VRRP

Kokeneet kirjoittajat eivät ole vielä tarkistaneet sivun nykyistä versiota, ja se voi poiketa merkittävästi 28. syyskuuta 2018 tarkistetusta versiosta . tarkastukset vaativat 7 muokkausta .
VRRP
Nimi Virtual Router Redundancy Protocol
Protokollan tarkoitus oletusyhdyskäytävänä toimivien reitittimien saatavuuden lisääminen
Erittely RFC 5798 (2010)

VRRP (Virtual Router Redundancy Protocol) on verkkoprotokolla, joka on suunniteltu lisäämään oletusyhdyskäytävänä toimivien reitittimien saatavuutta . Tämä saavutetaan yhdistämällä ryhmä reitittimiä yhdeksi virtuaalireitittimeksi ja määrittämällä niille yhteinen IP-osoite , jota käytetään oletusyhdyskäytävänä verkossa oleville tietokoneille.

Protokollaterminologia

Protokollan kuvaus

VRRP-protokolla on suunniteltu lisäämään oletusyhdyskäytävänä toimivien reitittimien saatavuutta.

Reitittimien ryhmälle niiden kuuluminen virtuaaliseen reitittimeen on määritetty . Itse asiassa virtuaalinen reititin on ryhmä reititinliittymiä, jotka ovat samassa verkossa ja jakavat virtuaalisen reitittimen tunnisteen (VRID) ja virtuaalisen IP-osoitteen .

VRRP-reititin voi sijaita useissa virtuaalireitittimissä, joista jokaisella on ainutlaatuinen VRID/IP-osoiteyhdistelmä. VRID:n ja virtuaalisen IP-osoitteen yhdistämisen on oltava sama kaikissa saman verkon reitittimissä.

Kulloinkin vain yksi fyysisistä reitittimistä reitittää liikennettä, eli siitä tulee VRRP -pääreititin , muista ryhmän reitittimistä tulee VRRP -varareitittimiä . Jos nykyinen VRRP-pääreititin ei ole käytettävissä, yksi korkeimman prioriteetin VRRP-varmuuskopiointireitittimistä ottaa sen roolin. Asettamalla prioriteetin voit määrittää korkeamman prioriteetin polut hallinnollisesti.

Varareititin ei yritä ottaa pääreitittimen roolia, ellei sillä ole korkeampi prioriteetti kuin nykyisellä pääreitittimellä. VRRP:n avulla voit poistaa pääreitittimen roolin hallinnan käytöstä. Ainoa poikkeus tähän sääntöön on, että VRRP-reitittimestä tulee aina isäntä, jos se omistaa virtuaaliselle reitittimelle määritetyn IP-osoitteen.

Jokaisessa virtuaalireitittimessä vain isäntä lähettää säännöllisiä VRRP-ilmoituksia varattuun ryhmälähetysosoitteeseen 224.0.0.18. Linkkikerroksessa virtuaalista MAC-osoitetta käytetään VRRP-mainosten lähettäjän MAC-osoitteena.

Käyttöesimerkkejä

Ensimmäinen esimerkki annetaan ymmärtääksesi kuinka protokolla toimii. Yleensä tällaista järjestelmää ei käytetä todellisissa verkoissa.

Kaksi reititintä, R1 ja R2, ovat samassa lähetyssegmentissä, ja paikallisverkkoon katsoville liitännöille on määritetty IP-osoitteet, vastaavasti 10.0.1.1 ja 10.0.1.2. Verkon tietokoneet käyttävät R1:tä oletusyhdyskäytävänä.

Virtuaalinen reititin on määritettävä, joka yhdistää yksilöllisen tunnisteen (VRID) IP-osoitteeseen, jonka toinen reitittimistä omistaa. R1 on IP-osoitteen 10.0.1.1 omistaja ja R2 on IP-osoitteen 10.0.1.2 omistaja. Esimerkiksi määritetään virtuaalinen reititin, jolle VRID = 1 ja IP-osoite on 10.0.1.1. Kun VRRP on otettu käyttöön R1:ssä VRID = 1:lle, se ottaa pääkäyttäjän roolin. Sen prioriteetti on 255, koska se omistaa virtuaalisen reitittimen IP-osoitteen. Kun VRRP on otettu käyttöön R2:ssa VRID = 1:lle, siitä tulee varareititin. Sen prioriteetti on 100, koska se ei omista virtuaalisen reitittimen IP-osoitetta.

Näillä asetuksilla, jos R1 on käytettävissä, kaikki tietokoneet ohjaavat liikennettä R1:n kautta. Jos R1 jostain syystä epäonnistuu, VRRP siirtää R2:n päällikön rooliin. R2 on sitten vastuussa virtuaalireitittimen IP-osoitteeseen lähetettävän liikenteen välittämisestä.

Ensimmäisessä esimerkissä IP-osoitetta ei ole varattu ja vain R2:ta käytetään liitännän IP-osoitteena. Seuraava esimerkki näyttää, kuinka voit tehdä varauksia myös R2:n IP-osoitteille.

Toisessa esimerkissä näkyy ensimmäisessä esimerkissä käytetty asettelu, mutta nyt reitittimet käyttävät kahta virtuaalireititintä ja molemmat reitittimet ohittavat liikennettä. Tämä menetelmä on edullisempi kuin edellinen käytettäväksi todellisissa verkoissa.

Puolet tietokoneista käyttää R1:tä oletusyhdyskäytävänä, toinen puoli käyttää R2:ta. Virtuaalireitittimen asetukset, joissa VRID = 1, pysyvät täsmälleen samoina kuin ensimmäisessä esimerkissä. Lisätään toinen virtuaalinen reititin, jonka VRID = 2 ja IP-osoite 10.0.1.2. Tässä virtuaalireitittimessä R2 toimii isäntänä ja R1 varmuuskopiona.

Esimerkissä ei käytetä vain oletusreitittimen redundanssia, vaan myös kuormituksen tasapainotusta kahden reitittimen välillä.

Vaikka molemmissa esimerkeissä käytettiin vain kahta reititintä, reitittimiä voisi olla enemmän. Sitten on yksi pääreititin ja useita varmuuskopioita, ja jos pääreititin epäonnistuu, varareitittimille annettu prioriteetti määrittää, mikä niistä on uusi pää (jos prioriteetti on korkeampi, reitittimestä tulee isäntä). Jos reitittimillä on samat prioriteettiarvot, niiden IP-osoitteita verrataan - se, jolla on korkeampi IP-osoite, on isäntä.

Yleensä IP-osoitteet määritetään tietokoneille DHCP -protokollaa käyttäen . Toisessa esimerkissä DHCP-palvelimen tulisi antaa puolet aliverkon tietokoneista oletusreitittimen IP-osoitteeksi 10.0.1.1 ja toiselle puolelle tietokoneista, joissa on 10.0.1.2. Tämä voidaan toteuttaa käyttämällä DHCP-optiota 82 . Ajatuksena on antaa eri kytkimiin kytketyille tietokoneille eri oletusyhdyskäytävän IP-osoite.

VRRP-pakettimuoto

VRRP-paketteja lähetetään, jotta kaikille VRRP-reitittimille voidaan välittää tietoa VRID:hen liittyvän pääreitittimen tilasta ja prioriteetista.

VRRP-paketit kapseloidaan IP-paketteihin ja lähetetään monilähetysosoitteeseen, joka on varattu VRRP:lle.

0 1 2 3 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 0 1 +-+-+-+-+-+-+-+-+-+-+-+-+-+-+-+-+-+-+-+-+-+-+-+-+-+- +-+-+-+-+-+-+-+ |Versio| tyyppi | Virtuaalinen RtrID| prioriteetti | IP-osoitteiden lukumäärä | +-+-+-+-+-+-+-+-+-+-+-+-+-+-+-+-+-+-+-+-+-+-+-+-+-+- +-+-+-+-+-+-+-+ | AuthType | AdverInt | tarkistussumma | +-+-+-+-+-+-+-+-+-+-+-+-+-+-+-+-+-+-+-+-+-+-+-+-+-+- +-+-+-+-+-+-+-+ | IP-osoite (1) | +-+-+-+-+-+-+-+-+-+-+-+-+-+-+-+-+-+-+-+-+-+-+-+-+-+- +-+-+-+-+-+-+-+ | . | | . | | . | +-+-+-+-+-+-+-+-+-+-+-+-+-+-+-+-+-+-+-+-+-+-+-+-+-+- +-+-+-+-+-+-+-+ | IP-osoite(n) | +-+-+-+-+-+-+-+-+-+-+-+-+-+-+-+-+-+-+-+-+-+-+-+-+-+- +-+-+-+-+-+-+-+ | Todennustiedot (1) | +-+-+-+-+-+-+-+-+-+-+-+-+-+-+-+-+-+-+-+-+-+-+-+-+-+- +-+-+-+-+-+-+-+ | Todennustiedot (2) | +-+-+-+-+-+-+-+-+-+-+-+-+-+-+-+-+-+-+-+-+-+-+-+-+-+- +-+-+-+-+-+-+-+

Paketin kentät:

IP-paketin kentät

Koska VRRP-paketit on kapseloitu IP-paketteihin, joidenkin IP-paketin kenttien merkitykset on kuvattu alla:

Virtuaalireitittimen asetukset

Virtuaalireitittimen vaihtoehdot:

VRRP-ajastimet

Reitittimen tilojen kuvaus

Mahdolliset tilat:

Tilasiirtymäkaavio:

Alusta

Initialize -tilan tarkoitus on odottaa työn alkamista (Startup-tapahtuma).

Jos VRRP on käytössä reitittimessä, toimi seuraavasti:

Varmuuskopio

Varmuuskopiointitilan tarkoitus on valvoa pääreitittimen saatavuutta ja kuntoa.

Kun VRRP-reititin on tässä tilassa, sen on tehtävä seuraava:

Mestari

Päätilassa reititin on vastuussa virtuaalireitittimeen liittyvään IP-osoitteeseen lähetettyjen pakettien edelleenlähettämisestä.

Kun VRRP-reititin on tässä tilassa, sen on tehtävä seuraava:

Katso myös

Linkit