" Aksak-kulan" ("Lantuva kulan") on kazakstanin kansanmusiikki zhyr , kyui , joka perustuu kazakstaniin legendaan, jonka tapahtumat liittyvät legendaan Tšingis-kaanin pojan Jochin (Zhoshan) kuolemasta . Kuuluisaa zhyrshy - Ketbug (Ұly-Zhyrshy) kutsutaan tämän kuyn kirjoittajaksi . On huomattava, että legendasta ja kuysta on olemassa erilaisia versioita (vanha turkkilainen, chagatai, ulytau, sozak, mangistau, semey, kirgisia). Joissakin versioissa legenda, kuten kui, on realistinen, toisissa se on upeampi ja tyyliltään ja ilmeisyydeltään syvästi erilainen. Kuitenkin muusikko kaikissa versioissa on Ketbuga (Ulug-Jirchi) [1] .
Yhden heistä mukaan Tšingis-kaani Jochin (Joshy) poika, joka aikoinaan kiinnostui jousiammunnasta metsästäessään villiä kulaania, kulaaneja , jahtasi heitä niin, että hänen mukanaan ollut kumppaniryhmä jäi kauas taakse. Prinssi löi tarkasti juoksevia kulaaneja terävillä nuolilla, eikä hän ollut armoa köyhille eläimille. Villien kulaanien lauman johtaja, joka tunnetaan nimellä Lame Kulan, vahva ja rohkea, ei edes pelkää susia (hänen jalkansa loukkaantui kerran taistelussa harmaita saalistajia vastaan), kääntyi yhtäkkiä ympäri ja hyökkäsi metsästäjän kimppuun. Lame Kulanin hyökkäys oli niin rohkea ja raivoisa, että Jochi (Joshy) putosi hevosestaan, loukkasi niskaansa ja kuoli välittömästi... johtaja Lame Kulan pakeni silti.
Useiden päivien ajan hänen mukanaan olleet uskotut etsivät poljettua Jochia (Joshya). Tavan mukaan läheisen kuolemasta tulee ilmoittaa ennen seitsemän päivän muistojuhlaa. Kukaan läheisistä työtovereista ja palvelijoista ei uskaltanut kertoa Tšingis-kaanille hänen poikansa kuolemasta. Siitä, että henkilö toi huonoja uutisia, muinaisen tavan mukaan oletettiin kuolemaa. Ja sitten viisas zhyrau ja rohkea batyri Ketbuga leikkasi dombran koivusta , veti siihen narut ja saapuessaan Tšingis-kaanin palatsiin putosi polvilleen valtaistuimensa eteen. Vladyka, näkiessään, ettei viisas vanha mies ollut tullut hänen luokseen ystävällisesti, kysyi häneltä synkästi: "Mitä haluat, suuri laulaja?"
Mutta Ketbuga ei sanonut mitään. Hän alkoi soittaa surullista melodiaa - kui - koivudombraansa. Tässä kyuissa välitettiin maagisilla äänillä kuinka nuori prinssi Jochi (Joshy), Tšingis-kaanin poika, meni metsästämään, kuinka hän tapasi kulaanilauman, joka laidunsi kevätheinillä ja kuinka prinssi metsästi niitä.
Tähän asti kulaanien johtaja johti taitavasti jälkeläisiä pois takaa-ajosta, mutta tällä kertaa vaara oli suuri. Prinssi ohitti nuoleillaan kulaaneja, tammoja ja nuoria varsoja. Tappava jousiammunta oli jo alkanut, ihmiset ratsain jahtasivat villieläimiä. Ja sillä hetkellä Ontuva johtaja, säästämättä omaa henkeään, kääntyi ja ryntäsi häntä takaa-ajoon ajavan prinssin kimppuun ja heitti hänet maahan. Joten khanin poika menehtyi...
Uly Zhyrshy lopetti dombran soittamisen sanaakaan lausumatta, mutta Tšingis-kaani ja kaikki muut ymmärsivät kaiken musiikin äänestä: dombra välitti sekä laukkaavien hevosten kolinaa että kulaanien ahdistusta nuorista ja heikkoista varsoista sekä voimaa. ja johtaja Lame Kulanin viisautta, joka suojelee niveltäsi. Hän lauloi erityisen traagisesti, kun Lame Kulan hyökkäsi prinssin kimppuun...
Khaani oli pitkään hiljaa, eikä hänen seurueensa uskaltanut antaa ääntä. Lopulta Tšingis-kaani sanoi: "Toit minulle raskaan uutisen poikani kuolemasta. Ymmärsin kaiken, kun kuuntelin dombraasi. Olet kuoleman arvoinen mustista uutisistasi, mutta koska et itse sanonut sanaakaan, anna dombrasi rangaista. Täytä hänen kurkkunsa lyijyllä!"
Joten kiitos viisaan Ketbuga - Uly zhyrshy - Tšingis-kaanille ilmoitettiin nuoren prinssin kuolemasta, mutta vastoin kauheaa tapaa, kukaan ihmisistä ei loukkaantunut. Ja koivudombra prinssin kuoleman mustien uutisten tuomiseksi oli täynnä kuumaa lyijyä.
Siitä lähtien sen tasaiselle puolelle on ilmaantunut reikä... [2] [3] [4]
Tuntemattoman kirjailijan vuonna 861 (= 1457) kokoaman teoksen "Shajarat Al-Atrak" ("Turkkilaisten sukututkimus") [5] mukaan tiedetään, että Tšingis-kaani rakasti Jochi Khania enemmän kuin kaikkia hänen miehiä ja naisia. lapsia, joten kenelläkään ei ollut rohkeutta Tšingis-kaanin läsnä ollessa lausua Jochi Khanin nimeä paheksuvasti. Kun uutinen Jochi Khanin kuolemasta saavutti lauman, kukaan ei voinut ilmoittaa siitä Tšingis-kaanille. Lopulta kaikki emiirit päättivät, että Ulug-Jirchi, joka oli läheinen ja yksi suurimmista emireistä, raportoi tästä saatuaan jiran käskyn . Sitten Ulug-Jirchi, kun Tšingis-khan antoi käskyn jirille, sanoi turkkilainen jir ja katsoi sopivan ajan:
Tengiz bashtyn bulgandia kim tonduur ja xanim? Terek tubtyn dzhygaldy kim turguzur ja hanym?
Tšingis-kaani vastasi Jirchille, että turkkilainen jir:
Tengiz bashtyn bulgansa tonduur olum Jochi dur, Terek tubtyn dzhygylsa turguzur olum Juchi dur.
Jirchin sanojen merkitys oli seuraava: "Meri on saastunut maahan asti, kuka sen puhdistaa, oi kuninkaani? Valkoinen poppeli on vierähtänyt pohjalta, kuka sen pystyttää, oi kuninkaani? Vastauksena Tšingis-kaani sanoo Jirchille: "Jos meri on saastunut maahan asti, se puhdistaa (sen) on poikani Jochi; jos valkoisen poppelin runko rullaa tyvestä, se, joka laittaa sen ylös, on poikani Jochi! Kun Ulug-Jirchi toisti sanansa, kyyneleet valuivat hänen silmistään. Tšingis-kaani sanoi turkkilaiselle jirille:
Kozung yashyn chokurtur konglung goldy balgaymy? Jiring kongul bkurtur jochi oldie bolgaymy?
Vastauksena Tšingis-kaanille Jirchi sanoi turkkilaisen jirin:
Soylemekke erkim yok sen soyleding, hanim! Oz yarlygyng ozge jab ayu oilding, ah khanim!
Kun Jirchi toisti jiriään ja samalla kyyneleet alkoivat ilmestyä (hänen) silmiin, Tšingis-kaani sanoo: "Silmäsi vuodattaa kyyneleitä, onko sydämesi täynnä? Puheesi saa sydämen nyyhkyttämään, onko Jochi kuollut? Koska tuolloin tuli esiin Tšingis-kaanin käsky, että Tšingis-kaani rankaisee jokaista, joka sanoo sanan Jochin kuolemasta, tämän seurauksena Jirchi vastaa Tšingis-kaaniin: "Minulla ei ole voimaa ja tahtoa puhua tästä, sinä itse sanoit: oi kuninkaani, olkoon päätöksesi itselläsi, olet ajatellut hyvin, kuninkaani, koska näin on. Sitten Tšingis-kaani sanoi turkkilaiselle jirille:
Kulun algan kulandai kulunumdin airyldym, Airylyshkan ankaudai er olumdin airyldym.
toisin sanoen: "Kuin hirvi, joka ajetaan metsästämään tappamaan, hän itse pakenee, ja hänen pentunsa jää jäljelle, joten erosin lapsestani ja kuin yksinkertainen, joka yksinkertaisuuden vuoksi joutui vihollisten keskelle, luotin ystävyyteen ja erosin kumppaneistani, joten erosin itseni rohkeasta pojastani. Kun nämä sanat tulivat Tšingis-kaanilta, kaikki emiirit ja nojonit nousivat seisomaan, täyttivät surunvalittelutavan ja alkoivat valittaa.
Vuonna 1968 Kazakhfilm- studiossa kuvattiin legendaan ja kui-sarjaan perustuva sarjakuva Aksak Kulan .