Kiinan ydinohjelma

Kiinan ydinohjelma on termi Kiinan kansantasavallan hallitsemille ydinteknologioille sekä rauhanomaisella (ks. Kiinan ydinvoimateollisuus ) että sotilaallisella (ks . Kiinan ydinaseet ) alalla.

Siviiliydinohjelma

Kiinan ensimmäinen ydinvoimala avattiin 8.2.1970. Tällä hetkellä (2011) Kiinassa on 4 ydinvoimalaa: Deibein ydinvoimala , Qinshanin ydinvoimala , Tianwanin ydinvoimala ja Ling Ao , joissa on 11 ydinreaktoria. Lisäksi rakenteilla on 25 ydinvoimalaa ja suunnitteilla on vielä 54 ydinvoimalaa. Kiinan johdon suunnitelmissa on lisätä ydinenergian osuutta maan energiataseessa nykyisestä 1 prosentista 6 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä [1] .

Kiinan johtava ydinenergia-alan tieteellinen laitos on 728 Institute (nykyisin nimeltään Shanghai Nuclear Research Institute of Engineering and Design ).

Sotilaallinen ydinohjelma

Kiina teki ensimmäisen atomipommikokeensa 16. lokakuuta 1964 ja liittyi siten Nuclear Clubiin . Ensimmäinen lämpöydinkoe ​​( Nuclear Test No. 6 ) suoritettiin 17. kesäkuuta 1967 Lop Norin testipaikalla.

Tällä hetkellä Yhdysvaltain puolustusministeriön tiedusteluviraston arvioiden mukaan Kiinan ydinarsenaali voi sisältää noin 400 taistelukärkeä [2] .

Yhdysvaltain poliittisten asioiden alipuolustusministeri Colin Kohl totesi 5. elokuuta 2022, että Kiinan hallitus on kasvattamassa ydinasearsenaaliaan 3-4-kertaiseksi. Kol huomautti, että Yhdysvaltain presidentin Joseph Bidenin hallinto oli aiemmin kuullut Kiinan lausunnot sen aikeista keskustella strategisen vakauden kysymyksistä, mutta Washington "ei näe Pekingin todellista valmiutta tällaiseen työhön" eikä haluaisi "liukua" konfliktiin Kiinan kanssa. . .

Muistiinpanot

  1. Ydinvoima Kiinassa (pääsemätön linkki) . World Nuclear Association (2. heinäkuuta 2010). Käyttöpäivä: 8. tammikuuta 2011. Arkistoitu alkuperäisestä 12. helmikuuta 2011. 
  2. Epäselvä arsenaali | thebulletin.org . web.archive.org. Haettu 6. huhtikuuta 2010. Arkistoitu alkuperäisestä 28. syyskuuta 2006.