Hänen armonsa piispa | ||
Jaromar Rügensky | ||
---|---|---|
Saksan kieli Jaromar von Rugen | ||
|
||
1289-1294 | ||
Kirkko | roomalaiskatolinen | |
Edeltäjä | Heinrich von Gleichen | |
Seuraaja | Vitslav | |
Syntymä |
1267 Bergen , Rügenin ruhtinaskunta |
|
Kuolema |
1294 Cammin , Pommerin herttuakunta |
|
haudattu | St. John's Cathedral , Cammin | |
Dynastia | Vislavidit | |
Isä | Wisław II | |
Äiti | Agnes Brunswick-Lüneburg | |
Luostaruuden hyväksyminen | 1280 | |
Piispan vihkiminen | 7. lokakuuta 1289 |
Rügenin Jaromar ( saksaksi: Jaromar von Rügen ; n. 1267, Bergen, Rügenin ruhtinaskunta - 1294, Cammin , Pommerin herttuakunta ) on ruhtinas Rügenin ruhtinaiden Vislavidien talosta . Camminin piispa 1289-1294 .
Syntyi noin vuonna 1267 Rügenin ruhtinaskunnassa [1] . Hän oli toinen poika prinssi Wisław II :n ja prinsessa Agnesin, syntyperäisen Brunswick-Lüneburin prinsessan Welfin talosta, perheessä . Isän puolelta hän oli prinssi Jaromar II :n ja Pommerin prinsessa Eufemian pojanpoika Samborides- talosta . Äitinsä puolelta hän oli Askani -talosta kotoisin olevan herttua Otto I :n ja Brandenburgin herttuatar Mathilden pojanpoika [2] .
Ensimmäisessä kirjallisessa todistuksessa hänestä, joka viittaa 15. huhtikuuta 1280, häntä kutsutaan "tieteilijäksi" ( lat. scholaris ). Ennen piispan virkaan ryhtymistä hän toimi arkkidiakonina Pyhän Nikolauksen kirkossa Stralsundissa [ 2] .
Kun vuonna 1289 kuoli Cammine-piispa Hermann von Gleichen , joka oli elinaikanaan voittanut hiippakunnan itsenäisyyden Pommerin herttuoiden vallasta , jälkimmäinen yritti jälleen saada vaikutusvaltaa piispakunnan asioihin. Heidän painostuksestaan Camminin katedraalissa uudeksi piispaksi valittiin Jaromar, herttuatar Margaretin veli , Rügenin prinsessa, herttua Bohuslav IV :n vaimo . Jaromar nimitettiin koadjuutoriksi entisen piispan alaisuudessa jo ennen hänen valintaansa pappikseen [3] . 7. lokakuuta 1289 paavi Nikolai IV julkaisi bullan , jossa hän tunnusti uuden piispan valinnan kanoniseksi [2] . Huolimatta Pommerin herttuoiden läheisyydestä Jaromarin valinnasta tunnustivat myös Brandenburgin markkrahvit , joiden alueella hiippakunnan luostari sijaitsi. Jälkimmäinen teki sopimuksen hänen kanssaan yrittäen siten lujittaa Brandenburgin ja Rügenin liittoutuneita suhteita [4] .
Jaromar hallitsi piispakuntaa kuolemaansa saakka vuonna 1294 [5] . Yksi hänen teoistaan saarnatuolissa oli oikeuden myöntäminen neljänkymmenen päivän hoitoon Bernsteinin luostarille 18. kesäkuuta 1292 [3] . Hänet haudattiin Pyhän Johannes Kastajan katedraaliin Camminissa [2] .
Wisławin valinta hänen seuraajakseen neuvostossa ei saanut vahvistusta Pyhältä istuimelta .
Jaromar (Camminin piispa) - Esivanhemmat | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
|
Kirjat :
Artikkelit :
![]() | |
---|---|
Sukututkimus ja nekropolis |