| Maaseudun asutus | |
| Shumilinon maaseutukylä | |
|---|---|
| 49°58′01″ s. sh. 41°26′16″ itäistä pituutta e. | |
| Maa | Venäjä |
| Mukana | Verkhnedonskyn alueella |
| Sisältää | 11 asutusta |
| Adm. keskusta | stanitsa Shumilinskaya |
| Maaseutukylän päällikkö | Isakov Ivan Gerasimovich |
| Historia ja maantiede | |
| Neliö | 453,85 km² |
| Aikavyöhyke | MSK ( UTC+3 ) |
| Väestö | |
| Väestö | 3 290 ihmistä |
| Digitaaliset tunnukset | |
| Puhelinkoodi | 86364 |
| Automaattinen koodi Huoneet | 61, 161 |
| OKATO koodi | 60 208 858 |
| Virallinen sivusto | |
Shumilinskoje maaseutukylä on kunta Verhnedonskin alueella Rostovin alueella .
Asutuksen hallinnollinen keskus on Shumilinskajan kylä .
Shumilinon maaseutukylä sijaitsee Verkhnedonskin kuntapiirin pohjoisosassa. Kokonaispinta-ala on 45 385 hehtaaria, josta peltoa 30 808 hehtaaria.
Shumilinskyn maaseutukylä sijaitsee Peskovatka-joen yläjuoksulla. Ensimmäinen maininta Shumilinin tilasta valtion arkiston asiakirjoissa on vuodelta 1838. Tila oli osa Donin armeijan alueen Kazanskaya Ust-Medveditskyn kylän jurtaa. Se oli kasakkojen siirtokunta.
Vuonna 1860 Shumilinin maatilalle rakennettiin rukoustalo Jumalanäidin Hodegetrian nimeen. Vuonna 1897 täällä asui 205 miestä ja 245 naista, kotitalouksia oli 28 ja postiasema toimi.
17. tammikuuta 1897 tilalle avattiin seurakuntakoulu, myöhemmin seurakunnan holhous.
Vuonna 1897 Shumilinin maatilan asukkaat kääntyivät Donin kasakkaalueen aluehallinnon puoleen ja pyysivät heitä rakentamaan uuden kivikirkon vanhan puukirkon tilalle. Vuonna 1905 uusi kirkko rakennettiin uudelleen ja vanha lahjoitettiin Veshenskajan kylän Chikaria-tilan asukkaille.
1900-luvun alussa Donetskin piirin Kazanin kylän Shumilinin maatila oli suuri maatila Donin alueella, toimi kulttuuri- ja kauppakeskuksena monille maatiloille: Kazan, Migulinskaya, Veshenskaya, Slashchevskaya, Zotovskaya ja kylät. , Solonskaya ja muut volostit. Tilalla oli kaksi kirkon vertauksen osavaltiota, kaksi mukavaa seurakuntakoulua: kaksiluokkainen mies ja nainen. Täällä pidettiin kolme messua vuosittain: 14. helmikuuta, 28. huhtikuuta ja 28. kesäkuuta.
1. toukokuuta 1906 avattiin Shumilinin tilalle posti ja vuonna 1913 lennätin. Samana vuonna kasakat Ivan Skachkov ja Ivan Simonov, Donin kasakkaalueen aluehallitus, saivat rakentaa jauhomyllyn ja jauhomyllyn.
Vuonna 1903 tila jaettiin kahteen osaan: "Vehne - Shumilinsky" ja "Nizhne - Shumilinsky". Syynä tähän oli se, että ”asutus sijaitsi Peskovatkajoen molemmin puolin, mikä vaikeutti yhteydenpitoa joen kevättulvan aikana. Vuonna 1919, kasakkojen sortovuosina, Shumilinin tilalla puhkesi kansannousu, joka levisi vasta sitten muille maatiloille ja kylille.
Vuoden 1920 alusta lähtien tänne perustettiin Neuvostoliitto, Shumilinsky-tila nimettiin uudelleen kyläksi. Suuren isänmaallisen sodan aikana natsit eivät päässeet Shumilinskayaan. Heidän laumansa pysäytettiin sen lähestymiskohdissa Kazanskajan kylän aroilla. Noina vuosina Shumilinskayan kylä oli monien piiri- ja aluejärjestöjen sijaintipaikka. Täällä puolueen aluekomitea ja alueellinen toimeenpaneva komitea työskentelivät useita kuukausia, sanomalehti "Hammer" julkaistiin [1] .
Shumilinskyn maaseutualueen kokoonpano sisältää:
| Väestö | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| 2010 [2] | 2012 [3] | 2013 [4] | 2014 [5] | 2015 [6] | 2016 [7] | 2017 [8] |
| 2694 | ↘ 2615 | ↘ 2526 | ↘ 2489 | ↘ 2420 | ↘ 2362 | ↘ 2318 |
| 2018 [9] | 2019 [10] | 2020 [11] | 2021 [12] | |||
| ↘ 2286 | ↘ 2214 | ↘ 2166 | ↘ 2084 | |||
Shumilinskyn maaseutualueen alueella sijaitsee yli 60 yritystä, joista suurin osa on maataloutta. Väestön sairaanhoitoa suorittaa 2 poliklinikkaa ja 4 FAP:ta. Asutuksen alueella on 2 yleissivistävää koulua, 2 keskeneräistä yleissivistävää koulua, 1 peruskoulu, 3 päiväkotia sekä 3 kulttuurikeskusta, 2 kyläkerhoa, 4 kirjastoa.