Karlis Shadurskis | |
---|---|
Karlis Shadurskis | |
2018 | |
opetus- ja tiedeministeri | |
11. helmikuuta 2016 - 27. marraskuuta 2018 | |
Hallituksen päällikkö | Maris Kuchinskis |
Presidentti | Raimonds Vejonis |
Edeltäjä | Marite myynti |
Seuraaja | Ilga Shuplinska |
opetus- ja tiedeministeri | |
7. marraskuuta 2002 - 9. maaliskuuta 2004 | |
Hallituksen päällikkö | Einar Repshe |
Presidentti | Vaira Vike-Freiberga |
Edeltäjä | Karlis Greyshkalns |
Seuraaja | Juris Radzevichs |
Syntymä |
11. lokakuuta 1959 (63-vuotias) Riika , Latvian SSR , Neuvostoliitto |
Lähetys |
Uusi aika (2002-2008) |
koulutus | Riian ammattikorkeakoulu |
Akateeminen titteli | Professori |
Ammatti | matemaatikko |
Työpaikka | |
Mediatiedostot Wikimedia Commonsissa |
Karlis Šadurskis ( latvia: Kārlis Šadurskis , 11. lokakuuta 1959) on latvialainen poliitikko. Latvian opetus- ja tiedeministeri (2002-2004, 2016-2018). Yhtenäisyyspuolueen jäsen . Latvian Saeiman 8., 9., 10. ja 12. kokousten jäsen . Euroopan parlamentin jäsen 2011–2014 ja 2018–2019. 2020 - valittu Riian kaupunginvaltuuston jäseneksi. [yksi]
Valmistui Riian 1. lukiosta [2] . Vuonna 1982 hän valmistui arvosanoin Riian ammattikorkeakoulusta (nykyisin Riian tekninen yliopisto ) pääaineenaan sovellettu matematiikka. Latvian tasavallan itsenäisyyden palauttamisen jälkeen hän sai matematiikan tohtorin tutkinnon (1992) teknisten tieteiden kandidaatin tutkinnon nostrifikaatiojärjestyksessä [3] .
Työskenteli Riian teknillisessä yliopistossa tietojenkäsittelytieteen tiedekunnan tietotekniikan todennäköisyysteorian laitoksella. Julkaisi noin 60 tieteellistä artikkelia [3] [4] .
Hän osallistui moniin kansainvälisiin konferensseihin sekä useisiin kansalaisjärjestöihin, kuten Association of European Engineering Education, Latvian Mathematical Society, Latvian Union of Scientists.
Poliittisen uransa aikana hän oli jäsenenä useissa poliittisissa puolueissa: Latvian kansanrintamassa , LNNL :ssä , New Timesissa (2002-2008), Civil Unionissa (2008-2011) ja Unityssa (New Unity, 2011-tähän asti).
Poliittiseen toimintaan 1980-luvun lopulla "Latvian Latvian" kannattajana Šadurskis liittyi Environment Protection Clubiin, Latvian kansanrintaman edeltäjään [5] . Maan itsenäistymisen jälkeen Šadurskis keskittyi jonkin aikaa opettamiseen.
Vuonna 2002 hän palasi politiikkaan. Hänestä tuli yksi Uusi aika -puolueen perustajista, ja hänet valittiin kahdeksannen kokouksen Seimasiin. 7. marraskuuta 2002 tuli Latvian opetus- ja tiedeministeriksi Einar Repsen hallituksessa . Ministerinä hän osallistui kansallisten vähemmistöjen koulujen siirtymiseen latvian valtionkieleen (" uudistuksen 2004 " mukaisesti). Tämä uudistus kohtasi Latvian venäjänkielisen väestön joukkomielenosoituksia [6] . Tällä hetkellä Venäjän koulujen suojelun päämaja julkaisi musiikin ja tekstin kirjoittajan Roger Watersin luvalla videoleikkeen [7] Pink Floydin musiikille albumilta "The Wall" - "Black Karlis" , tämä lempinimi pysyi Shadurskisissa useiden vuosien ajan [4] .
Hallituksen eron jälkeen hän palautti kansanedustajan mandaatin, ja joulukuusta 2004 eduskunnan koollekutsumiseen saakka hän oli Novoe Vremya -ryhmän johtaja .
Vuonna 2006 hänet valittiin yhdeksänteen parlamenttiin, jossa hänestä tuli Uusi aika -ryhmän varajohtaja.
Parlamentin kansanedustajat Karlis Šadurskis, Sandra Kalniete ja Ina Druviete ilmoittivat 6. huhtikuuta 2008, että he kommunikoivat jatkossa latvialaisten toimittajien kanssa vain latviaksi. Syyskuussa 2012 Šadurskis puhui kuitenkin yllättäen venäjää TV5 :n " Uncensored " -ohjelmassa . Lisäksi hän kertoi katsojille matkastaan Venäjälle saman vuoden kesällä ja myönsi juontaja Andrei Mamykinille , ettei hän odottanut, kunnes häntä ei enää kritisoitu [4] .
Vuonna 2008 hän erosi yhdessä kansanedustajaryhmän kanssa Uudesta ajasta ja liittyi hiljattain perustetun Civil Union -puolueen jäseneksi . Vuonna 2009 hän osallistui Euroopan parlamentin vaaleihin . Vuonna 2010 hänet valittiin 10. parlamenttiin Unity -blokin listoilta ja puolustusministeriön parlamentaariseksi sihteeriksi, mutta 10. Saeimen hajoamisen jälkeen hän sai Euroopan parlamentin jäsenmandaatin. (johtuen Latvian kiintiöiden korotuksesta yhdellä paikalla, vuoteen 2011 asti Latviaa edusti 8 Euroopan parlamentin jäsentä) [8] .
Syksyllä 2014 hänet valittiin 12. Seimiin, jossa hänestä tuli budjetti- ja rahoituskomission johtaja. Hän nousi vaalien johtajaksi poistojen lukumäärällä mitattuna: 25 048 äänestäjää osoitti siten kielteisen asenteensa ehdokasta kohtaan [9] . Laimdotan hallituksen eron jälkeen Straujumy oli yksi ehdokkaista Latvian pääministerin virkaan [10] .
Eduskunta hyväksyi 11. helmikuuta 2016 Maris Kuchinskisin johtaman hallituksen muodostamisen , jossa Šadurskisista tuli jälleen opetus- ja tiedeministeri [11] .
Tässä viestissä Shadurskis ehdotti:
Shadurskisin käynnistämät lainsäädäntömuutokset ovat toistuvasti herättäneet protesteja ja oikeudenkäyntejä perustuslakituomioistuimessa.
Vuoden 2004 kouluuudistus riitautettiin ensin , mutta vuonna 2005 tuomioistuin katsoi, että latvian kielen vahvistaminen koulutuksessa on perusteltua ottamalla käyttöön osuus 60 prosentista sen aineista lukiossa. Samalla tuomioistuin totesi asiassa nro 2004-18-0106 antamassaan päätöksessä useita näkökohtia, jotka tulisi ottaa huomioon myöhemmin.
91 artiklassa puhutaan yhdenvertaisen kohtelun periaatteesta yhtäläisin ja vertailukelpoisin edellytyksin. Kansallisten vähemmistöjen edustajat eivät kuitenkaan ole samoissa olosuhteissa kuin pääkansakunnan edustajat, mikä johtuu kielestä ja etnisestä alkuperästä (perustuslakituomioistuimen päätöksen 13 kohta).
Tuomioistuin piti soveltuvana latvian ja venäjän kielten suhdetta 60 % / 40 % toisen asteen koulutuksessa, mutta ei perus- ja perusopetuksessa. Samalla kohdassa 20.2.3. Tuomioistuin totesi päätöksessään: ”Koska riidanalaisen normin vaikutusta koulutuksen laatuun ja oppimisprosessiin ei ole vielä todistettu, tulee olla mekanismi, jonka avulla muutokset voidaan todeta. Tämä koskee erityisesti oppimisprosessin laatua. Nämä muutokset eivät ole vain mahdollisia, vaan niitä on valvottava aktiivisesti. Tätä edellyttää perustuslain 112 §, jonka ensimmäinen virke sisältää oikeuden koulutukseen. Valvontamekanismin tulee olla objektiivinen, kattava, ammattimainen, säännöllinen ja perustua tieteellisiin arviointeihin ja menetelmiin. Valtiolla on velvollisuus toimittaa arvioitavissa olevaa tietoa tietoisten päätösten tekemiseksi sekä tiedottaa yhteiskunnalle, opiskelijoille ja heidän vanhemmilleen koulutuksen laadun ja oppimisprosessin muutoksista.
Vuoteen 2018 asti opetus- ja tiedeministeriön koulutuksen laadunvalvontajärjestelmä ei kuitenkaan ilmestynyt, minkä ministeriö vahvisti vastauksena 12. Seimin varapuheenjohtajan Elena Lazarevan pyyntöön "Laadunvalvonnasta ja kilpailukyvystä koulutus” [16] . MES suunnittelee maksavansa seurantajärjestelmän luomisen EU-varoista jättämällä tähän tarkoituksenmukaisen hankkeen. 8.3.6. 7,65 miljoonalla eurolla.
Perustuslakituomioistuin käsitteli 21. helmikuuta 2018 asiassa nro. 2017-11-03 tunnustettiin perustuslain 1 ja 64 pykälän vastaiseksi ja pätemättömäksi opetus- ja tiedeministeriön (MON) aloitteesta opettajien palkkoja koskevien kahden kabinettisäännön hyväksymisestä [17] [18] .
Tuomio koskee kahta sääntöä: "Opettajien ammatillisen toiminnan laadun arviointimenettely" Nr. 350 17.6.2014 ja "Opettajien palkitsemissäännöt" Nr. 445, päivätty 5. heinäkuuta 2016. Ensimmäisen pykälän 91 momentissa säädettiin pätevyyden arvioinnin tauko 31.5.2016 - 31.8.2018 opettajille, joiden kelpoisuustodistus on vanhentunut tai joille ei ole myönnetty tutkintoa, millä he menettivät oikeuden palkanlisään. Samaan aikaan joillekin ihmisille asetettiin rajoituksia takautuvasti!
KM:n säännöt Nr. 445, 5.7.2016, 27 kohdassa todettiin, että luokkien 3, 4 ja 5 opettajille maksetaan lisäpalkkio 45, 114 ja 140 euroa per palkkio suhteessa laskutettujen tuntien määrään, mutta psykologeille puheterapeutit, erikoisopettajat - suhteessa laskutettuun työmäärään. Oppilaitosten hallintohenkilöstölle määrätään luokan lisäkorvaus suhteessa siihen opetusmäärään, jolle luokka määrättiin, virkapalkkoja lukuun ottamatta. Nämä olosuhteet osoittautuivat opettajille aiempaa epäsuotuisammiksi.
Perustuslakituomioistuin käsitteli asiaa kirjallisessa menettelyssä Saeimas kansanedustajien kanteessa: 11 Janis Urbanovichin johtamasta " Consentista " , 4 Latvian alueiden liitosta , 6 Ingunan johtamasta " Sydämestä - Latvia " -puolueesta . Sudraba. 19. joulukuuta 2016 opetustyöntekijöiden ammattiliitto ja Latvian koulutusjohtajien liitto kääntyivät heidän puoleensa apua, koska he uskovat, että ministeriön toimet aiheuttivat kielteisiä taloudellisia seurauksia opettajille ja vaikuttivat huonosti koulujen mikroilmastoon [ 17] .
Hänen vaimonsa Ilze on lasten TV-ohjelmien tuottaja, ja hänen tyttärensä Dina opiskeli Oxfordissa [5] .
2. V.Minkevica, K.Sadurskis. Stokastinen malli adaptiivisista Samuel-Marshall-tyyppisistä yksikomponenttimarkkinoista.// Proceedings of the 12th International Conference on Analytical and Stochastical Modeling Techniques and applications, Riga, 2005 pp. 91-93.
3. J. Carkovs, K. Šadurskis. Keskiarvomenetelmä kvasilineaaristen dynaamisten järjestelmien hidastamiseksi nopeasti värähtelevien häiriöiden kanssa. // Proceedings of the Latvian Academy of Sciences, Voi. 59, 2005, nro 6, jakso. B, s. 245-254.
4. J.Carkovs, K.Šadurskis. Asymptoottiset menetelmät kvasilineaaristen dynaamisten järjestelmien hidastamiseksi. // Täysistunto, 5. kansainvälinen konferenssi APLIMAT, Bratislava 2006, pp. 93-110.
5. J. Carkovs, K. Šadurskis. Nopeasti värähtelevien hidastavien dynaamisten järjestelmien asymptoottinen stokastinen analyysi. // 6. Latvian matemaattinen konferenssi, Liepāja, 7. - 8. huhtikuuta 2006. Acta Societatis Mathematicae Latviensis. nro 7, 2006, s. 17.
6. A. Matveev, V. Tsarkova, K. Shadurskis. Markovin autoregressiivinen malli heteroskedastisella residuaalilla. // Kansainvälinen tieteellinen ja käytännön konferenssi "Intellectual systems adopting solutions and information technology", 17.-19.5.2006 s., Chernivtsi, 2006, s. 111-114.
7. J. Carkovs, [null K. Šadurskis. Viivästetyn stokastisen eksponentin kohdalla. // Täysistunto, 6. kansainvälinen konferenssi APLIMAT, Bratislava 2007, pp. 463–469.]
8. A.Matvejevs, K.Šadurskis. Markovin lähestymistapa epälineaaristen autoregressiivisten mallien rakentamiseen. // Täysistunto, 6. kansainvälinen konferenssi APLIMAT, Bratislava 2007, pp. 471-482.
9. J.Carkovs, K.Šadurskis. Nopeasti oskilloivien lineaaristen funktionaalisten differentiaaliyhtälöiden eksponentiaalinen stabiilisuus // 7th International Conference APLIMAT, Bratislava 2008, pp. 195-201.
10. J. Carkovs, K. Šadurskis. Nopeasti värähtelevien lineaaristen funktionaalisten differentiaaliyhtälöiden eksponentiaalinen stabiilisuus // Journal of Applied Mathematics, Volume 1 (2008), No. 1, s. 133-139.
11. J. Carkovs, K. Šadurskis. Integraalijatkuvuus ja suurten lukujen laki nopeille värähteleville satunnaisille evoluutioille // Abstracts of the 7th Latvian Mathematical Conference, Rezekne, 18.–19.4.2008. Acta Societatis Mathematicae Latviensis. 2008, s. yksitoista.
12. A.Matvejevs, K.Šadurskis. Copula-pohjainen ei-parametrinen regressioestimointi // 8th International Conference APLIMAT, Bratislava 2009
13. K. Šadurskis. Leikkuutyökalun tärinän vaimennus jälkisorvauksessa. Abstracts of MMA2009, 27.-30.5.2009, Daugavpils, Latvia, 2009.
14. A.Matvejevs, K.Šadurskis. Autoregressiiviset riskien ennustamisen ja arvioinnin mallit käyttämällä Markovin ketjulähestymistapaa // Journal of Applied Mathematics, Volume 3 (2010), No. 2, s. 127-133.
15. J.Carkovs, K.Šadurskis. Käänteinen Ljapunov-lause stokastisille funktionaalisille differentiaaliyhtälöille. Abstracts of MMA 2010, 9.-10.4.2010, Valmiera, Latvia, 2010.
Latvian tasavallan ministerikabinetti Repsen johdolla (2002-2004) | ||
---|---|---|
Latvian pääministeri | ||
ministerit |
| |
Viestit kadonneet |
|
Latvian tasavallan ministerikabinetti Kuchinskisin johdolla (2016-2019) | ||
---|---|---|
Latvian pääministeri | ||
Latvian varapääministeri | ||
ministerit |
| |
Viestit kadonneet |
|
Temaattiset sivustot | |
---|---|
Bibliografisissa luetteloissa |