| Wembleyn mestaruus | |
|---|---|
| Paikka _ |
Lontoo Iso- Britannia |
| Pinnoite | Kova/matto |
| ATP Tour | |
| Kategoria | ATP-maailma |
| Palkintorahat | 297 000 $ (1990) |
Wembley Championship on miesten kansainvälinen ammattilaistennisturnaus . Pidettiin vuosina 1934–1990 ( ajoittain) Wembley Stadiumilla ( Lontoo ) sisätiloissa olevalla tekonurmikentällä tenniskauden lopussa. Yksi vanhimmista ja Open Eran alkuun asti yksi arvostetuimmista ammattilaistennisturnauksista.
Wembleyn mestaruutta on pelattu vuodesta 1934 lähtien useilla keskeytyksillä, pisin toisen maailmansodan vuosina . Lontoon Wembley Stadium toimi turnauksen pysyvänä paikkana , jonne rakennettiin tekonurmikenttiä turnausta varten. Melkein ensimmäisistä järjestelyvuosista lähtien turnausta pidettiin yhtenä ammattilaistenniksen maailman arvostetuimmista, ja se pääsi niin sanottuun "ammattimaiseen Grand Slam" -turnaukseen Yhdysvaltain ammattilaismestaruuden ja Ranskan ammattilaismestaruuden ohella . The Encyclopedia of Tennis, jonka julkaisee US Tennis Association, kutsuu tätä turnausta World Professional Tournamentiksi .
Tenniksen avoimen aikakauden alun jälkeen , kun ammattilaiset saivat osallistua Grand Slam -turnauksiin , Wembley Championship menetti suurelta osin merkityksensä, koska se ei kyennyt kilpailemaan Wimbledonin turnauksen kanssa . Sen päivämäärät siirrettiin syyskuusta marraskuuhun, vuosina 1969-1971 se yhdistettiin London Indoor Championships -kilpailuihin , sitten sitä ei järjestetty useaan vuoteen, ja lopulta vuonna 1976 se aloitettiin uudelleen sponsorinimellä Benson & Hedges Championships ja järjestettiin nimellä osa Grand Prix -kiertuetta. Vuonna 1990, tapahtuman viimeisenä vuonna, Diet Pepsi Championships sisällytettiin ATP-kiertueelle ATP-maailman perusturnauksena.
Turnauksen ehdoton mestari voitettujen titteleiden lukumäärällä mitattuna on Ken Rosewall , joka voitti seitsemän kertaa kaksinpelissä ja kuusi kaksinpelissä (joista viisi kertaa Lew Hoadin kanssa ). Lähellä häntä kokonaisvoitoissa on John McEnroe , joka on voittanut kaksinpelin viisi kertaa ja nelinpelin kuusi kertaa (viisi kertaa Peter Flemingin kanssa ). Nämä tiedot heijastavat sitä tosiasiaa, että suurimman osan turnauksen historiasta sitä ovat hallinneet pelaajat Australiasta ja Yhdysvalloista, voittaen sen yksinpelissä yhteensä 35 kertaa.
Brittiläiset tennispelaajat eivät ole koskaan onnistuneet voittamaan turnausta koko sen keston aikana. Ison-Britannian edustaja pelasi vain kerran, vuonna 1977, yhden turnauksen finaalissa. Open Eran alun jälkeen brittiläinen tennispelaaja on päässyt myös nelinpelin turnauksen finaaliin vain kerran, vuonna 1989.
| vuosi | Voittaja | Finalisti | Pisteet finaalissa |
|---|---|---|---|
| 1934 | Ellsworth Vines | round robin | |
| 1935 | Ellsworth Vines (2) | Bill Tilden | 6-1, 6-3, 5-7, 3-6, 6-3 |
| 1936a _ | Ellsworth Vines (3) | Hans Nüsslein | 6-4, 6-4, 6-2 |
| 1937 | Hans Nüsslein | Bill Tilden | 6-3, 3-6, 6-3, 2-6, 6-2 |
| 1938a _ | Hans Nüsslein (2) | Bill Tilden | 7-5, 3-6, 6-3, 3-6, 6-2 |
| 1939 | Don Budge | round robin | |
| 1940-1946 | Ei suoritettu | ||
| 1947 | Don Budge (2) | Bobby Riggs | |
| 1948 | Bobby Riggs | Don Budge | |
| 1949 | Jack Kramer | Bobby Riggs | 2-6, 6-4, 6-3, 6-4 |
| 1950 | Pancho Gonzalez | Welby van Horn | 6-3, 6-3, 6-2 |
| 1951 | Pancho Gonzalez (2) | Pancho Segura | 6-2, 6-2, 2-6, 6-4 |
| 1952 | Pancho Gonzalez (3) | Jack Kramer | 3-6, 3-6, 6-2, 6-4, 7-5 |
| 1953 | Frank Sedgeman | Pancho Gonzalez | 6-1, 6-2, 6-2 |
| 1954-1955 | Ei suoritettu | ||
| 1956 | Pancho Gonzalez (4) | Frank Sedgeman | 4-6, 11-9, 11-9, 9-7 |
| 1957 | Ken Rosewall | Pancho Segura | 1-6, 6-3, 6-4, 3-6, 6-4 |
| 1958 | Frank Sedgeman (2) | Tony Trabert | 6-4, 6-3, 6-4 |
| 1959 | Mel Anderson | Pancho Segura | 4-6, 6-4, 3-6, 6-3, 8-6 |
| 1960 | Ken Rosewall (2) | Pancho Segura | 5-7, 8-6, 6-1, 6-3 |
| 1961 | Ken Rosewall (3) | Lew Hoad | 6-3, 3-6, 6-2, 6-3 |
| 1962 | Ken Rosewall (4) | Lew Hoad | 6-4, 5-7, 15-13, 7-5 |
| 1963 | Ken Rosewall (5) | Lew Hoad | 6-4, 6-2, 4-6, 6-3 |
| 1964 | Rod Laver | Ken Rosewall | 7-5, 4-6, 5-7, 8-6, 8-6 |
| 1965 | Rod Laver (2) | Andres Gimeno | 6-2, 6-3, 6-4 |
| 1966 | Rod Laver (3) | Ken Rosewall | 6-2, 6-2, 6-3 |
| 1967 | Rod Laver (4) | Ken Rosewall | 2-6, 6-1, 1-6, 8-6, 6-2 |
| avoin aikakausi | |||
| 1968 | Ken Rosewall (6) | John Newcomb | |
| 1969 | Ken Rosewall (7) | John Newcomb | |
| 1970 | Rod Laver (5) | Ken Rosewall | |
| 1971 | Ilie Nastase | Rod Laver | 3-6, 6-3, 3-6, 6-4, 6-4 |
| 1972 | Cliff Ritchie | Clark Grebner | |
| 1973–1975 | Ei suoritettu | ||
| 1976 | Jimmy Connors | Roscoe Tanner | 3-6, 7-6, 6-4 |
| 1977 | Björn Borg | John Lloyd | 6-4, 6-4, 6-3 |
| 1978 | John McEnroe | Tim Gullickson | 6-7, 6-4, 7-6, 6-2 |
| 1979 | John McEnroe (2) | Harold Solomon | 6-3, 6-4, 7-5 |
| 1980 | John McEnroe (3) | Jean Mayer | 6-4, 6-3, 6-3 |
| 1981 | Jimmy Connors (2) | John McEnroe | 3-6, 2-6, 6-3, 6-4, 6-2 |
| 1982 | John McEnroe (4) | Brian Gottfried | 6-3, 6-2, 6-4 |
| 1983 | John McEnroe (5) | Jimmy Connors | 7-5, 6-1, 6-4 |
| 1984 | Ivan Lendl | Andres Gomez | 7-6, 6-2, 6-1 |
| 1985 | Ivan Lendl (2) | Boris Becker | 6-7, 6-3, 4-6, 6-4, 6-4 |
| 1986 | Yannick Noah | Jonas Svensson | 6-2, 6-3, 6-7, 4-6, 7-5 |
| 1987 | Ivan Lendl (3) | Anders Yarrid | 6-3, 6-2, 7-5 |
| 1988 | Jacob Hlasek | Jonas Svensson | 6-7, 3-6, 6-4, 6-0, 7-5 |
| 1989 | Michael Chang | Mies Unohda | 6-2, 6-1, 6-1 |
| 1990 | Jacob Hlasek (2) | Michael Chang | 7-6, 6-3 |
a On syytä uskoa, että turnausta ei sellaisenaan järjestetty vuosina 1936 ja 1938. On mahdollista, että tietokannassa turnauksen finaalin tulos on tulos erillisestä näyttelyottelusta Vinesin ja Nüssleinin välillä sekä Nüssleinin ja Tildenin välillä [1]