NKP:n XIV kongressi (b)
Kokeneet kirjoittajat eivät ole vielä tarkistaneet sivun nykyistä versiota, ja se voi poiketa merkittävästi 23.5.2022 tarkistetusta
versiosta . tarkastukset vaativat
5 muokkausta .
Koko unionin kommunistisen puolueen (bolshevikit) XIV kongressi - NLKP :n edustajien ( valtuutettujen ) 14. kokous (b) .
Kongressi pidettiin Moskovassa 18.12. - 31.12.1925 . _ _ Kongressiin osallistui 1 306 delegaattia (heistä 665 ratkaisevalla äänellä ja 641 neuvonantajaäänellä ), jotka edustivat 643 000 bolshevikkipuolueen jäsentä ja 445 000 ehdokasta. Työläiset muodostivat 62,2 % edustajista, työntekijät - 30,9 %, talonpojat - 5,7 % ja noin 70 % edustajista oli puoluetyöntekijöitä [1] . XIII kongressin päätöksellä XIV kongressi oli määrä pitää Leningradissa , mutta se siirrettiin Moskovaan. Bolshevikkien liittovaltion kommunistisen puolueen XIV kongressi astui liittovaltion bolshevikkien kommunistisen puolueen historiaan " teollistumisen kongressina ".
Päivän järjestys
Kongressin aineisto
Kongressin avasi ja päätti AI Rykov . Kongressi kunnioitti edesmenneitä M. V. Frunzea , A. F. Myasnikovia , N. K. N. Narimanovia , E. M. Skljanskia ja S. G. Mogilevskia minuutin hiljaisuudella .
Kolmannessa kokouksessa 19. joulukuuta keskuskomitean raportista esitti yhteisraportin NSKP:n vasemmiston johtaja (b) ("uusi oppositio") G. E. Zinovjev, joka otti esille erimielisyyksiä. seuraavat kohdat:
"
valtiokapitalismi " tai "talouden rakenteen arviointi"
Neuvostoliitossa (vastusti
NEP :n "idealisointia" );
talonpoikais- ja
keskitalonpoikakysymys (kannatti "NEP:n pysäyttämistä maaseudulla" ja aktiivisesti
kulakeja vastustamaan );
puolueeseen pääsykysymys (hän vastusti talonpoikien aktiivista ottamista) ja puolueen kollektiivinen johtaminen
politbyroon "täydellä vallalla" ja keskuskomitean sihteeristön "alisteisuudella" sille.
Puhe oli suunnattu pääasiassa NSKP(b) oikeiston johtajaa N.I. Bukharinia vastaan (erityisesti hänen iskulauseensa "Rikastu!") vastaan, ja Leningradin valtuuskunta tuki sitä aktiivisesti (tähän kirjoitettu valhe, polemiikka oli N.I. Bukharinin ja G.E. Zinovjevin välillä he toimivat vastustajina).
Myöhemmin suoraan puhunut L. B. Kamenev ehdotti Stalinin erottamista pääsihteerin viralta [2] .
Nämä puheet ja ehdotukset eivät saaneet kongressin enemmistön tukea. L.D. Trotski , joka oli läsnä kongressissa (hänellä oli vain neuvoa-antava ääni), ei osallistunut keskusteluun, vaikka vasemmistoopposition tappio heikensi hänen asemaansa puolueessa.
L. B. Kamenevin suunniteltu mietintö " Taloudellisen rakentamisen seuraavat kysymykset " poistettiin esityslistalta, koska "toveri. Kamenev ei ilmaise keskuskomitean linjaa" [3] .
Leningradin puoluejärjestöön tehtiin myös vetoomus "leningradin valtuuskunnan täysin väärän käytöksen vuoksi, joka loi vaaran puolueemme yhtenäisyyden heikentämisestä" [4] ja päätöslauselma "Leningradskaja Pravda" -sanomalehdestä. ” kehotti keskuskomiteaa ”ryhtymään välittömiin toimenpiteisiin toimituskunnan kokoonpanon muuttamiseksi ja parantamiseksi” [5] .
I. V. Stalinin mietintö hyväksyttiin äänin 588 puolesta, 65 vastaan
. G. E. Zinovjevin mietintö RCP:n (b) edustusta Kominternin toimeenpanevassa komiteassa koskevasta mietinnöstä hyväksyttiin äänin 424 puolesta ja 101 tyhjää.
Yhdessä kongressin istunnossa kuultiin GV Chicherinin tiedotusraportti kansainvälisestä tilanteesta ja Neuvostoliiton ulkopolitiikasta.
Kongressi asetti tehtäväksi maan teollistumisen , puolustuskyvyn vahvistamisen ja nimesi RCP(b) uudelleen VKP(b) :ksi .
Kongressin tärkeimmät tulokset
Politiikan kannalta
Talouden kannalta
Keskuskomitean poliittisessa raportissa asetettiin seuraavat tehtävät: [6]
Kansantalouden kehittämisen alalla:
- a) kansantalouden tuotannon lisääminen edelleen;
- b) maan muuttaminen maataloudesta teolliseksi;
- c) varmistetaan kansantaloudessa sosialististen elementtien ratkaiseva ylivalta kapitalistisiin elementteihin nähden;
- d) kansantalouden tarpeellisen riippumattomuuden varmistaminen kapitalistisen piirityksen tilanteessa;
- e) verottomien tulojen osuuden lisääminen valtion talousarvion yleisessä järjestelmässä.
Teollisuuden ja maatalouden alalla:
- a) sosialistisen teollisuuden kehittäminen kohonneen teknisen tason pohjalta nostaen työn tuottavuutta, alentamalla kustannuksia ja lisäämällä pääoman kiertonopeutta;
- b) polttoaineen, metallin sekä rautatieliikenteen kiinteän pääoman tasapainon saattaminen vastaamaan maan kasvavia tarpeita;
- c) paikallisen neuvostoteollisuuden tehostettu kehittäminen;
- d) maan tuottavuuden nostaminen, maatalouden teknisen tason nostaminen, teollisuusviljelyn kehittäminen ja maatalouden teollistuminen ;
- e) hajallaan olevien talonpoikatilojen sisällyttäminen sosialistiseen rakentamiseen joukkoyhteistyön ja talonpoikaisväestön kulttuuritason nostamisen kautta.
Kaupan alalla:
- a) hyödykkeiden jakeluverkoston laajentaminen ja laadullinen parantaminen (kaikenlainen yhteistyö, valtion kauppa);
- b) kaupankäynnin nopeuden suurin lisäys;
- c) vähittäismyyntihintojen lasku ja Neuvostoliiton osuuskaupan ylivoiman lisääntyminen yksityiseen kauppaan nähden entisestään;
- d) yhtenäisen rintaman ja tiukan hankintakurin luomisen mukaisesti kaikkien hankintavirastojen kesken;
- e) kaupan vahvistaminen ulkomaailman kanssa, aktiivisen kauppatasapainon varmistaminen ja siten aktiivisen selvitystasapainon varmistaminen, mikä on välttämättömin edellytys kovan valuutan ylläpitämiselle ja välttämätön tae inflaatiota vastaan.
Suunnittelun alalla ehdotettiin työskentelyä tarvittavien reservien pakollisen järjestämisen puolesta.
Peruskirjan muutosten osalta
- Puolueeseen on otettu kolme luokkaa: työläisille riittää kaksi yhden vuoden kokemuksen omaavien puolueen jäsenten suositusta, talonpoikien kolme 2 vuoden kokemuksen omaavien puolueen jäsenten suositusta, työntekijöille ja älymystöille kolme suositusta. puolueen jäsenet 3 vuoden kokemuksella.
- Ensimmäistä kertaa ilmestyi osio Puna-armeijan työstä .
- On lisätty säännös, että puolueen alue- ja aluetoimikuntien toimistot hyväksyy puolueen keskuskomitea sekä paikallisten suurten puoluelehtien toimittajat.
- Puolue nimettiin uudelleen liittovaltion bolshevikkien kommunistiseksi puolueeksi ja puolueen muodostaminen RSFSR:ssä julistettiin "suurimmäksi haitaksi", koska "itse asiassa se merkitsisi kahden keskushallinnon olemassaoloa, koska Venäjän osuus liiton merkityksen puolueessa on itsestään selvää" [7] .
Yksityiskohdat
I. V. Stalinin loppusanoista:
Mitä he itse asiassa haluavat Bukharinilta? He vaativat toverin verta. Buharin. Juuri tätä toveri vaatii. Zinovjev terävöittää kysymystä loppupuheessaan Bukharinista. Haluatko Bukharinin verta? Emme luovuta sinulle hänen vertaan, joten tiedät (Suosionosoituksia. Huudot: "Aivan oikein!").
Valittiin kongressissa
Kongressin valitsemat keskuskomitean jäsenet
- Andreev, Andrey Andreevich (1895-1971)
- Antipov, Nikolai Kirillovich (1894-1938)
- Artjuhina, Alexandra Vasilievna (1889-1969)
- Badaev, Aleksei Jegorovich (1883-1951)
- Bauman, Karl Yanovich (1892-1937)
- Bubnov, Andrei Sergeevich (1884-1938)
- Bukharin, Nikolai Ivanovich (1888-1938)
- Voroshilov, Kliment Efremovich (1881-1969)
- Dzeržinski, Felix Edmundovich (1877-1926)
- Dogadov, Aleksanteri Ivanovitš (1888-1937)
- Evdokimov, Grigory Eremeevich (1884-1936)
- Zhukov, Ivan Pavlovich (1889-1937)
- Zelensky, Isaac Abramovitš (1890-1938)
- Zinovjev, Grigory Evsevich (1883-1936)
- Kabakov, Ivan Dmitrievich (1891-1937)
- Kaganovich, Lazar Moiseevich (1893-1991)
- Kalinin, Mihail Ivanovitš (1875-1946)
- Kamenev, Lev Borisovich (1883-1936)
- Quiring, Emmanuil Ionovich (1888-1937)
- Kirkizh, Kupriyan Osipovich (1888-1932)
- Kirov, Sergei Mironovich (1886-1934)
- Kolotilov, Nikolai Nikolajevitš (1885-1937)
- Komarov, Nikolai Pavlovich (1886-1937)
- Kosior, Stanislav Vikentievich (1889-1939)
- Kotov, Vasily Afanasjevitš (1885-1937)
- Krasin, Leonid Borisovich (1870-1926)
- Krzhizhanovsky, Gleb Maximilianovitš (1872-1959)
- Kubiak, Nikolai Afanasjevitš (1881-1937)
- Kulikov, Egor Fedorovich (1891-1943)
- Lepse, Ivan Ivanovich (1889-1929)
- Lobov, Semjon Semjonovich (1888-1937)
- Manuilsky, Dmitry Zakharovich (1883-1959)
- Medvedev, Aleksei Vasilyevich (1884-1937)
- Mikojan, Anastas Ivanovich (1895-1978)
- Mihailov, Vasily Mihailovitš (1894-1937)
- Molotov, Vjatšeslav Mihailovitš (1890-1986)
- Ordzhonikidze, Grigory Konstantinovich (1886-1937)
- Petrovski, Grigory Ivanovich (1878-1958)
- Pjatakov, Georgi Leonidovich (1890-1937)
- Radchenko, Andrei Fedorovitš (1888-1938)
- Rakovsky, Christian Georgievich (1873-1941)
- Rudzutak, Jan Ernestovich (1887-1938)
- Rumjantsev, Ivan Petrovitš (1886-1937)
- Rukhimovich, Moses Lvovich (1889-1938)
- Rykov, Aleksei Ivanovitš (1881-1938)
- Skvortsov-Stepanov, Ivan Ivanovich (1870-1928)
- Smilga, Ivar Tenisovich (1892-1937)
- Smirnov, Aleksanteri Petrovitš (1878-1938)
- Sokolnikov, Grigory Yakovlevich (1888-1939)
- Stalin, Josif Vissarionovich (1878-1953)
- Sulimov, Daniil Egorovich (1890-1937)
- Tolokontsev, Aleksanteri Fedorovitš (1889-1937)
- Tomsky, Mihail Pavlovich (1880-1936)
- Trotski, Lev Davidovich (1879-1940)
- Uglanov, Nikolai Aleksandrovitš (1886-1937)
- Ukhanov, Konstantin Vasilievich (1891-1937)
- Tsyurupa, Aleksanteri Dmitrievich (1870-1928)
- Chicherin, Georgi Vasilyevich (1872-1936)
- Chubar, Vlas Yakovlevich (1891-1939)
- Chudov, Mihail Semjonovich (1893-1937)
- Schwartz, Isaac Izrailevich (1879-1951)
- Shvernik, Nikolai Mihailovitš (1888-1970)
- Schmidt, Vasily Vladimirovich (1886-1938)
Muistiinpanot
- ↑ VPK:n XIV kongressin sanatarkka selostus (b), M. - L. , GIZ , 1926, s. 808-810
- ↑ VPK:n XIV kongressin sanatarkka selostus (b), M. - L., GIZ, 1926, s. 275
- ↑ VPK:n XIV kongressin sanatarkka selostus (b), M. - L., GIZ, 1926, s. 717-718
- ↑ VPK:n XIV kongressin sanatarkka selostus (b), M. - L., GIZ, 1926, s. 710
- ↑ VPK:n XIV kongressin sanatarkka selostus (b), M. - L., GIZ, 1926, s. 716
- ↑ Stalin I. V. Teokset. - T. 7. - M .: Valtion poliittisen kirjallisuuden kustantamo, 1952. - Ss. 261-352. Arkistoitu 14. lokakuuta 2013 Wayback Machinessa
- ↑ VPK:n XIV kongressin sanatarkka selostus (b), M. - L., GIZ, 1926, s. 881
Linkit
RSDLP:n, RCP(b), VKP(b) ja CPSU:n kongressit |
---|
RSDLP |
- minä (1898)
- II (1903)
- III (1905)
- IV (1906)
- V (1907)
- VI (1917)
|
---|
RCP(b) |
|
---|
VKP(b) |
- XIV (1925)
- XV (1927)
- XVI (1930)
- XVII (1934)
- XVIII (1939)
|
---|
CPSU |
- XIX (1952)
- XX (1956)
- XXI (1959)
- XXII (1961)
- XXIII (1966)
- XXIV (1971)
- XXV (1976)
- XXVI (1981)
- XXVII (1986)
- XXVIII (1990)
|
---|