| Rachel Strauss | |
|---|---|
| Rachel Strauss, lääketieteen opiskelija (1905) | |
| Syntymäaika | 21. maaliskuuta 1880 [1] |
| Syntymäpaikka | |
| Kuolinpäivämäärä | 15. toukokuuta 1963 [1] (83-vuotias) |
| Kuoleman paikka | |
| Maa | |
| Ammatti | gynekologi , aktivisti |
| Lapset | Ernst Strauss |
| Mediatiedostot Wikimedia Commonsissa | |
Rachel Strauss ( saksa: Rahel Straus ; syntyperäinen Goethein; 21. maaliskuuta 1880 , Karlsruhe , Baden , Saksa - 15. toukokuuta 1963 , Jerusalem , Israel ) on ensimmäinen nainen Heidelbergin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa . Lääkäri, sosiaalityöntekijä, ammattiyhdistysaktivisti, feministi ja sionistiaktivisti. Matemaatikko Ernst Straussin äiti .
Ortodoksisen rabbi Gabor Goiteinin ja alakouluopettajan Ida Goiteinin, os Loewenfeld, perheen neljäs lapsi . Syntynyt ja kasvanut Karlsruhessa . Isä kuoli vuonna 1883. Vuodesta 1893 hän opiskeli lukiossa, sitten Karlsruhen naisten lukiossa (nykyinen Lessing Gymnasium), jossa hän suoritti ylioppilastutkinnon vuonna 1899. Siellä hän piti ensimmäisen puheensa naisten lukion päättymisjuhlissa, jossa hän muun muassa käsitteli asiallisesti naisten koulutuksen saamista [2] . Setä Rafael Loewenfeld tuki hänen koulutustaan taloudellisesti. Huolimatta joidenkin professorien kielteisestä asenteesta [3] , hän tuli Heidelbergin yliopistoon ensimmäisenä lääketieteen opiskelijana [4] . Talvilukukaudesta 1901/1902 hän johti "Heidelbergin opiskelijoiden naisyhdistystä" ja osallistui Badenin juutalaisopiskelijayhdistykseen .[5] . Vuonna 1902, viidennen lukukauden jälkeen, hän sai physicumin(kandidaatin tutkinto) arvosanalla "erittäin hyvä". Vuonna 1905 hän läpäisi valtiokokeen. Vuonna 1907 hän väitteli tohtoriksi lääketieteen tohtoriopinnoissa ja puolusti väitöskirjaa suonikarsinoomasta .. Vuonna 1905 hän meni naimisiin karlsruhelaisen, tiedekandidaatin, lakimies Elias (Eli) Straussin, pankkiirin pojan, kanssa. Pariskunta matkusti Palestiinaan vuonna 1907. Vuonna 1908 hän avasi gynekologisen vastaanoton Münchenissä, ja hänestä tuli ensimmäinen lääkäri, joka valmistui saksalaisesta yliopistosta [6] . Hän synnytti viisi lasta Münchenissä:
Hänen ainoan veljensä Ernst Goyteinin kuoleman jälkeen ensimmäisessä maailmansodassa hänen sydämellinen sokea uskollisuutensa keisaria kohtaan ja uskollisten juutalaisten piirien tuki Saksan politiikalle sodassa vahvistui, mikä ilmeni sen mukaisesti, pääasiassa hänen raporteissaan, ja oli seurausta hänen muuttumattomasta suhtautumisestaan Saksaan ja saksalaiseen kulttuuriin.
Lääkärinä ja feministina hän taisteli Saksan rikoslain 218 §:n kumoamisen puolesta, joka kieltää abortin. Hän osallistui aktiivisesti sosiaalisiin ja pedagogisiin seminaareihin, oli Palestiinan työskentelevien juutalaisten naisten liiton puheenjohtaja ja myös WIZO:n jäsen. Vuonna 1918 hän osallistui useisiin Baijerin neuvostotasavallan komiteoihin .
Vuonna 1932 hän otti Bertha Pappenheimin pyynnöstä johtavan roolin Jewish Women's Unionissa, varsinaisessa antisionistisessa järjestössä, mitä voidaan pitää merkkinä hänen poliittisesta ja diplomaattisesta taidosta ja korkeasta julkisesta kunnioituksesta. Naisliitto auttoi avioliiton lasten äitejä ja ihmiskaupan uhreja.
Vuonna 1933 Eli Straussin aviomies kuoli syöpään. Samana vuonna Rachel muutti Palestiinaan kahden kouluikäisen lapsen kanssa. Heidän elämänsä ensimmäinen kausi Palestiinassa oli täynnä vaikeuksia. Rachel Strauss jatkoi työskentelyä lääkärinä ja sosiaalityöntekijänä. Israelissa vuonna 1952 perustettu Women's International League for Peace and Freedom valitsi hänen kunniapuheenjohtajansa, jonka hän toimi kuolemaansa asti vuonna 1963.
Hänet haudattiin Jerusalemiin, Sanhedrian hautausmaalle.
Yksi hänen sosiaalisista projekteistaan, Jerusalem Center for Assistance to the Disabled (AKIM), toimii edelleen [8] . ja johtaa hänen nimeään (Beit Rachel Strauss) kantavaa oppilaitosta.
Karlsruhen, Münchenin ja Oldenburgin kaupungeissa kadut on nimetty Rachel Straussin mukaan.