| 3. sotilasalue Wehrkreis III | |
|---|---|
| Natsi-Saksan sotilaspiirien sijainti | |
| Vuosia olemassaoloa | 30. syyskuuta 1919 - 8. toukokuuta 1945 |
| Maa | Natsi-Saksa |
| Tyyppi | Wehrmacht |
| väestö | sotilaspiiri |
| Dislokaatio | Berliini |
| Osallistuminen | |
| komentajat | |
| Merkittäviä komentajia |
Jalkaväen kenraali Gerd von Rundstedt kenraaliluutnantti Erwin von Witzleben |
3. sotilaspiiri , III sotilaspiiri ( saksalainen Wehrkreis III ) - Natsi-Saksan asevoimien sotilas-hallinnollinen muodostelma ( sotilaspiiri ).
7 numeroitua piiriä ( saksalainen Wehrkreis ) Weimarin tasavallan ajoilta natsien valtaantulon jälkeen organisoitiin uudelleen 13:ksi. III sotilaspiiri muodostettiin Reichswehrin 3. divisioonan piirin pohjalta 1.10.1934 , keskus. on Berliini-Grunewald . Raportoitu Berliinissä sijaitsevalle 1. armeijan esikunnalle . Alunperin sijaitsi Brandenburgin ja Sleesian maakunnissa . Ensimmäiset 3. piirin muodostelmat luotiin ottamalla käyttöön Reichswehrin 3. jalkaväedivisioona - 3. , 8. ja 18. jalkaväedivisioona. Vuonna 1935 Sleesian alue siirtyi äskettäin muodostetulle 8. sotilaspiirille 8. ja 18. divisioonan kanssa . Vuosina 1935-1939 piiri hallitsi kahta jalkaväedivisioonaa - 3. ja 23. . Piirin komennon alaisia olivat Berliinin , Frankfurt an der Oderin ja Potsdamin miehistötarkastukset . Vuoden 1938 Sudeettikriisin yhteydessä 3. armeijajoukon esikunta erotettiin piirin esikunnasta , minkä jälkeen divisioona lakkautettiin. Elokuussa 1939 valmisteltaessa Puolan hyökkäystä piirin hallinto ja joukko jaettiin jälleen. Toisen maailmansodan aikana piiri valmisteli noin kaksikymmentä divisioonaa Wehrmachtille . Se lakkasi olemasta sen jälkeen, kun neuvostojoukot miehittivät Brandenburgin maakunnan toukokuussa 1945 .
| Wehrmacht toisen maailmansodan aikana | |
|---|---|
| Korkeat komennot | |
| Asevoimien tyypit | |
| Sotilaalliset alueet | |