Aleksei Vasilyevich Sheremetev | |
---|---|
| |
Syntymäaika | 8. (19.) helmikuuta 1800 |
Kuolinpäivämäärä | 21. lokakuuta ( 2. marraskuuta ) 1857 (57-vuotias) |
Maa | |
Ammatti | Dekabristi |
Isä | Vasili Petrovitš Šeremetev |
Äiti | Nadezhda Nikolaevna Tyutcheva |
puoliso | Ekaterina Sergeevna Sheremeteva |
Lapset | Varvara, Vasily, Sergei, Sofia, Vladimir, Anna |
Mediatiedostot Wikimedia Commonsissa |
Aleksei Vasilyevich Sheremetev (1.) ( 1800 - 1857 ) - Hyvinvointiliiton jäsen , osallistui joulukuussa 1825 Moskovassa järjestetyn dekabristin kapinan valmisteluun.
Syntynyt 8. ( 19. ) helmikuuta 1800 ; oli vanhin kolmesta Vasili Petrovitš Šeremetevin (1765-1808, nimettömästä Sheremetevien haarasta ) ja Nadezhda Nikolaevnan, s. Tyutcheva (1775-1850) lapsesta. Perheessä oli vielä kaksi tytärtä: Pelageya (1802-1871), M. N. Muravyov-Vilenskyn vaimo ) ja Anastasia (1807-1849), dekabristin I. D. Yakushkinin vaimo .
Isänsä puolelta hän oli bojaari Fjodor Petrovitš Šeremetevin ja kenttämarsalkka kreivi Boris Petrovitš Šeremetevin lapsenlapsenpoika . Äidin puolella - apotti Eugenian veljenpoika ja runoilija Fjodor Ivanovitš Tyutchevin serkku .
Kahdeksanvuotiaana hän menetti isänsä, joka kuoli traagisesti onnettomuudessa. Hän sai koulutuksensa kotona, hänen opettajansa oli Semjon Jegorovitš Raich , joka opetti myös serkkuaan Fjodor Tyutševia [1] . Vuoden 1816 alusta Nadezhda Nikolaevna Sheremeteva asettui lastensa kanssa Tyutševien taloon Armenian Lane -kadulle ; Moskovaan muutto liittyi Aleksein pääsyyn Kolumnijohtajien kouluun .
Aleksei Šeremetev oli Sosiaaliliiton jäsen . Dekabristien kansannousun aikana oli Moskovassa . I.D. Yakushkin kirjoitti muistiinpanoissaan [2] :
Aleksei Šeremetev palasi kotiin myöhään illalla ja ilmoitti minulle saamistaan uutisista Tsarevitšin kruunuista luopumisesta ja Nikolai Pavlovitšista hänen tilalleen ; sitten hän kertoi minulle, että Semjonov oli saanut kirjeen 12. päivältä, jossa Pushchin kirjoitti hänelle, että he olivat päättäneet Pietarissa olla vannomatta itse valan eivätkä sallineet kaartirykmenttien vannoa valaa; Samalla Pushchin ehdotti Moskovassa olleille jäsenille, että he auttaisivat pietarilaisia heidän mahdollisuuksiensa mukaan.
Samana iltana he menivät ensin Fonviziniin ja sitten eversti Mitkoviin laatimaan toimintasuunnitelmaa. Jakushkinin ehdotuksesta Fonvizinin kenraalin univormussa oli tarkoitus nostaa Khamovnikin kasarmiin sijoitetut joukot . Mitkov ja Jakushkin aikoivat taivuttaa 5. joukkojen esikuntapäällikön eversti V. I. Gurkon liittymään kapinallisiin ja pidättämään joukkojen komentajan P. A. Tolstoin, Moskovan kuvernöörin D. V. Golitsynin ja muita hallituksen virkamiehiä [3] . Aleksei Vasilyevich Tolstoin adjutanttina joutui menemään Moskovan läheisyyteen sijoitettujen rykmenttien luo ja käskemään heidät pääkaupunkiin joukkojen komentajan nimissä.
Kampanjan aikana Sheremetev, eversti Naryshkin ja useat vanhassa Semjonovski-rykmentissä palvelleet upseerit joutuivat valmistelemaan joukkoja kansannousua varten, ja voitiin toivoa, että Moskovaan tullessaan he olisivat liittyneet jo kapinassa oleviin joukkoihin [2 ] .
Aamu neljään asti kestänyt kokous ei tuottanut tulosta. Keskustelukumppanit päättivät, "että meillä neljällä ei ole oikeutta ryhtyä niin tärkeään hankkeeseen [2] . Seuraavana päivänä dekabristien oli määrä tavata uudelleen ja kutsua Mihail Orlov tähän kokoukseen . Mutta 16. joulukuuta tuli tiedoksi, että kapina Pietarissa tukahdutettiin, suurin osa dekabristeista pidätettiin ja Moskova vannoi uskollisuutta uudelle keisarille.
Häntä ei tuotu oikeuteen. Jakushkinin mukaan "Sheremetev kuului hyvinvointiliiton jäseniin, mutta jäi jälkeen eikä osallistunut salaseuroihin, jotka syntyivät vuodesta 1821." Korkein komento oli jättää huomiotta [4] .
Hänet erotettiin esikunnan kapteenista 2. joulukuuta 1827 tehdystä pyynnöstä . Eläkkeelle jäätyään hän asui tilallaan ja harjoitti liiketoimintaa. Vuonna 1827 hän toimi Ruzan piirin aatelisten vaaleissa, vuosina 1839-1843 sovinnollisen maanmittauksen välittäjänä.
Hän kuoli 21. lokakuuta ( 2. marraskuuta ) 1857 kartanollaan, Pokrovskin kylässä , jossa hän asui ilman taukoa vuodesta 1850 lähtien äitinsä kuoleman jälkeen. Hänet haudattiin Pokrovsky-Sheremetyevon kylään Ruzan piiriin Moskovan maakunnassa .
Aleksei Vasilievich meni naimisiin vuonna 1831 toisen serkkunsa Ekaterina Sergeevna Sheremetevan (17.12.1813-05.7.1890), Sergei Vasilyevich Sheremetevin (1786-1834) ja Varvara Petrovna Almazovan (1786-1857) tyttären. Hänen vanhempi sisarensa Anna Sergeevna oli kreivi Dmitri Nikolajevitš Šeremetevin vaimo . Pojanpoikansa V. V. Musin-Pushkinin muistelmien mukaan hän oli "poikkeuksellinen nainen, joka vietti koko nuoruutensa kylässä tai perhepiirissä Moskovassa, hän ei tuntenut sosiaalista elämää ollenkaan, mutta oli täydessä merkityksessä Grand Lady; hän luki paljon kolmella kielellä ja seurasi kaikkia politiikan ja kirjallisuuden uutisia. Hänen keskustelunsa oli hienovaraista ja viihdyttävää, hän oli erittäin kiinnostunut kaikesta nykyajasta ... Hän itse oli pienikokoinen ja hyvin kaunis nuoruudessaan. Kaikki Sheremetevien lapset puhuivat lauluäänellä, pursuivat ja piirtävät sanoja, tämä oli heidän perheensä piirre. Heillä oli ilmeikkäät ruskeat silmät ja epätavallisen tumma iho, kuten aasialaisilla:
Varvara Alekseevna
Sergei Aleksejevitš
Sofia Alekseevna
Vladimir Aleksejevitš
Anna Alekseevna
Sheremetev, Aleksei Vasilyevich - esi-isät | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
|
Voimalla, hyvä nerosi,
Veren ja laiskuuden veljeni,
Johti sinut oman katon alle
Kaikista liikkeistä ja harjoituksista,
Kasarmista, ahdistuksista ja vankeudesta,
Rauhanomaisesta taisteluelämästä.
Omassa piirissäsi, aamutakissa, kotona,
ja sovittuasi rauhasta palveluksen kanssa,
ripustit joutilaallisen miekkasi
agronomin sankarin puutarhaan ...
Aleksei Vasilievich oli lähellä serkkuaan Fjodor Tyutševia. Syksyllä 1829 Sheremetev vieraili hänen luonaan, joka oli tuolloin Venäjän diplomaattisen edustuston ulkopuolinen avustaja. Kirjeessään tätilleen Tyutchev kirjoitti:
Uskon, että Aleksei Vasilyevich on nyt kanssasi, ja sydämestäni, rakkain tätini, onnittelen sinua hänen saapumisestaan. Näiden kuuden kanssamme viettämän viikon ansiosta on helppo kuvitella, kuinka lohdullista hänen läsnäolonsa on sinulle. Pyydän teitä nöyrästi kiittämään häntä jälleen kaikesta ystävyydestä, jota hän on osoittanut meille. Puhumatta itsestään, hän jätti jälkeensä vilpittömästi uskollisia ystäviä Minhyunissa. Ei mene päivääkään, ettemme puhuisi hänestä, ja ensimmäisinä päivinä hänen lähtönsä jälkeen hän vain jätti taloomme sellaisen tyhjiön, kuin hän olisi asunut kanssamme useita vuosia peräkkäin. Kuka tietää, tämä näyttää hyvin luonnolliselta. Hänen harvinaisten henkisten ominaisuuksiensa ja kauneimman luonteensa ansiosta hänen on helppo löytää kaikkialla vilpitöntä sydämellistä kiintymystä ja jättää taakseen hyvä, ystävällinen muisto [8] .
Tuloksena oli Tyutchevin runo - "Viesti A. V. Sheremeteville".
Aleksei Vasilievich oli runouden ystävä ja joidenkin lähteiden mukaan hän kirjoitti runoutta itse [1] , tunsi A. S. Pushkinin . Sheremetevin pojanpoika, kreivi Vladimir Musin-Puškin , kirjoitti isoisästään:
Suhteet Pushkinia lähellä oleviin dekabristeihin ja yhteinen ystävyys Pushkinin kanssa olivat luultavasti syynä hänen ystävällisiin suhteisiinsa runoilijaan, jonka kuulin useammin kuin kerran edesmenneeltä äidiltäni, kreiviltä. V. A. Musin-Puškina, syntynyt. Sheremeteva. Joten muistan tarinan, että Pushkin kerran suuteli isoisäänsä otsalle kiitoksena hyvin valitusta riimistä, jota hänelle ei ollut annettu pitkään aikaan. Isoisälleen Pushkin katsoi vitsillä jakeen " Veljes-Ryöväreistä " ... "ja laiskuudella, joutilaallisen mustalaisen vaeltelevan kaikkialla." Vertailu mustalaiseen johtui luultavasti hänen tummasta ulkonäöstään, ja toinen kuuluisa runoilija, hänen serkkunsa F.I. Tyutchev, puhuu laiskuudesta isoisälleen omistetussa viestissä ... [1]
Aleksei Vasilievich kokosi muistikirjan Puškinin, F. I. Tyutchevin, S. E. Raichin, A. D. Illichevskyn , paroni A. A. Delvigin , D. V. Davydovin , prinssi P. A. Vyazemskyn , kreivi F. I. Tolstoin ja tuntemattomien kirjoittajien runoista. Vihko ei säilynyt kokonaan, vain yhdeksäntoista kokonaista arkkia ja neljä fragmenttia, jotka sisälsivät neljäkymmentäyksi runoa kokonaan (neljäkymmentäkaksi kappaleena) ja kaksitoista katkelmina. Näistä Pushkinin kaksikymmentäseitsemän kokonaan ja kuusi otteena. Tällä hetkellä sitä säilytetään Pushkinin talossa [1] .
Temaattiset sivustot |
---|