Yazylykaya

Heettiläinen pyhäkkö
Yazylykaya
kiertue. YazIlIkaya
40°01′30″ s. sh. 34°37′58″ itäistä pituutta e.
Maa
Sijainti Chorum
Perustamispäivämäärä 13. vuosisadalla eaa e.
 Mediatiedostot Wikimedia Commonsissa

Yazylykaya ( turk . Yazılıkaya  - maalattu kallio) on heettiläinen pyhäkkö kallioissa lähellä Bogazkoyta Anatolian tasangon keskiosassa ( Turkki ).

Tutkimus

Sen löysi ranskalainen tiedemies Charles Texier vuonna 1838. Tutkittu vuosina 1838-1839. Ranskalainen tutkija Emmanuel Laroche salasi ja luki Yazylykay-kirjoitukset vuosina 1952-1969.

Varhaisimmat osat kompleksista ja vanhimmat esimerkit Yazylikayan kaivauksissa löydetystä keramiikasta ovat peräisin 1400-luvulta eKr. e., mutta jumalien päärakennukset, kirjoitukset, veistokset ja reliefit luotiin toiseksi viimeisenä heettiläisen kuninkaan Tudhalia IV :n aikana vuosina 1250 - 1220 eaa. e.

Yazylikaya koostuu keskushuoneesta, johon on kiinnitetty samantyyppinen temppeli kuin heettiläisen valtakunnan pääkaupungin  Hattusasin temppelit , ja sivuhuoneesta, jossa on kuvia useista nimettömistä jumalista ja demoneista . Tämä sivuhuone on koko pyhäkön vanhin osa, joka luotiin jo ennen Tudhaliya IV:n hallitusta. Se rakennettiin toistuvasti uudelleen heettiläisen valtakunnan loppuun asti, jolloin rakennuksen sisäänkäynnille kaiverrettiin leijonapäisten demonien hahmoja.

Yazylykayan temppelin keskiosassa hurrilainen jumalien panteoni on kuvattu kallioilla: myrskyjumala Teshub lähellä olevien jumalien seuralla, hurrilainen Ishtar  - Shavushka , kuun ja auringon jumalat ja muut. Kirjoitukset, jotka sisältävät hurrilaisia ​​jumalien nimiä ja joitain muita hurrilaisia ​​sanoja, on tehty heettiläisillä ( luvialaisilla ) hieroglyfeillä .

Viimeiset heettiläiset kuninkaat käyttivät Yazilikayan pyhäkköä ja temppeliä hurrilaista alkuperää olevan dynastiansa hautajaiskultin suorittamiseen. Yazylykaya on vaikuttavin esimerkki monumentaalisesta tyylistä, jolle on tunnusomaista Vähä-Aasian hurrilaisten ja luwilaisten elementtien yhdistelmä, ja se jatkui Etelä-Vähän Aasian ja Syyrian taiteessa heettiläisen valtakunnan tuhon jälkeen.

Kirjallisuus