Jaromar (Camminin piispa)

Rügenin Jaromar ( saksaksi:  Jaromar von Rügen ; n. 1267, Bergen, Rügenin ruhtinaskunta  - 1294, Cammin , Pommerin herttuakunta ) on ruhtinas Rügenin ruhtinaiden Vislavidien talosta . Camminin piispa 1289-1294 .

Elämäkerta

Syntyi noin vuonna 1267 Rügenin ruhtinaskunnassa [1] . Hän oli toinen poika prinssi Wisław II :n ja prinsessa Agnesin, syntyperäisen Brunswick-Lüneburin prinsessan Welfin talosta, perheessä . Isän puolelta hän oli prinssi Jaromar II :n ja Pommerin prinsessa Eufemian pojanpoika Samborides- talosta . Äitinsä puolelta hän oli Askani -talosta kotoisin olevan herttua Otto I :n ja Brandenburgin herttuatar Mathilden pojanpoika [2] .

Ensimmäisessä kirjallisessa todistuksessa hänestä, joka viittaa 15. huhtikuuta 1280, häntä kutsutaan "tieteilijäksi" ( lat.  scholaris ). Ennen piispan virkaan ryhtymistä hän toimi arkkidiakonina Pyhän Nikolauksen kirkossa Stralsundissa [ 2] .

Kun vuonna 1289 kuoli Cammine-piispa Hermann von Gleichen , joka oli elinaikanaan voittanut hiippakunnan itsenäisyyden Pommerin herttuoiden vallasta , jälkimmäinen yritti jälleen saada vaikutusvaltaa piispakunnan asioihin. Heidän painostuksestaan ​​Camminin katedraalissa uudeksi piispaksi valittiin Jaromar, herttuatar Margaretin veli , Rügenin prinsessa, herttua Bohuslav IV :n vaimo . Jaromar nimitettiin koadjuutoriksi entisen piispan alaisuudessa jo ennen hänen valintaansa pappikseen [3] . 7. lokakuuta 1289 paavi Nikolai IV julkaisi bullan , jossa hän tunnusti uuden piispan valinnan kanoniseksi [2] . Huolimatta Pommerin herttuoiden läheisyydestä Jaromarin valinnasta tunnustivat myös Brandenburgin markkrahvit , joiden alueella hiippakunnan luostari sijaitsi. Jälkimmäinen teki sopimuksen hänen kanssaan yrittäen siten lujittaa Brandenburgin ja Rügenin liittoutuneita suhteita [4] .

Jaromar hallitsi piispakuntaa kuolemaansa saakka vuonna 1294 [5] . Yksi hänen teoistaan ​​saarnatuolissa oli oikeuden myöntäminen neljänkymmenen päivän hoitoon Bernsteinin luostarille 18. kesäkuuta 1292 [3] . Hänet haudattiin Pyhän Johannes Kastajan katedraaliin Camminissa [2] .

Wisławin valinta hänen seuraajakseen neuvostossa ei saanut vahvistusta Pyhältä istuimelta .

Sukututkimus

Muistiinpanot

1. ↑ Kühlmann, 2012 , s. 239.
2. ↑ 1 2 3 4 Ruge .
3. ↑ 12 Scheil , 1962 , s. 98.
4. ↑ Smoliński, 2020 , s. 57-58.
5. ↑ Wehrmann, 1920 , s. 121-139.

Kirjallisuus

Kirjat :

• Pyl T. . Wizlaw II (Jaromar im Artikel seines Vaters Wizlaw II) // Allgemeine Deutsche Biographie: [ saksa. ]. - Leipzig: Duncker und Humblot, 1898. - Voi. XLIII. - s. 681-684. - 795 p.
• Kühlmann W. Rekisteröidy  : [ saksaksi ] ] . - Berliini : Walter de Gruyter, 2012. - Voi. XIII. — 672 s. - (Killy Literaturlexikon). - ISBN 978-3-11-022029-2 .
• Scheil Ur. Zur Genealogie der einheimischen Fürsten von Rügen: [ saksa. ] . - Wien: Böhlau, 1962. - 205 s.

Artikkelit :

• Wehrmann M. . Jaromar von Rügen als Elektus von Kammin (1289-1294): [ saksa. ]// Pommersche Jahrbücher  : lehti. - 1920. - Voi. XX. - S. 121-139.
• Smoliński M. Huomautuksia 20. maaliskuuta 1289 tehdystä sopimuksesta Johannine-linjan Brandenburgin markkreivien ja Rügenin ruhtinas Vitslav II:n välillä ja tämän sopimuksen paikasta suunnitelmissa valloittaa Gdańsk Pommeri Mestwin II:n kuoleman jälkeen  : [ eng. ] // Studia Maritima: päiväkirja. - 2020. - Vol. XXXIII (maaliskuu). - S. 53-84. — ISSN 0137-3587 .

Linkit

• Ruge J. Sukupolvi: die Kinder Wizlaws II.  (saksaksi) . www.wizlaw.de . - Die Wizlawiden - das slawische Furüstenhaus von Rügen. Haettu 17. joulukuuta 2021. Arkistoitu alkuperäisestä 8. toukokuuta 2021.

Temaattiset sivustot	Peerage
Sukututkimus ja nekropolis	Olemme myöhässä