Pariisin vatsa

Pariisin kohtu ( fr.  Le Ventre de Paris ) on ranskalaisen kirjailijan Emile Zolan romaani , osa Rougon-Macquartin sykliä . Kolmas romaani tässä teossarjassa.

Luontihistoria

Kirjoittaja aloitti romaanin työskentelyn vuonna 1871. Ensimmäinen kirjapainos ilmestyi vuonna 1873. Toiminta tapahtuu 1850-luvun puolivälissä toisen imperiumin hallinnon muodostuessa . Otsikko viittaa Pariisin Les Halles -ruokatoriin sekä ympäröiviin kaupunginosiin, jotka toimivat romaanin ympäristönä. Tämä on Zolan ensimmäinen teos, joka kuvaa paitsi keskiporvaristoa myös väestön alempia kerroksia. Kuva Les Halles -markkinoista, joka oli yksi kehittyneen kapitalismin kaupunkikulttuurin näkyvistä merkeistä, muodostuu metaforaksi tämän aikakauden muodostuvista sosiaalisista suhteista.

Juoni

Juoni pyörii Floranin kohtalon ympärillä, joka oli kerran koulun opettaja. Joulukuun 2. päivän vallankaappaukseen liittyneiden mellakoiden aikana vuonna 1851 tämä mies luultiin uuden hallinnon vastustajaksi ja tuomittiin pakkotyöhön Cayennessa . Kävittyään useiden vuosien rangaistuksen, Florent pakeni kovaa työtä henkensä uhalla ja pääsi Pariisiin, missä hänellä oli vaikeuksia löytää toimeentuloa. Florentia kuvataan henkilöksi, joka ei spontaanisti hyväksy Napoleon III :n henkilökohtaisen vallan järjestelmää , mutta joka on vähän sopeutunut todelliseen elämään ja taisteluun ihanteidensa ja unelmiensa puolesta.

Poetiikka

Romaani erottuu kirjailijan suuresta huomiosta torielämän arjen kohtauksiin ja erilaisten tuotteiden - vihannesten, hedelmien, elävän kalan, lihan ja makkaratuotteiden ja vastaavien - kuvauksiin kirkkaalla ja kuvaannollisella kielellä. Erityisen kuuluisa oli juustokaupan kuvaus, niin kutsuttu "juustosinfonia". Zola kuvailee myymälän eri juustojen tuoksuja eräänlaiseksi sinfoniseksi teokseksi musiikillisia metaforia käyttäen.

Romantiikkaa Venäjällä

Romaani käännettiin ensimmäisen kerran venäjäksi vuonna 1873 ja sai yleisesti kiinnostunutta kritiikkiä venäläisissä lehdistössä. Tämän romaanin menestyksen jälkeen voimme puhua Zolan suosion alusta Venäjällä. Neuvostoliiton aikana N. M. Gnedina käänsi romaanin uudelleen ja painos sen uudelleen useita kertoja.

Linkit

• Pariisin kohtu Maxim Moshkovin kirjastossa