| ||
---|---|---|
Armeija | Neuvostoliiton asevoimat | |
Asevoimien tyyppi | punainen armeija | |
Joukkojen tyyppi (joukot) | panssarijoukot | |
Muodostus | 29. lokakuuta 1941 | |
Hajotus (muutos) | 1946 | |
Sota-alueet | ||
Leningradin rintama , Volhovin rintama , Leningradin rintama , 3. Valko - Venäjän rintama |
Panssaroitujen junien 48. erillinen divisioona on Neuvostoliiton asevoimien Puna -armeijan panssaroitujen joukkojen sotilasyksikkö Suuressa isänmaallisessa sodassa .
Se muodostettiin lokakuusta 1941 27. huhtikuuta 1942 Neuvostoliiton NPO:n käskyn nro 22ss, 29. lokakuuta 1941, perusteella Uralin sotilaspiirissä Uralin sotilaspiirin esikunnan marraskuun ohjeen mukaisesti. 25, 1941 nro 1/005132 Kurganin kaupungissa . Materiaalipuutteen vuoksi henkilöstö harjoitti helmikuuhun 1942 asti taisteluharjoittelua ja tukikohta-autojen varustelua, minkä jälkeen he lähtivät Moskovaan, jonne saapuivat 6. maaliskuuta 1943. Maaliskuun 6.-12. divisioona sai panssaroitu juna nro 1 "Kuolema saksalaisille miehittäjille" ja nro 2 "Dzerzhinets". [1] [2]
Henkilöstön jälkeen 27. huhtikuuta 1942 48. divisioona lähti Sotšiin, mutta heti seuraavana päivänä se siirrettiin Leningradin rintaman Volhovin joukkojen joukkoon (kesäkuusta 1942 lähtien - Volhovin rintama ). Toukokuun 4. päivänä 48. ODBP saapui Khvoynaya-asemalle, josta se siirtyi Malaya Vishera -asemalle ja Mstinsky-sillalle 59. armeijan käyttöön. Aluksi panssaroidut junat peittivät asemat ilmahyökkäyksiltä, mutta jo 15. toukokuuta he saivat tehtävän suorittaa tulipotkuja paikalta lähellä Dubtsyn asemaa. Kahden panssaroidun junan joukkojen ensimmäinen ratsastus suoritettiin 17. toukokuuta, ja sitten 25. toukokuuta [2] asti ne pommittivat saksalaisia positiot päivittäin.
28. helmikuuta 1944 divisioona jätti Volhovin rintaman 54. armeijan ja tuli osaksi Leningradin rintaman panssaroituja ja koneistettuja joukkoja. 3. huhtikuuta 48. ODBP lähti Malaya Vishera -asemalta Batetskaya-asemalle tehtävänä palauttaa Vitebsk-Leningrad-rautatie. Toukokuun 1. päivään mennessä kankaasta oli korjattu lähes 3 kilometriä. Heinäkuun loppuun asti panssaroidut junat suorittivat tehtävän suojata Batetskajan asema ilmahyökkäyksiltä, ja 5. elokuuta 1944 divisioona sai käskyn siirtyä Leningradista 3. Valko-Venäjän rintamaan. Muutamaa päivää myöhemmin panssaroidut junat saapuivat Molodechnon asemalle, jossa ne pysyivät kevääseen 1945 asti. [3]