiön vapaaehtoinen purkaminen ja selvitystoimikunnan asettaminen tapahtuu yhtiömiessopimuksessa määrätyissä tapauksissa sekä yhtiömiesten tai yhtiömiessopimuksella siihen oikeutettujen yhtiömiesten päätöksellä. Tällainen päätös tehdään kumppanuusjohtamissopimuksessa määrätyllä tavalla. Selvitystoimikunnan asettamisesta lähtien kaikki valtuudet hoitaa yhtiösuhteen asioita siirtyvät sille. Selvityskomissio toimii selvitystilassa olevan yhtiön puolesta tuomioistuimessa.
5. Selvitystilassa olevan henkilöyhtiön velkojien saatavat, joiden kanssa on tämän liittovaltion lain 3 §:n mukaisesti päästy sopimukseen yhtiövastuun täydellisestä tai osittaisesta päättymisestä sopimuksessa määrättyjen ehtojen täyttyessä. nämä velvoitteet syntyivät, ne täytetään osapuolten sopiman määrän puitteissa.
6. Selvityslautakunta siirtää velkojien saatavien tyydyttämisen jälkeen jäljelle jääneen yhtiön omaisuuden tämän pykälän 12 osan mukaisesti yhtiön osakkaille.
7. Jos yhtiöllä ei ole yhtiökokouksen purkamispäätöshetkellä velvoitteita velkojia kohtaan, sen omaisuus jaetaan yhtiökokouksen osallistujien kesken sen jälkeen, kun velkojien saatavien esittämiselle ja valmistelulle määrätty määräaika on kulunut umpeen. tämän artiklan 12 osan mukaisesti.
8. Selvitystilan välitaseen hyväksyy yhtiökumppanit tai oikeushenkilön purkamisesta päättänyt toimielin.
9. Jos selvitystilassa olevalla yhtiöllä ei ole riittävästi varoja velkojien saatavien tyydyttämiseen (lukuun ottamatta velkojia, joiden kanssa tämän liittovaltion lain 3 §:n mukaisesti on päästy sopimukseen yhtiön velvoitteiden täydellisestä tai osittaisesta päättämisestä sopimuksessa määrättyjen ehtojen täyttyminen, josta nämä tiedot ovat syntyneet, selvitystoimikunta myy yhtiön muun omaisuuden, mukaan lukien yhtiön osakepääomaan kuuluvan omaisuuden, julkisessa huutokaupassa oikeuden päätösten täytäntöönpanon edellyttämällä tavalla.
10. Selvityskomissio suorittaa rahasummat likvidoidun yhtiön velkojille Venäjän federaation siviililain mukaisessa tärkeysjärjestyksessä väliaikaisen selvitystilataseen mukaisesti.
11. Selvitystoimien päätyttyä velkojien kanssa selvitysvaliokunta laatii selvityslaskelman, jonka yhtiökumppanit tai oikeushenkilön selvitystilasta päättänyt toimielin hyväksyy.
12. Selvitysvaliokunta jakaa velkojien kanssa tehtyjen selvitysten jälkeen jäljelle jääneen omaisuuden, muut selvitystilassa olevan yhtiön kansalaisoikeuksien kohteet kaikkien yhtiöön osallistujien kesken suhteessa heidän osuuksiinsa yhtiön yhteispääomasta, ellei kumppanuuden hallinnointisopimuksessa tai tämän liittovaltion laissa määrätään erilaisesta menettelystä ja (tai) kumppanuuden osallistujien järjestyksestä.
Kumppanuuden uudelleenjärjestelyn piirteet:
1. Osakeyhtiö voidaan organisoida uudelleen tässä liittovaltion laissa säädetyn menettelyn mukaisesti. Osakeyhtiön uudelleenorganisointi voidaan toteuttaa vain osakeyhtiöksi muuttamisessa. Osakeyhtiön katsotaan organisoidun uudelleen siitä hetkestä lähtien, kun yhtiöjärjestyksen seurauksena perustettu osakeyhtiö on rekisteröity valtiollisesti.
2. Osakeyhtiön uudelleenorganisoinnin seurauksena perustetun osakeyhtiön valtion rekisteröinti ja uudelleenorganisoidun yhtiön toiminnan lopettamista koskeva merkintä suoritetaan liittovaltion laeissa säädetyllä tavalla.
3. Ellei yhtiökokoussopimuksessa toisin määrätä, kaikki uudelleenjärjestetyn yhtiökokouksen osapuolet tekevät päätöksen yhtiökokouksen uudelleen järjestämisestä muutosmuodossa yksimielisesti.
4. Yhtiön uudelleenorganisoimista koskevassa päätöksessä on oltava:
1) osakeyhtiön muutosmuodossa tapahtuvan uudelleenjärjestelyn seurauksena perustetun osakeyhtiön nimi, sijaintitiedot;
2) muuntamisen menettely ja ehdot;
3) yhtiökumppanuuden osakkaiden osakkeiden vaihtamista osakeyhtiön osakkeisiin menettelystä ja ehdoista;
4) luettelo tarkastuslautakunnan jäsenistä tai maininta perustettavan osakeyhtiön tilintarkastajasta;
5) luettelo perustettavan osakeyhtiön kollegiaalisen toimeenpanevan elimen jäsenistä, jos tällaisen osakeyhtiön säännöissä määrätään kollegiaalisen toimeenpanevan elimen olemassaolosta ja sen muodostaminen kuuluu ylimmän hallintoelimen toimivaltaan. tällaisen osakeyhtiön johtoelin;
6) selvitys perustettavan osakeyhtiön ainoan toimeenpanoelimen tehtäviä hoitavasta henkilöstä;
7) luettelo perustettavan osakeyhtiön muun toimielimen (lukuun ottamatta osakeyhtiön yhtiökokousta) jäsenistä, jos perustettavan osakeyhtiön peruskirjassa määrätään toisen toimielimen ja sen muodostaminen kuuluu perustettavan osakeyhtiön ylimmän hallintoelimen toimivaltaan;
8) ilmoitus luovutuskirjan hyväksymisestä sellaisen luovutuskirjan liitteenä;
9) merkintä perustettavan osakeyhtiön peruskirjan hyväksymisestä, johon on liitetty tällainen työjärjestys.
5. Päätös yhtiökokouksen uudelleen järjestämisestä muuntamisella voi sisältää merkinnän yhtiöjärjestyksen muutoksen seurauksena perustetun osakeyhtiön tilintarkastajasta, muut tiedot momenteissa mainituista henkilöistä. Tämän artiklan 4 osan 4-7, muut uudelleenjärjestelyä koskevat määräykset, jotka eivät ole ristiriidassa liittovaltion lakien kumppanuuksien kanssa.
6. Päätös yhtiökokouksen uudelleenorganisoinnista muutosmuodossa voi määrätä erityismenettelystä, jonka mukaan uudelleenorganisoitu yhtiö suorittaa tietyntyyppisiä liiketoimia ja (tai) liiketoimia, tai niiden suorittamisen kiellosta tietyksi ajaksi. Yrityssaneerauksen kohteena olevan yhtiökokouksen tai saneerauksen tuloksena syntyneen osakeyhtiön määrätyn erityismenettelyn tai kiellon vastaisesti tekemä liiketoimi voidaan julistaa pätemättömäksi saneerattavan yhtiön tai yhtiöön osallisen kanteessa. uudelleenjärjestelyssä, jos osoitetaan, että liiketoimen toinen osapuoli tiesi tai hänen olisi pitänyt tietää tällaisesta rikkomuksesta.
7. Osakeyhtiön muuttuessa kaikki uudelleenjärjestetyn yhtiön oikeudet ja velvollisuudet siirtyvät muutoksen seurauksena perustetulle osakeyhtiölle.
8. Kumppanuuden on kolmen työpäivän kuluessa sen uudelleenorganisointipäätöksen tekemisestä ilmoitettava kirjallisesti elimelle, joka suorittaa oikeushenkilöiden valtion rekisteröinnin, saneerausmenettelyn aloittamisesta. Tämän viestin perusteella oikeushenkilöiden valtion rekisteröinnin suorittava elin tekee merkinnän yhtenäiseen valtion oikeushenkilöiden rekisteriin, että kumppanuus on uudelleenorganisointiprosessissa.
9. Tehtyään merkinnän yhdistyneen valtion oikeushenkilöiden rekisteriin saneerausmenettelyn aloittamisesta, uudelleenorganisoitava yhtiö lähettää ilmoituksen uudelleenjärjestelystään 8. elokuuta 2001 annetun liittovaltion lain nro 129-FZ "On" mukaisesti. Oikeushenkilöiden ja yksittäisten yrittäjien valtion rekisteröinti".
10. Yhtiön velkojalla on yhtiösaneerauksen yhteydessä oikeus vaatia vastaavan velvoitteen ennenaikaista täyttämistä tai päättämistä sekä tappion korvaamista kolmenkymmenen päivän kuluessa saneerausilmoituksen lähettämisestä, paitsi jos velkojalla, joka on yritystoiminnan kohteena, ei ole tällaista vaatimisoikeutta yhtiön kanssa tehdyn sopimuksen ehtojen mukaisesti. Velkojilla, joille ei ole yhtiön kanssa tehdyn sopimuksen ehtojen mukaisesti myönnetty oikeutta vaatia vastaavan velvoitteen ennenaikaista täyttämistä tai päättämistä sekä vahingonkorvausta yhtiön uudelleenjärjestelyn yhteydessä, on oikeus vaatia asiaankuuluvien velvoitteiden täyttäminen täysimääräisesti uudelleenjärjestelyn tuloksena syntyneeltä osakeyhtiöltä, jolle siirtyvät kaikki uudelleenorganisoidun yhtiön oikeudet ja velvollisuudet.
Liittovaltion laki, annettu 3. joulukuuta 2011, N 380-FZ "Taloudellisista kumppanuuksista" // Venäjän federaation lainsäädäntökokoelma, 5. joulukuuta 2011 N 49 (V osa) Art. 7058