125. kivääridivisioona
| ||
|---|---|---|
| Armeija | Neuvostoliiton asevoimat | |
| Asevoimien tyyppi | maa | |
| Joukkojen tyyppi (joukot) | jalkaväki | |
| kunnianimityksiä | " Krasnoselskaja " | |
| Muodostus | 19.8.1939 | |
| Hajotus (muutos) | 1945 | |
| Palkinnot | ||
  |
||
| Sota-alueet | ||
|
Baltian strateginen puolustusoperaatio (1941) Rajataistelu Liettuassa ja Latviassa Leningradin strateginen puolustusoperaatio (1941) Kingisepp-Lugan etulinjan puolustusoperaatio (1941) Leningradin Leningrad-Novgorodin strateginen hyökkäysoperaatio (1944) Krasnoselsko-Ropsha etulinjan hyökkäys operaatio (1944) Baltian strateginen hyökkäysoperaatio (1944) Tallinnan rintamahyökkäys (1944) Veiksel-Oder strateginen hyökkäysoperaatio (1945) Sandomierz-Sleesian hyökkäysoperaatio (1945) 1945: hyökkäysoperaatio Ylä-Sleesian Prahan operaatio (1945 Sudeettien rintamaoperaatio ) ) |
||
Kutuzov-divisioonan 125. kivääri Krasnoselskajan punaisen lipun ritarikunta - Neuvostoliiton asevoimien sotilasmuodostelma suuressa isänmaallisessa sodassa
Historia
Perustettiin syksyllä 1939 Kirovissa , jossa se suoritti harjoituksia talveen 1940 asti. Helmikuun 26. päivänä 1940 hänet lähetettiin Kirovista Arkangeliin , missä hän oli komentoreservissä, sitten huhtikuussa 1940 hänet siirrettiin Länsi-Valko-Venäjälle. Divisioonan päämaja oli Pinskissä [1] .
Osana aktiivista armeijaa 22.6.1941 - 30.10.1944, 11.7.1944 - 30.11.1944 ja 12.11.1944 - 5.9.1945.
Kesäkuusta 1941 lähtien hän oli Baganyain kaupungissa rajalla Šiauliain suunnan (rautatie ja moottoritie Tilsitistä ). Jo 19.6.1941 se asettui rajan peittämiseen annetulla linjalla jopa 40 kilometriä pituisilla rintamilla Pogramantis, Tauragė, Bubiškiai, jolla oli kärjessä Jura -joen itä- ja koillisrannat , Datsionai, Drutavishkiai , Burbiškiai, Vakaichyai. Divisioona liitettiin 51. joukkojen tykistörykmenttiin . Sodan ensimmäisestä päivästä, klo 7.40-8.00, se torjui 41. moottorijoukon [2] panssarivaunujen massiivisen hyökkäyksen ilmailun tukemana vihollisen päähyökkäyksen suunnassa tällä alueella. Hän taisteli 6 tuntia, joidenkin raporttien mukaan, jopa syventyi Itä-Preussin alueelle 8 kilometriä. Hän ei pystynyt pitämään linjaa, ja kärsittyään suuria tappioita hän aloitti vetäytymisen jättäen Taurogenin kaupungin viholliselle , päivän aikana hän taisteli metsässä Taurogenin ja Skaudvillen välillä , menetti yhteyden ja joutui kahdelta puolelta. Perääntymisen aikana kaksi divisioonan rykmenttiä (749. ja 657.) pidätettiin sen alaisuudessa olevan 9. panssarintorjuntatykistöprikaatin vuorossa ja kaivettiin 22.6.1941 iltaan mennessä vuorossa, jonka miehitti. prikaati. 466. rykmentti, joka oli menettänyt jopa 40% kokoonpanostaan, järjesti itsensä Scaudvillen alueella.
23.6.1941 divisioonan jäännökset yhdessä panssarintorjuntaprikaatin, 48. kivääridivisioonan ja 2. panssarivaunudivisioonan jäännöksten kanssa taistelivat puolustavia, melko onnistuneita taisteluita Raseiniųin alueella , sitten rykmentit divisioona vetäytyi käskystä asemistaan ja alkoi vetäytyä Šiauliaihin .
28. kesäkuuta 1941 divisioonan rykmenteissä oli 250-300 henkilöä. 7.1.1941 mennessä divisioona vetäytyi Länsi-Dvina-joen pohjoisrannalle 700 pistin kanssa. 7.4.1941 divisioonaan, yhdistettynä joukkojen komento- ja valvontayksiköihin, jotka yhdistävät muiden yksiköiden taistelijoita, kuului: upseerit - 681 henkilöä, nuoremmat upseerit - 550 henkilöä, sotilaat - 5489 henkilöä. Yhteensä - 6720 henkilöä. Hevosia - 501. Kiväärit - 6496, automaattikiväärit - 35, kevyet konekiväärit - 80, raskaat konekiväärit - 25, ilmatorjuntakonekiväärit - 23, tykit 45 mm - 5, 76 mm - 12, 122 mm - 10, 152 mm - 46, autot - 292, moottoripyörät - 1, traktorit - 87.
7.9.1941 divisioona saavutti Emajygijoen pohjoisrannan, 13.7.1941 vihollisyksiköitä vastaan onnistuneen vastahyökkäyksen jälkeen puolustusasemille Emajygijoen varrella Inesuusta Veybriin . 22.7.1941 alkaen hän vetäytyi vihollisen iskujen alaisena pohjoiseen, oli osittain piiritetty, kunnes 24.7.1941 hän hallitsi Tarton vasenta rantaosaa , jonne saapuivat 125. divisioonan sotilaat ja muut yksiköt. pois piirityksestä.
Sitten divisioonan jäännökset taistelivat takaisin Narvan läpi Suomenlahden rannikkoa pitkin , taistelivat Oranienbaumin sillanpäässä , syyskuussa 1941 divisioona siirrettiin Leningradiin , nousi puolustusasemiin Kolpinon lähellä 30.9.1941 korvaten hävittäjän. miliisin pataljoonat, joissa se taisteli tuella vuoden 1942 helmikuuhun asti. Asemaan tullessaan hän taisteli suoraan Kolpinon laitamilla ja yritti ajoittain hyökätä Krasny Borin suuntaan , mutta kaiken kaikkiaan ne eivät tuottaneet menestystä. Joten tammikuussa 1942 eteneessään Krasny Boria kohti 657. jalkaväkirykmentti kärsi valtavia tappioita.
2.4.1942 alkaen hän aloitti puolustuksen Avtovon alueella Leningradin puolustuksen toisessa vaiheessa, alueella Ligovskin kanavasta Pulkovon kirkkoon . Johti Leningradin puolustusta tammikuuhun 1944 asti. Lokakuussa 1943 hän vapautti 85. kivääridivisioonan yksiköt Pulkovon kukkuloilla . Välittömästi ennen hyökkäystä se oli toisessa vaiheessa, tammikuussa 1944 se keskittyi Pulkovon kukkuloille , josta se lähti hyökkäykseen 15. tammikuuta 1944. Hän valloitti kovassa taistelussa Suomen Koyrovon linnoituksen , jatkoi hyökkäystä Gorelovoon ja Konstantinovkaan. Tammikuun 19. päivänä 1944 klo 12-00 mennessä divisioona vapautti Krasnoje Selon , jatkoi hyökkäystä, osallistui Gdovin vapauttamiseen , 1.2.1944 - Kingisepp ja saavutti helmikuussa 1944 Narvan lähetyksiä , missä kesällä 1944 se taisteli raskaita taisteluita. 16.9.1944 alkaen hän osallistui Tallinnan hyökkäysoperaatioon, jonka aikana hän vapautti Jyhvin 19.9.1944, 20.9.1944 - Rakvere , 21.9.1944 - Kunda , suorittaa hyökkäyksen rannikkoa pitkin. Suomenlahti, osallistuu 22.9.1944 Tallinnan vapauttamiseen .
Operaation jälkeen se vedettiin reserviin, oli joulukuun alkuun 1944 saakka Suomenlahden etelärannikolla, sitten siirrettiin Puolaan Videlkan alueelle ( Rzeszowin luoteeseen ). Sandomiro-Sleesian-operaation aikana se asetettiin taisteluun toisen ešelonin toimesta, joka eteni yleiseen suuntaan Ratiborilla .
Helmikuun alussa 1945 hän oli Oderissa Oppelnin pohjoispuolella .
Ylä-Sleesian operaation aikana se murtaa vihollisen voimakkaan puolustuksen, etenee yleiseen suuntaan Neissen varrella ja osallistuu 24.3.1945 Neissen vapauttamiseen . Se sijaitsee kaupungin alla toukokuuhun 1945 asti, 5.6.1945 alkaen se lähtee hyökkäykseen Prahan operaation aikana, 5.7.1945 vapauttaa Strigaun .
Hajautettiin kesällä 1945.
Koko nimi
Kutuzovin divisioonan 125. kivääri Krasnoselskaja Punainen lippu
Koostumus
- 466. kiväärirykmentti
- 657. kiväärirykmentti
- 749. kiväärirykmentti
- 414. tykistörykmentti _
- 459. haupitsi tykistörykmentti (21.9.1941 asti)
- 183. erillinen panssarintorjuntapataljoona (21.9.1941 asti ja 14.1.1942 alkaen)
- 345. erillinen ilmatorjuntatykistöpataljoona (348. erillinen ilmatorjuntapatteri) (25.5.1943 asti)
- 390. erillinen kranaatinheitinjaosto (17.10.1941 - 15.8.1942)
- 196. erillinen konekivääripataljoona (17.8.1942 - 25.5.1943)
- 165. erillinen tiedustelukomppania ( 165. erillinen tiedustelupataljoona)
- 189. erillinen insinööripataljoona
- 191. (204.) erillinen viestintäpataljoona (204. erillinen viestintäkomppania)
- 147. erillinen lääkintä- ja terveyspataljoona
- 272. (125.) erillinen kemikaalisuojeluyhtiö
- 210. (206.) autokuljetusyritys
- 331. (126.) peltoleipomo
- 22. Divisional Veterinary Infirmary
- 70. divisioonan tykistötyöpaja
- 996. (853.) kenttäpostiasema
- Valtionpankin 678. kenttäkassa
Alistuminen
Komentajat
- Bogaytšuk, Pavel Petrovitš (19.8.1939 - 21.12.1941), prikaatin komentaja , kenraalimajuri 6.5.1940 alkaen (kuoli 21.12.1941, haudattu Ust-Izhoraan ).
- Sinkevitš, Jan Petrovitš (väliaikaisen divisioonan komentaja elo-syyskuussa 1941), everstiluutnantti [3]
- Fadeev, Ivan Ivanovich (26.12.1941 - 24.4.1944), kenraalimajuri
- Zinovjev, Vasily Kondratievich (25.4.1944 - 5.11.1945), eversti
Palkinnot ja kunnianimet
| Palkinto (nimi) | päivämäärä | Mistä palkittiin |
|---|---|---|
| kunnianimi "Krasnoselskaja" | Neuvostoliiton ylipäällikön käsky 19.1.1944 | Krasnoselsko-Ropshinsky-operaatio . |
| Punaisen lipun ritarikunta
|
Neuvostoliiton korkeimman neuvoston puheenjohtajiston asetus 4. helmikuuta 1944 [4] | Komennon esimerkillisestä suorituksesta taistelutehtävissä taistelussa saksalaisia hyökkääjiä vastaan sekä tässä osoittamasta urheudesta ja rohkeudesta |
| Kutuzovin II asteen ritarikunta
|
Neuvostoliiton korkeimman neuvoston puheenjohtajiston asetus 5. huhtikuuta 1945 [5] | Esimerkillisen komentotehtävän suorittamisesta taisteluissa saksalaisia hyökkääjiä vastaan ylittäessään Oder-joen Breslaun kaupungista kaakkoon (Breslavl) sekä samaan aikaan osoittamasta urheudesta ja rohkeudesta. |
Divisioonan yksiköiden palkinnot:
- 466. kivääri Tallinnan Aleksanteri Nevskin [6] rykmentti
- Kutuzovin [7] ja Aleksanteri Nevskin [6] rykmentin 657. kivääriritarikunta
- Aleksanteri Nevskin [7] rykmentti , 749. kivääriritarikunta
- Bogdan Hmelnitskin [8] ja Aleksanteri Nevskin [7] rykmentin 414. tykistömääräykset
- Aleksanteri Nevskin [6] divisioonan 183. erillinen panssarintorjuntahävittäjä
Divisioonan arvoisat sotilaat
- Punaisen lipun ritarikunta myönnettiin Kingiseppin kaupungin vapauttamisesta Tammikuun 19. päivänä Krasnoe Selon kaupunki valtasi myrskyn, josta divisioona annettiin nimi "Krasnoselskaja"| Palkinto | KOKO NIMI. | Työnimike | Sijoitus | Palkinnon päivämäärä | Huomautuksia |
|---|---|---|---|---|---|
|
Kozlov, Nikolai Andreevich | 749. jalkaväkirykmentin apulaisesikuntapäällikkö |
luutnantti | 6.2.1942 | kuoli 10.10.1943 |
| Bessonov, Aleksanteri Grigorjevitš | 657. jalkaväkirykmentin kranaatinheittimen miehistön komentaja |
kersantti | 15.8.1944 16.10.1944
10.4.1945 |
kuoli 24.3.1945 | |
| Sedov, Pjotr Stepanovitš | 165. erillisen tiedustelukomppanian partioryhmän komentaja |
korpraali kersantti |
8.9.1944 16.10.1944 10.4.1945 |
||
| Enginoev, Duda Edievich | 165. erillisen tiedustelukomppanian joukkueen komentaja | esikunnan kersantti | 10.04.1945 | ||
|
kunniamerkki 3. luokka |
Sysoev, Pavel Ignatievich | 466. Tallinnan kiväärirykmentin 2. kiväärikomppanian komentaja, 125. Krasnoselskajan punalippudivisioona | Lance kersantti | 16.3.1945 (teon päivämäärä) |
Muisti
- Tallinnan sotilashautausmaalle asennettiin kapteeni Sysoevin kenotafi , jonka jäänteitä ei löydetty Tõnismäen kaivauksissa . Lisäksi sinne siirrettiin vielä kolmen divisioonan sotilaan tuhkat.
- Square "Sukupolvien muisti" Metallostroyn kylässä , Kolpinskyn alueella Pietarissa.
- Bogaychuk Street Metallostroyn kylässä, nimetty divisioonan komentajan mukaan.
Muistiinpanot
- ↑ Arvasyavichyus J. Ya. 1418 päivää taistelussa. . Haettu 11. marraskuuta 2017. Arkistoitu alkuperäisestä 16. marraskuuta 2017.
- ↑ A. V. Isaev. Toinen 1941. Rajalta Leningradiin . Haettu 11. toukokuuta 2021. Arkistoitu alkuperäisestä 11. toukokuuta 2021.
- ↑ Kirjoittajaryhmä . Suuri isänmaallinen sota: Divisioonan komentajat. Sotilaallinen elämäkertasanakirja. - M .: Kuchkovon kenttä, 2014. - T. 5. - S. 410-412 - 1500 kpl. — ISBN 978-5-9950-0457-8
- ↑ Kokoelma RVSR:n, Neuvostoliiton RVS:n, kansalaisjärjestöjen ja Neuvostoliiton korkeimman neuvoston puheenjohtajiston määräyksiä Neuvostoliiton käskyjen myöntämisestä Neuvostoliiton asevoimien yksiköille, kokoonpanoille ja laitoksille. Osa I. 1920-1944 s. 270
- ↑ Kokoelma RVSR:n, Neuvostoliiton RVS:n, kansalaisjärjestöjen ja Neuvostoliiton korkeimman neuvoston puheenjohtajiston määräyksiä Neuvostoliiton käskyjen myöntämisestä Neuvostoliiton asevoimien yksiköille, kokoonpanoille ja laitoksille. Osa II. 1945-1966 s. 94-96
- ↑ 1 2 3 Neuvostoliiton korkeimman neuvoston puheenjohtajiston asetus 26. huhtikuuta 1945 - esimerkillisestä komentotehtävien suorittamisesta taisteluissa saksalaisen puolustuksen läpimurron ja vihollisjoukkojen tappion aikana Oppelnista lounaaseen sekä urheudesta ja samaan aikaan osoitettu rohkeus (RVSR:n, Neuvostoliiton RVS:n määräyskokoelma, NPO ja Neuvostoliiton korkeimman neuvoston puheenjohtajiston asetukset vuodelta 1966 Neuvostoliiton käskyjen myöntämisestä Neuvostoliiton aseistetuille yksiköille, muodostelmille ja laitoksille Forces, osa II, 1945-1966, s. 153-158)
- ↑ 1 2 3 Neuvostoliiton korkeimman neuvoston puheenjohtajiston asetus 22. lokakuuta 1944 komentotehtävien esimerkillisestä suorittamisesta taisteluissa saksalaisia hyökkääjiä vastaan, Viron SSR:n pääkaupungin Tallinnan ja Tallinnan valloittamiseksi. urheutta ja rohkeutta samaan aikaan.
- ↑ Neuvostoliiton korkeimman neuvoston puheenjohtajiston asetus 26. huhtikuuta 1945 komentotehtävien esimerkillisestä suorittamisesta taisteluissa saksalaisia hyökkääjiä vastaan Neissen ja Leobschyutzin kaupunkien valloituksen aikana sekä samaan aikaan osoitetusta urheudesta ja rohkeudesta
Linkit
- Hakemisto Voronežin valtionyliopiston "Memory" -klubin verkkosivuilla. Arkistokopio päivätty 11. toukokuuta 2012 Wayback Machinessa
- Soldat.ru-sivuston oppaat ja foorumi Arkistoitu 17. joulukuuta 2018 Wayback Machinessa
- Luettelo nro 5 kivääreistä, vuorikivääreistä, moottoroiduista kivääristä ja moottoroiduista divisioonoista, jotka kuuluivat armeijaan Suuren isänmaallisen sodan aikana (pääsemätön linkki)