Maahanmuutto Moldovasta on massailmiö, jolla on merkittävä vaikutus valtion väestörakenteeseen ja talouteen .
Neuvostoliiton hajoamisen seuranneen taloudellisen epävakauden, laskevien tulotasojen ja pilviin nousevan työttömyyden vuoksi kansalaiset alkoivat muuttaa Moldovasta laajasti 1990-luvun alkupuoliskolla. Moldovan tasavallan tieto- ja turvallisuuspalvelun arvioiden mukaan 1 200 000–2 miljoonaa Moldovan kansalaista (joka on lähes 45 % 3,6 miljoonan ihmisen kokonaisväestöstä) työskentelee ulkomailla, ja suurin osa heistä on laittomia. Vain noin 80 000 oleskelee ulkomailla laillisesti. Venäjä (erityisesti Moskova ja Moskovan alue ), Italia , Ukraina , Romania , Portugali , Espanja , Kreikka , Turkki ja Israel ovat tärkeimmät maastamuuton kohteet (listattu tärkeysjärjestyksessä). Koska muuttovirrat ovat luonteeltaan salaisia, aiheesta ei ole virallisia tilastoja. Venäjällä uskotaan työskentelevän noin 500 000 moldovalaista, pääasiassa rakennusalalla. Muiden arvioiden mukaan Italiassa on myös noin 500 000 tasavallan kansalaista.
Moldovan kansalaiset valitsevat työvoimamuutoksi pääasiassa ne maat, joissa enemmistö puhuu venäjää (Venäjä, Israel, harvemmin Ukraina) tai muuttavat romaaninkielisiin maihin (äidinkielen samankaltaisuuden vuoksi). Venäläiset ja ukrainalaiset menevät Venäjälle tai Ukrainaan, turkkia puhuvat gagauzit Turkkiin [1] .
Moldovan kansalaisten ulkomaille lähettämät rahalähetykset ovat vuoden 2014 tietojen mukaan lähes 24,9 prosenttia Moldovan BKT :sta , mikä on tämän indikaattorin osalta viidenneksi suurin prosenttiosuus maailmassa [2] .
Siirtolaisten määrän voimakas kasvu pakotti Berliinin tekemään Chisinaulle ehdotuksen yksinkertaistetusta menettelystä laittomasti rajan ylittäneiden henkilöiden karkottamiseksi. Saksa ja Moldova sopivat yksinkertaistetusta menettelystä sellaisten Moldovan kansalaisten karkottamiseksi, joilla ei ole oikeutta oleskella Saksassa. Sisäasiainministeriö ja Saksan ulkoministeriö allekirjoittivat asiasta 26.9.2018 sopimuksen Moldovan sisäministeriön kanssa.
Heidän sopimustensa mukaan Saksan viranomaiset voivat tästä lähtien itse myöntää passin korvaavia asiakirjoja Moldovasta laittomasti Saksassa oleville siirtolaisille ja lähettää heidät kotiin heidän mukanaan.
Aiemmin Moldovasta siirtolaisen, jolla ei ollut mukanaan asiakirjoja, karkottamiseksi vaadittiin, että hänen oli palautettava passinsa tunnistamisen jälkeen.
Saksan liittovaltion sisäministeriö on huolissaan Moldovasta tulevien turvapaikanhakijoiden määrän kasvusta. Asiasta kertoi DPA-virasto viitaten sisäministeriön sihteerin Helmut Teichmannin kirjeeseen Berliinin integraatio-senaattorille Elke Breitenbachille.
Teichmann selitti kirjeessään, että Saksan liittovaltion siirtolais- ja pakolaisvirasto teki vuonna 2021 1 500 turvapaikkapäätöstä vuonna 2021, eikä missään tapauksessa ollut tarvetta myöntää hakijoille kansainvälistä suojelua. Hän kutsui tätä kehitystä "räjähdysmäiseksi" siirtolaisten hyväksikäytöksi. [3]
DPA:n mukaan elokuussa 2021 Moldovan kansalaisilta vastaanotettiin 431 turvapaikkahakemusta Saksassa. Siten tasavalta sijoittui tässä indikaattorissa viidenneksi Syyrian, Afganistanin, Irakin ja Turkin jälkeen.