Ferdinand Stolle | |
---|---|
Aliakset | Ferdinand Anders [2] |
Syntymäaika | 28. syyskuuta 1806 [1] |
Syntymäpaikka | |
Kuolinpäivämäärä | 29. syyskuuta 1872 [1] (66-vuotias) |
Kuoleman paikka | |
Kansalaisuus (kansalaisuus) | |
Ammatti | toimittaja , kustantaja , kirjailija |
Teosten kieli | Deutsch |
Mediatiedostot Wikimedia Commonsissa |
Ferdinand Stolle (oikea nimi ja sukunimi - Ferdinand Ludwig Anders ) ( saksaksi: Ferdinand Stolle ; 28. syyskuuta 1806 , Dresden - 29. syyskuuta 1872 , ibid) - saksalainen kirjailija , toimittaja , toimittaja , kustantaja .
Lapsuudesta lähtien hän kasvoi orvoksi. Hänet kasvatettiin setänsä perheessä ja hän otti sukunimensä. Vuosina 1827-1832 hän opiskeli lakitiedettä Leipzigin yliopistossa , mutta ei saanut opintojaan päätökseen taloudellisten ongelmien vuoksi.
Hän ansaitsi elantonsa kirjallisella ja journalistisella työllä. Vuonna 1832 hänestä tuli Leipzigin sanomalehden Sachsenzeitung toimittaja , joka kiellettiin vuonna 1834. F. Stolle, jota uhkasi karkotus Leipzigistä poliittisista syistä, muutti Grimmaan , jossa hän asui siihen asti, kunnes palasi Dresdeniin vuonna 1855. Grimmissä hän työskenteli toimittajana, harjoitti kirjallista luovuutta.
Suositun humoristisen Dorfbarbier-lehden (1842) luoja, jonka liitteenä oli ensimmäinen kuuluisa Gartenlaube. Laaja kokoelma hänen Ausgewählte Schriften (1859-64, 30 osaa, ja Neue Folge, 1865, 12 osaa lisää) sisältää Camelien (1838); "Napoleon Aegyptenissä" (1844); "Deutsche Pickwickier" (1841); "Je länger, je lieber" (1857-59); "1813. Elba und Waterloo" (1838); "Moosrosen" (1853-64); "Die Erbschaft in Kabul" (1845); "Der neue Cäsar" (1841); Lieder u. Gedichte nebst lebensgeschichtlichen Umrissen"; Der Weltburger (1839); "Die deutschen Pickwickier auf Reisen" (1864); "Die weisse Rose" (1851); "Die Granitkolonn e von Marengo" (1855); "Frühlingsglocken" (1851); "Der Konig von Tauharawi" (1857); "Stella" (1832); "Kleinere Erzählungen" (1844); "Ein Weihnachtsbaum" (1847); "Nationalversammlung der deutschen Lyriker des XVIII u. XIX Jahrh. (1838-39); "Boulogne u. Austerlitz" (1848); "Palmen des Friedens" (1855); "Die Familie des Generals von Pulverrauch" (1864); "Von Wien bis Villagos" (1866); "Ein Frühling auf dem Lande" (1867); "Album für Deutschlands Söhne" (1864); "Talvi u. Frühling im Schmucke deutscher Poesie" (1863); "Dorfbarbiers neueste Erzählungen" (1862).
Useiden historiallisten romaanien, novellien ja runojen kirjoittaja. Useat hänen romaaneistaan on omistettu hänen ihailunsa herättäneelle Napoleon Bonapartelle ja niin sanottujen vapaussotien ajalle Saksassa. F. Stollen romaanit olivat erittäin suosittuja laajan lukijajoukon keskuudessa.
![]() | ||||
---|---|---|---|---|
Sanakirjat ja tietosanakirjat |
| |||
|