10. erillinen ilmapuolustusarmeija

Kokeneet kirjoittajat eivät ole vielä tarkistaneet sivun nykyistä versiota, ja se voi poiketa merkittävästi 16. tammikuuta 2022 tarkistetusta versiosta . vahvistus vaatii 1 muokkauksen .
10. erillinen punainen lippu
-ilmapuolustusarmeija
10 Air Defense OA
:n sotilasyksikkö 41137
Vuosia olemassaoloa 24.3.1960 - 4.1.1980 1.4.1986
- 12.1.1994
Maa  Neuvostoliiton Venäjä
 
Alisteisuus Ilmapuolustuksen
komentaja Venäjän ilmavoimien ja ilmapuolustuksen ylipäällikkö
Mukana Neuvostoliiton
asevoimat Venäjän asevoimat
Tyyppi armeija
Toiminto Pohjoisen operaatioteatterin ilmapuolustus
Dislokaatio Arkangeli
Erinomaisuuden merkit Punaisen lipun ritarikunta
komentajat
Merkittäviä komentajia katso lista

10. erillinen punaisen lipun ilmapuolustusarmeija (10 Air Defense OA) on Neuvostoliiton ilmapuolustusvoimien  operatiivinen yhdistys.

Instituutioiden rakentamisen historia

Armeija on peräisin vuonna 1954 perustetusta Pohjoisen sotilaspiirin Valkoisenmeren ilmapuolustusjoukosta (joukkojen komentaja kahdesti Neuvostoliiton sankari , ilmailukenraalimajuri Pokryshev Pjotr ​​Afanasjevitš ):

Pohjoisen ilmapuolustusarmeija

Euroopan pohjoisen kattamiseksi vuonna 1958 muodostettiin Valkoisenmeren ilmapuolustusjoukon pohjalta Pohjoinen ilmapuolustusarmeija Ilmavoimien pääesikunnan 17.6.1958 päivätyn ohjeen mukaisesti. Sen hallinto luotiin. Uuteen armeijaan kuuluivat:

Vuonna 1959 Kaartin ilmatorjuntatykistörykmentti hyväksyttiin Pohjoisen ilmapuolustusjoukkoon, myöhemmin ilmatorjuntaohjusprikaatiin ( Rybachyn niemimaalla ). Vuonna 1960 ilmatorjuntaohjusrykmentti (muunnettiin prikaatiksi) siirrettiin Odessan ilmapuolustusjoukoista Arkangelin alueelle Mirnyn kaupungin hallinnassa. Armeijan hävittäjäilmailun vahvistamiseksi 524. hävittäjälentorykmentti Yak-25- koneella siirrettiin pohjoisen laivaston ilmavoimista ja siirrettiin Plesetskin alueen Letneozersky- lentokentällä .

Maan ilmapuolustusvoimien ylipäällikkö päätti 24. maaliskuuta 1960 muuttaa pohjoisen armeijan 10. erilliseksi ilmapuolustusarmeijaksi. Joukkojen osastoille annettiin myös yhdistetyt aseiden numerot:

91. Fighter Aviation Divisionin hallinto hajotettiin. Marraskuussa 1960 216. Fighter Aviation Divisionin osasto organisoitiin uudelleen 23. ilmapuolustusdivisioonan osastoksi . Vuonna 1961 muodostettiin 26. hävittäjädivisioonan ohjauksen pohjalta 5. ilmapuolustusdivisioonan (Petrozavodsk) johto. Divisioonaan kuului Saksasta uudelleen sijoitetun 86. erillisen tykistöpataljoonan pohjalta muodostettu 33. ilmatorjuntaohjusrykmentti (n. Vilga).

Armeijan muodostamisprosessi saatiin periaatteessa päätökseen vuoteen 1962 mennessä. Siihen mennessä sen armeijaan kuului:

Armeijan vastuualue

Armeijan vastuualue ulottui lännessä Suomen ja Norjan rajalta idässä napaisille Uralille, Franz Josef Landista , Novaja Zemljasta , pohjoisen napameren rannikolta etelän keskialueille. . Yli 60 % armeijan yksiköistä ja yksiköistä sijaitsi napapiirin takana ja loput pohjoisilla alueilla. Pohjimmiltaan nämä ovat harvaan asuttuja tai autioita alueita, joilla on huonosti kehittynyt viestintäjärjestelmä, jossa pääasialliset kulkuvälineet olivat ilmailu, meri- ja jokilaivasto. Vaikeat ilmasto- ja sääolosuhteet, pitkä polaarinen yö ja napapäivä, kovat pakkaset ja lumimyrskyt loivat merkittäviä vaikeuksia.

Armeijan muodostaminen

Kymmenes erillinen ilmapuolustusarmeija muodostettiin kahdesti:

Armeijan hajottaminen

Armeijan taisteluvoima

1962

Ei muutoksia ennen huhtikuuta 1980.

1988

Muutokset kokoonpanossa:

Armeijan komentajat

Palkinnot

Punaisen lipun järjestys - 10pxNeuvostoliiton korkeimman neuvoston puheenjohtajiston 30. huhtikuuta 1975 antamalla asetuksella suuresta panoksesta maan puolustuksen vahvistamiseen sekä taistelussa ja poliittisessa koulutuksessa saavutetuista saavutuksista armeijalle myönnettiin Punaisen lipun ritarikunta. .

Korkeasta suorituksesta taistelu- ja poliittisessa koulutuksessa, kunnianosoituksista hallituksen ja puolustusministerin tehtävien suorittamisessa, heille myönnettiin Neuvostoliiton puolustusministerin viiri "Rohkeudesta ja sotilaallisesta pätevyydestä":

Korkeasta suorituksesta taistelu- ja poliittisessa koulutuksessa, kunnianosoituksista hallituksen ja puolustusministerin tehtävien suorittamisessa, heidät palkittiin NLKP:n keskuskomitean, Neuvostoliiton korkeimman neuvoston puheenjohtajiston ja Neuvostoliiton muistolipuilla. Neuvostoliiton ministerit:

Neuvostoliiton vuonna 1972 perustamisen 50-vuotispäivän kunniaksi heidät palkittiin NKP:n keskuskomitean, Neuvostoliiton korkeimman neuvoston puheenjohtajiston ja Neuvostoliiton ministerineuvoston vuosipäivän muistoviireillä:

Vuonna 1970 Leninin juhlavuoden kunniakirja myönnettiin:

Armeijan käyttöönotto

Tapahtumat

Muistiinpanot

  1. Puolustusvoimien kansankomissaarin ritarikunta vuodelta 1954
  2. Ilmapuolustusvoimien pääesikunnan ohje 17.6.1958
  3. Ilmapuolustusvoimien pääesikunnan ohje 17.6.1958
  4. Neuvostoliiton korkeimman neuvoston puheenjohtajiston asetus 30. huhtikuuta 1975

Kirjallisuus

Linkit