Encyclopedia Espasa

Kokeneet kirjoittajat eivät ole vielä tarkistaneet sivun nykyistä versiota, ja se voi poiketa merkittävästi 4.9.2022 tarkistetusta versiosta . vahvistus vaatii 1 muokkauksen .

Universal Illustrated European-American Encyclopedia ( espanjaksi  Enciclopedia universal ilustrada europeo-americana ), myös Espasa Encyclopedia ( espanjaksi  Enciclopedia Espasa ) tai Espasa-Calpe ( espanjaksi:  Espasa-Calpe ) on suurin yleinen espanjankielinen tietosanakirja.

Julkaistu espanjaksi 1900-luvun ensimmäisellä kolmanneksella (1908-1930). Numeron aloitti Editorial Espasa, jonka José Espasa Anguera perusti vuonna 1860 . Uuden omistajan tullessa vuonna 1926 kustantamo tunnettiin nimellä Editorial Espasa-Calpe; vastaavasti itse tietosanakirjaan viitataan yhdellä näistä nimistä - Espasa tai Espasa-Calpe.

Kokoonpano: 72 osaa tekstiä, numeroitu 1 - 70; kaksi kirjaa kumpikin: osa 18 (osa I: Dem-Dir, osa II: Dis-Ecz) ja osa 28 (osa I: Ho-Insus, osa II: Int-Kz). Osa 21 on omistettu kokonaan Espanjalle. Vuosina 1930-1933 julkaistiin kymmenen osan liite, jossa päivitettiin joitakin alkuperäisen painoksen artikkeleita.

Sivumäärällä (105 000) ja sanojen määrällä (165,2 miljoonaa) mitattuna Espace Encyclopedia pääsi Guinnessin ennätysten kirjaan vuonna 1986 pisimpään painettuna tietosanakirjana. Yhdessä Italian Encyclopedian ja Encyclopedia Britannican 11. painoksen kanssa se on yksi maailman suurimmista tietosanakirjoista [2] .

Tietosanakirjan taustaa

Historiallisesti ensimmäinen Espanjassa julkaistu yleinen tietosanakirja oli " Enciclopedia Moderna de Mellado " - "Modern Encyclopedia" (1851-1855), jonka aloitti espanjalainen tutkija ja kustantaja Francisco de Paula Mellado . Melladon 34-osainen tietosanakirja ei kuitenkaan ollut itse kehitetty painos, vaan vain adaptaatio 30-osaisesta tietosanakirjasta ( fr.  Encyclopédie moderne: dictionnarie abrége des sciences, des lettres, des arts, de l'industrie, de l' agriculture et du comerce ), jota seitsemän vuotta aikaisemmin kustantajan Fermain Didotin perilliset alkoivat tuottaa Ranskassa [3] .

Vuosina 1887-1899 Espanjassa julkaistiin Encyclopedic Spanish American Dictionary ( espanjaksi:  Diccionario Enciclopédico Hispano-Americano ; venäjäksi käännettäessä, epäselvyyden välttämiseksi, väliviivaa sanassa "espanjalainen amerikkalainen" ei kirjoiteta: tämä ei ole sanakirja espanjasta "amerikkalaiseksi" kääntämiseen, vaan sanakirja, joka on koottu kaikille espanjankielisille lukijoille, mukaan lukien espanjalaiset Latinalaisen Amerikan lukijat) [4] .

Espace Encyclopedian - kuten sitä edeltäneen Diccionario Enciclopédico Hispanon  - julkaisupaikka oli Barcelona.

Tietosanakirjan yksityiskohdat

Tietosanakirjan ennätysmäärä selittyy useilla tekijöillä. Espanja on vanha siirtomaavalta, jonka ansiosta espanjan kieli on vahvistunut valtionkielenä monilla merentakaisilla alueilla ja ennen kaikkea Latinalaisen Amerikan maissa. Näin ollen Espace Encyclopedia -julkaisun kustantajien aikomusten mukaan erityistä painoa ei alun perin asetettu kansalliseen (espanjaan), vaan kansainväliseen tietokokonaisuuteen kaikille maille, jotka olivat aikoinaan Espanjan siirtomaita ja joissa espanjan kieli tuli. perusta kansallisten kulttuurien edelleen kehittämiselle.

Samaan aikaan Espace Encyclopediassa ei vain yhdistetty yleismaailmallinen tietosanakirja (joka kattaa tieteellisen ja teknologisen tiedon, historian, maantieteen, taiteen, merkittävimpien ihmisten elämäkerrat), vaan myös osittain selittävä tietosanakirja. sanakirja ja vieraiden sanojen sanakirjojen elementit. Joten kaikille termeille (lukuun ottamatta erisnimiä) tietosanakirja tarjoaa käännöksiä englanniksi, ranskaksi, saksaksi, esperantoksi ja useille muille kielille. Espace Encyclopediassa käsitellään yksityiskohtaisemmin kuin muissa yleismaailmallisissa tietosanakirjoissa kirjallisuuden ja taiteen osia - myös, ei vain Espanjassa, vaan kaikissa espanjankielisissä maissa. Lopuksi julkaisijat eivät rajoittaneet tärkeimpiä aiheita käsittelevien artikkeleiden kokoa, joten kirjoittajat voivat tarkastella niitä yksityiskohtaisesti kaikista näkökulmista.

Muiden Espace Encyclopedian ominaisuuksien ohella Robert Collison panee  merkille myös suuren määrän karttoja ja suunnitelmia (mukaan lukien vaikeapääsyiset paikat), monia taideteosten jäljennöksiä, perustavanlaatuisia bibliografisia viittauksia (ja yleensä kirjallisuutta monissa kielet on annettu maailmassa) ja yleensä tärkeimpiä aiheita käsittelevien artikkelien pituus.

Myöhemmät julkaisut

Vuosina 1930-1933 julkaistiin 10 osainen sarja, joka päivitti vuosien 1908-1930 painosta. Sen jälkeen vuodesta 1934 alkaen , pääsääntöisesti joka toinen vuosi, koko aineistomäärästä alkoi ilmestyä määräajoin päivitys liitteenä ( espanjaksi  el Suplemento ) [5] . Vuodelle 2009 julkaistiin yhteensä 35 liitettä (36 osaa), joista viimeinen vuosilta 2007-2008. Osana vuosien 2003-2004 täydennystä julkaistiin uudelleen myös aakkosellinen hakemisto kaikista aiheista.

Vuonna 1983 julkaistiin myös vuosien 1934 ja 1980 välisenä aikana julkaistujen täydennysten yhdistelmäindeksi; vuonna 1997 se päivitettiin yksiosaisessa Apéndice A-Z -julkaisussa, joka korvattiin Indexilla 1934-1996 vuonna 1998.

Vuodesta 2000 lähtien Espace Encyclopedia on julkaissut 113 osaa 116 kirjassa (miinus ylimääräinen Apéndice A-Z vuosille 1934-1980) . Toimittajien laskelmien mukaan niiden kokonaismäärä on yli 175 tuhatta sivua, 200 miljoonaa sanaa, 197 tuhatta mustavalko- ja 4,5 tuhatta värikuvitusta, 5 miljoonaa viitebibliografiayksikköä. Elämäkertojen määrä on 100 tuhatta.

Vuonna 2003 julkaistiin 90 osan uudelleen pakattu painos, mukaan lukien 82 alkuperäistä osaa ensimmäisestä painoksesta sekä uusi 8-osainen Encyclopedia Supplement ( espanjaksi:  Complemento Enciclopédico ) vuosille 1934-2002. Aiempien vuosien liitteitä päätettiin olla julkaisematta uudelleen.

Alkuperäisten niteiden uudelleenjulkaisu ei ole stereotyyppinen; Niihin on tehty toimituksellisia muutoksia esimerkiksi artikkelissa bicicleta (  espanjasta  -  "pyörä"), jonka kirjoittaja vuonna 1910 matkan ystäville suositeltujen asioiden joukossa ehdotti pistoolin tai revolverin ottamista mukaan tielle. . Joidenkin aiemmin julkaistujen niteiden uusintapainos aiheuttaa kuitenkin joskus raivoa joissain maissa, esimerkiksi rasismista esitettäessä aineistoa nykypäivän Päiväntasaajan Guineasta [6]

Muistiinpanot

  1. ↑ Libro de los récords Guinness  (espanja) . - Madrid: Ediciones Maeva, 1986. - S.  110 . — ISBN 84-86478-00-6 .
  2. ↑ Collison, Robert. Tietosanakirjat: niiden historia läpi aikojen  (englanniksi) . - Toinen painos. - New York: Hafner, 1966. - P. 147. Arkistoitu 7. heinäkuuta 2011 Wayback Machinessa Arkistoitu kopio (linkki ei ole käytettävissä) . Haettu 1. marraskuuta 2010. Arkistoitu alkuperäisestä 7. heinäkuuta 2011. 
  3. ↑ Encyclopédie moderne: dictionnarie abrége des sciences, des lettres, des arts, de l'industrie, de l'agriculture et du comerce  (fr.) / F. Didot .. - Paris: Imprimerie Impériale, 1847-1853. - T. 1-30. Arkistoitu 22. lokakuuta 2012 Wayback Machinessa
  4. ↑ Diccionario Enciclopédico Hispano Americano  (espanja) (1887-1899). Arkistoitu alkuperäisestä 3. heinäkuuta 2012.
  5. ↑ Samanlainen tietosanakirjan päivitystapa valittiin 1970- ja 1980-luvuilla Neuvostoliitossa, jossa kolmannen painoksen lisäksi julkaistiin TSB:n vuosikirja.
  6. ↑ Racismo enciklopédico  (espanja) (pdf)  (linkki ei ole käytettävissä) . Haettu 1. marraskuuta 2010. Arkistoitu alkuperäisestä 30. maaliskuuta 2010.

Linkit

  Siirry Wikidata-kohteeseen  Sanakirjat ja tietosanakirjat