Kaikukardiografia
Kokeneet kirjoittajat eivät ole vielä tarkistaneet sivun nykyistä versiota, ja se voi poiketa merkittävästi 27. helmikuuta 2022 tarkistetusta versiosta . tarkastukset vaativat 4 muokkausta .Ekokardiografia ( gr. ἠχώ - kaiku, kaiku + καρδία - sydän + γράφω - kirjoittaa, kuvata) - ultraäänimenetelmä , jonka tarkoituksena on tutkia morfologisia ja toiminnallisia muutoksia sydämessä ja sen läppälaitteessa. Se perustuu sydämen rakenteista heijastuvien ultraäänisignaalien sieppaamiseen. [yksi]
Historia
Ultraäänilaitteiden tuotantoon liittyvien teknisten valmiuksien ilmaantumisesta lähtien niitä on käytetty lääketieteellisessä kuvantamisessa, mukaan lukien sydämen ja sen läppälaitteiden kuvantaminen. Joten ultraäänidiagnostiikan suunta oli erillinen - kaikukardiografia.
Kuinka se toimii
Menetelmän toimintaperiaate perustuu ultraäänen kykyyn heijastua vuorovaikutuksessa eri akustisen tiheyden omaavien välineiden kanssa. Heijastunut signaali tallennetaan ja siitä muodostetaan kuva.
Ominaisuudet
Tämän menetelmän avulla voit määrittää pehmytkudosten tilan, määrittää sydämen seinämien paksuuden, läppälaitteen tilan, sydämen onteloiden tilavuuden, sydänlihaksen supistumisaktiivisuuden, nähdä sydämen työn todellisuudessa ajan, seurata verenvirtauksen nopeutta ja ominaisuuksia sydämen eteisissä ja kammioissa.
Materiaalit ja menetelmät
Manipuloinnin suorittamiseksi tarvitaan ultraäänilaite. Se koostuu 3 päälohkosta:
- Ultraäänen lähettäjä ja vastaanotin
- Signaalin tulkintalohko
- Input-output-informaation välineet
Käyttöaiheet
Echokardiografia (EchoCG) on tarkoitettu sepelvaltimotautiin, tuntemattomaan sydämen alueen kivun, synnynnäisten tai hankittujen sydänvikojen hoitoon. Syynä sen toteuttamiseen voi olla muutos EKG:ssa, sydämen sivuäänet, sen rytmin rikkominen, verenpainetauti, sydämen vajaatoiminnan oireiden esiintyminen.
Ekokardiografia on erityisen tärkeää tehdä diagnostisiin tarkoituksiin lapsuudessa, koska intensiivisen kasvun ja kehityksen aikana lapsella voi esiintyä erilaisia vaivoja.
- ihmiset, jotka valittavat hengenahdistusta
- huimaus
- heikkous
- tajunnan menetystapauksissa
- sydämentykytyksen tai "keskeytyksen" tunne sydämen työssä, kipu sydämen alueella jne.
- murinaa sydämessä
Vasta-aiheet
Ekokardiografialle ei ole ehdottomia vasta-aiheita. Tutkimus voi olla vaikeaa seuraaville potilasryhmille:
- Krooniset tupakoitsijat, henkilöt, jotka kärsivät keuhkoastmasta / kroonisesta keuhkoputkentulehduksesta ja tietyistä muista hengityselinten sairauksista
- Naiset, joilla on merkittävä rintarauhasen koko, ja miehet, joilla on voimakas karvakasvu rintakehän etureunassa
- Henkilöt, joilla on merkittäviä rintakehän epämuodostumia (kylkiluiden kyhmy jne.)
- Henkilöt, joilla on rintakehän ihon tulehduksellinen sairaus
- Henkilöt, joilla on mielenterveysongelmia, lisääntynyt gag-refleksi ja/tai ruokatorven sairaus (vain TEE)
Katso myös
- Doppler-kaikukardiografia
Muistiinpanot
- ↑ Lääketieteellinen viite. Ekokardiografia. (linkki ei saatavilla) . Haettu 22. kesäkuuta 2009. Arkistoitu alkuperäisestä 8. helmikuuta 2009.
Linkit
- M. K. Rybakova, M. N. Alekhin, V. V. Mitkov, "Käytännön opas ultraäänidiagnostiikkaan, kaikukardiografiaan", Vidar Publishing House, Moskova, 2008, 512 s., ISBN 978-5-88429-100-3 .
 Sanakirjat ja tietosanakirjat | |
|---|---|
| Bibliografisissa luetteloissa |
| Lääketieteelliset kuvantamismenetelmät | |
|---|---|
| röntgenkuvaus |
|
| Magneettinen resonanssi | |
| Radionuklidi | |
| Optinen (laser) | |
| Ultraääni |
|
| Endoskooppinen | |