| Neuvostoliiton XVI konferenssi(b) | |
|---|---|
| Sijainti | |
| Ensimmäisen tapahtuman päivämäärä | 23. huhtikuuta 1929 |
| Viimeisin pidetty päivämäärä | 29. huhtikuuta 1929 |
Koko unionin kommunistisen puolueen (bolshevikit) XVI liittokokous - pidettiin Moskovassa 23. - 29. huhtikuuta 1929 .
Ratkaisevalla äänellä oli 254 ja neuvoa-antavan 679 edustajaa.
Päivän järjestys :
Konferenssin avasi ja päätti M. I. Kalinin .
Neuvostoliiton historian ensimmäinen viisivuotissuunnitelma (1. lokakuuta 1928 - 1. lokakuuta 1933) julkistettiin huolellisesti harkittujen ja realististen tehtävien kokonaisuudeksi. Suunnitelma hyväksyttiin Neuvostoliiton 5. kongressissa (toukokuussa 1929), ja se antoi perustan useille taloudellisille, poliittisille, organisatorisille ja ideologisille toimenpiteille. Maan kehityksen päätarkoitus ja tavoite oli teollistuminen, " suuren käännekohdan " aika. Neuvostoliitossa oli tarpeen laajentaa uusien teollisuudenalojen rakentamista, lisätä kaikentyyppisten tuotteiden tuotantoa ja aloittaa uuden teknologian tuotanto.
He tukivat kaikkialla maassa aloitettuja toimenpiteitä kolhoosien määrän lisäämiseksi - erityisesti komsomolikampanjoita "kollektivisoinnin puolesta" ja kone- ja traktoriasemat (MTS) . Ilmoitettiin sellaisten toimenpiteiden pikaisesta käyttöönotosta, joilla voidaan nostaa tuottoa maassa "viiden vuoden jakson loppuun mennessä vähintään 30-35 prosenttia" [1] .
Konferenssi asetti tehtävät
suhteellisen lyhyen historiallisen ajanjakson aikana saavuttaa ja päihittää kehittyneet kapitalistiset maat teknisesti ja taloudellisesti; varmistaa teollisuuden nopea kasvu ja maatalouden nousu; kehittää joukkojen liikettä kulttuurin puolesta; käynnistää uusi hyökkäys kaupunkien ja maaseudun kapitalistisia elementtejä vastaan; vahvistaa jatkuvasti puolustuskykyä.Erikseen korostettiin sellaisen toimintamuodon kuin sosialistisen kilpailun suurta roolia kaikilla tasoilla.
Todettiin, että "kulakki ja Nepman eivät luovuta asemistaan ilman taistelua... Kulakia ja Nepmania tukevat vastavallankumoukselliset hävittäjät teollisuudessa" ja että "meille vieraiden luokkien paine aiheutti horjumista ja heilahtelu tietyissä työväenluokan ja talonpoikaisluokissa ja aiheutti opportunistisen oikealle poikkeaman » [1] .
Iltakokouksessa 28. huhtikuuta V. M. Molotov puhui 2 tunnin raportilla puolueen sisäisistä asioista (perustuu keskuskomitean politbyroon ja keskusvalvontatoimikunnan puheenjohtajiston yhteiskokouksen 9. helmikuuta aineistoon ja keskuskomitean ja keskusvalvontakomission yhteinen täysistunto 23. huhtikuuta 1929) . Mitään keskustelua mietinnöstä ei käyty. Raporttia koskevassa päätöslauselmassaan konferenssi tuomitsi erityisesti "toveri Bukharinin ryhmän poistumisen puolueen yleislinjasta kohti oikeistolaista poikkeamaa ".
Oikeistopuolueita syytettiin "jatkuvasti kasvavan kapitalismin kriisin mustamaalaamisesta, kapitalistisen vakauttamisen epävakauden kiistämisestä" kansainvälisessä politiikassa; antautuessaan vaikeuksille, jotka liittyvät kansantalouden sosialistiseen jälleenrakentamiseen ja luokkataistelun kärjistymiseen Neuvostoliitossa; "herjaavassa lausunnossa", jonka mukaan puoluekoneisto istuttaa byrokratiaa ja likvidoi puolueen sisäisen demokratian; "kuulumattomassa panettelussa puoluetta kohtaan luisumisesta trotskilaiseen asemaan, herjaava hyökkäys puoluetta vastaan talonpoikien "sotilaallis-feodaalisen riiston" politiikasta [2] .
Päätöstä tuettiin "oikeistolaisten" tuomitsemiseksi, heidän erottamiseksi virastaan ( Pravda - sanomalehdessä, liittovaltion ammattiliittojen keskusneuvostossa ja Kominternissä ), jotta estetään poikkeamat puolueen linjoista ja sen päätöksistä. yksittäisten johdon jäsenten puheet ja tiedotusvälineet.
Keskuskomitean täysistunnossa, joka pidettiin välittömästi konferenssin päätyttyä, kaikki virat (politbyroon jäsenehdokas, järjestelytoimiston jäsen ja keskuskomitean sihteeri) poistettiin Buharinin kannattajalta, sihteeriltä. Moskovan kaupungin puoluekomitea N. A. Uglanov .
Kokous päätti suorittaa yleisen puhdistuksen ja puolueen jäsenehdokkaiden tarkastuksen. Myöhemmin puhdistuksen seurauksena noin 8 prosenttia sen jäsenistä erotettiin puolueesta.
Konferenssin edustajista 28 prosenttia oli vallankumousta edeltäneitä henkilöitä; työläiset - 60%, työntekijät - 34%, talonpojat - 5%; alemman koulutuksen omaavat - 62,7 %. Yli 88 prosenttia edustajista oli puoluetyöntekijöitä. [3]
Myös konferenssin vetoomus "Kaikille Neuvostoliiton työläisille ja talonpojille" hyväksyttiin.
| RSDLP:n, RCP(b), VKP(b) ja CPSU:n konferenssit | |
|---|---|
| RSDLP |
|
| RCP(b) |
|
| VKP(b) |
|
| CPSU |
|