| Hanhikiven ydinvoimala (Pyhäjoen ydinvoimala) | |
|---|---|
| Maa | Suomi |
| Sijainti | Pyhäjoki |
| Omistaja | Fennovoima [d] |
| Käyttöönotto _ | 2028 [1] |
| Toimiva organisaatio | Fennovoima [d] |
| Pääpiirteet | |
| Sähköteho, MW | 1200 MW (suunnitelma) |
| Laitteen ominaisuudet | |
| Tehoyksiköiden lukumäärä | 1 (suunnitelma) |
| muita tietoja | |
| Verkkosivusto | www.fennovoima.fi/hanke |
| Kartalla | |
| Mediatiedostot Wikimedia Commonsissa | |
Hanhikivi-1 -ydinvoimalaitos ( suomi . Hanhikivi 1 -ydinvoimalaitos ), entinen Pyhäjoen ydinvoimalaitos ( Pyhäjoen ydinvoimalaitos ) on yksiyksikköinen ydinvoimalaitoshanke Suomessa . Aseman oletettiin koostuvan yhdestä voimayksiköstä, jossa on VVER-1200- reaktori AES-2006- projektin mukaisesti [2] .
Hanhikivi-1 ydinvoimalan rakentamista koskeva hakemus jätettiin Suomen hallitukselle vuonna 2015, mutta rakentamista vaikeutti pitkittynyt lupamenettely Suomen viranomaiselta [3] . Prosessin keskeytti toukokuussa 2022 rakentamisen tilaaja, suomalainen Fennovoima [4] irtisanoi rakennusurakan Venäjän Ukrainan hyökkäyksen vuoksi .
Konsortio harkitsi kahta mahdollista ydinvoimalan rakentamispaikkaa - Simon kuntaa (kunta) Lapin läänissä ja Hanhikiven niemi [~ 1] Pyhäjoen kunnassa [~ 2] v. Pohjois-Pohjanmaan maakunta [5] . Molempia vaihtoehtoja arvostelivat julkiset ympäristöjärjestöt, mutta eniten kritiikkiä sai Hanhikiven niemi, joka on joidenkin asiantuntijoiden mukaan ainutlaatuinen luonnonkohde [5] . Jo vuonna 2009 Suomessa aloitti toimintansa Pro Hanhikivi -yhdistys , jonka tarkoituksena on estää ydinvoimalan rakentaminen niemelle [6] . Samana vuonna 2009 Pyhäjoen kunnanvaltuusto hyväksyi ydinvoimalaitoksen rakentamisen kunnan alueelle [7] .
5.10.2011 ilmoitettiin uuden ydinvoimalan rakentamisesta Pohjanlahden rannikolle, Pyhäjoen Hanhikiven niemelle , noin 100 km Oulusta etelään [5] [8] . Valinta Pyhäjoen hyväksi tehtiin konsortion johdon mukaan ”kokonaisarvioinnin” tuloksena; varsinkin täällä kivet osoittautuivat kovemmiksi kuin Simossa ja maaperän seisminen stabiilisuus oli korkeampi [5] . Rakennuspaikan valinnasta julkistamisen jälkeen Pro Hanhikiven edustajat tuomitsivat tämän päätöksen ja totesivat taistelun jatkuvan [6] [5] .
Suomalainen sanomalehti Aamulehti kirjoitti, että ydinvoimalan rakennuspaikka on päätetty, että Suomessa kylmän ilmaston vuoksi ydinenergialle ei ole vaihtoehtoja ja sen kehittäminen etenee päinvastaiseen suuntaan verrattuna esimerkiksi Saksaan , päätti luopua kokonaan ydinenergiastaan [9] . Japanilaisen Fukushima -1-ydinvoimalaitoksen onnettomuuden jälkeen Suomi ilmoitti ensimmäisenä maana maailmassa uuden ydinvoimalan rakentamisesta [8] .
Vuonna 2011 julkistettiin suunnitelmat rakentaa 1,8 GW:n ydinvoimala, jonka rakentaminen alkaa vuonna 2015 ja otetaan käyttöön vuonna 2020. [5] Aseman arvioitiin maksavan 4-6 miljardia euroa. [8] Ydinvoimalan rakentaminen uskottiin suomalaiselle ydinvoimakonsortiolle Fennovoimalle (omistaja - 66,7 % Suomalaisten yritysten yhteenliittymä, 33,3 % Rosatom). Aluksi harkittiin kahta mahdollista ydinteknologian toimittajaa - ranskalaista Arevaa ja japanilaista Toshibaa . Vuonna 2012 toimittajasta ei kuitenkaan tehty päätöstä. Vuonna 2012 jopa 20 % sijoittajista lähti hankkeesta rahoittamaan voimalaitoksen rakentamista ( S-ryhmä , elintarvikeyhtiö Atria jne.). Kerrottiin, että jos suuret sijoittajat ( E.ON tai Outokumpu ) luopuvat hankkeesta, aseman rakentamissuunnitelmat voivat jäädä [10] . E.ON ilmoitti 24.10.2012 myyvänsä liiketoimintansa Suomessa ja kieltäytyvänsä osallistumasta Suomen ydinvoimalan rakentamiseen [11] .
Neuvottelut Arevan kanssa päättyivät turhaan, neuvottelut Toshiban kanssa 1600 MW:n reaktorin toimittamisesta jatkuivat. Maaliskuussa 2013 Fennovoima ilmoitti aloittavansa neuvottelut Pyhäjoen ydinvoimalaitoksen ydinreaktorin toimittamisesta Venäjän valtion ydinenergiayhtiö Rosatomin kanssa 1200 MW:n reaktorilla [12] [13] .
Suomalainen Fennovoima ja Venäjän valtionyhtiön Rosatomin tytäryhtiö CJSC Rusatom Overseas allekirjoittivat 3.7.2013 hankekehityssopimuksen valmistellakseen aseman rakentamista koskevan sopimuksen allekirjoittamista. Tämä sopimus on tarkoitus allekirjoittaa ennen vuoden 2013 loppua [14] [15] . Fennovoima ja CJSC Rusatom Overseas allekirjoittivat 21.12.2013 sopimuksen ydinvoimalaitosten laitetoimituksista [16] . Fennovoima ja TVEL ( Rosatomin toinen tytäryhtiö ) allekirjoittivat 24. joulukuuta sopimuksen ydinpolttoaineen toimittamisesta sekä siihen liittyvien palveluiden toimittamisesta laitoshenkilöstön suunnitteluun, lisensointiin ja koulutukseen. Sopimuksen mukaisesti TVEL sitoutuu toimittamaan polttoainetta aseman ensilataukseen ja sen käyttöön 10 vuoden ajan; sopimusta on tarkoitus jatkaa. Sopimuksen arvo oli yli 450 miljoonaa euroa [17] .
Rosatomin päällikkö Sergei Kirijenko ja Suomen elinkeinoministeri Jan Vapaavuori allekirjoittivat 25.2.2014 Helsingissä Venäjän ja Suomen välisen ydinenergia -alan hallitustenvälisen sopimuksen , jossa määrättiin luottamuksellisten tietojen vaihtomenettelystä. ja ratkaisi vastuukysymykset hätätilanteissa. Suomen ministerin mukaan sopimus on erittäin tärkeä Hanhikiven venäläis-suomalaisen ydinvoimalaitoshankkeen kannalta, sillä aiemmin olemassa ollut vastaava sopimus lakkasi olemasta voimassa vuonna 2004 [18] . Toimittajan ja reaktorin tehon muutokseen liittyen Fennovoima jätti maaliskuussa 2014 hakemuksen lisälupien myöntämiseksi ydinvoimalaitoksen rakennuslupaan. Samasta syystä Pyhäjoen kunnanvaltuuston oli harkittava uudelleen kysymystä ydinvoimalan rakentamisesta kunnan alueelle; Valtuusto hyväksyi rakentamisen uudelleen 7. toukokuuta 2014 äänin 18 puolesta, 3 vastaan (vuonna 2009 rakentamisen kannatus oli vähemmän - 16 ääntä vastaan 5) [7] . Rosatom aloitti 13. toukokuuta 2014 Venäjän ja Suomen alihankkijoiden ehdotusten vastaanottamisen mahdollisesta osallistumisesta ydinvoimalaitosten rakentamiseen [19] . CJSC Rusatom Overseas allekirjoitti lokakuussa 2014 sopimuksen JSC Atomproektin kanssa täydellisen suunnitteludokumentaatiopaketin kehittämisestä Pyhäjoen ydinvoimalalle [20] . Suomen hallitus hyväksyi syyskuussa 2014 venäläisen VVER-1200- reaktorin käytön ydinvoimalan rakentamishankkeen venäläisellä osuudella ; ja 27. marraskuuta 2014 tämä hanke hyväksyttiin akateemisen neuvoston talouskomiteassa [21] .
Ympäristöministeri Ville Niinistön ( Green Alliance ) maaliskuussa 2014 mukaan suhtautuminen Hanhikiven ydinvoimalan rakentamiseen on myös Suomen tulevaisuuden kannalta valintakysymys. ”Haluammeko Suomeen toisen ydinreaktorin, jonka toimittaa yritys, jonka osakkeista suurin osa on venäläisten omistuksessa? Vai haluammeko silti keskittyä kotimaisiin uusiutuviin energialähteisiin ja tuotantoon, joka luo maahamme uusia työpaikkoja? [22] .
13.10.2014 Helsingin ympäristöjärjestön Hyökyaalton aktivistit tunkeutuessaan ydinvoimalan alueelle estivät tietyöt kuudeksi tunniksi. Poliisi onnistui pidättämään kuusi yhdeksästä mielenosoittajasta [20] . Joulukuun alussa 2014 jätettiin eduskunnalle vetoomus Pyhäjoen ydinvoimalan rakentamisesta, jonka puitteissa ruotsalainen Kärnkraftsfritt Bottenviken keräsi Ruotsissa yli 20 tuhatta allekirjoitusta . Perämeren ydinenergiasta vapaata ajava Kärnkraftsfritt Bottenviken ilmaisi erityisesti huolensa siitä, että tulevan ydinvoimalan mahdollisia ympäristövaikutuksia koskevat tutkimukset ovat organisaation mielestä huonompia [23] .
6.8.2015 Helsingin keskustassa pidettiin mielenosoitus ydinvoimalan rakentamista vastaan Pyhäjoelle; noin sata mielenosoittajaa vaati, että hallitus ei käsittelisi hakemusta ydinvoimalaitosyhtiö Fennovoiman rakentamisesta [24] .
Kesästä 2015 lähtien projektiin osallistujat Suomen puolelta omistavat yli 60 % tulevan ydinvoimalaitoksen osakkeista - tämä on kansallisen sääntelyviranomaisen vaatimus. [25] [26] Mukana ovat ruostumattoman teräksen valmistaja Outokumpu , rakennusyhtiö SRV sekä suomalainen valtion energiayhtiö Fortum [27] , jotka liittyivät hankkeeseen elokuun alussa 2015 . Venäläinen Rusatom Overseas omistaa hankkeesta 34 % [25] .
Aseman alustava rakentamiskustannus oli vuoden 2013 lopun tietojen mukaan 6,5 miljardia euroa, josta Fennovoiman kustannukset olivat 1,6 miljardia euroa, loput Rosatom kattaa [17] . Rosatomin oletetaan myöntävän noin 5 miljardin euron lainaa, josta jopa 2,4 miljardia euroa tulee Venäjän kansallisen varallisuusrahaston varoista . [28]
Fennovoima jätti kesällä 2015 lupahakemuksen Suomen viranomaisille [25] . Oletuksena oli, että yritys pystyisi keräämään täydelliset asiakirjat alan kansalliselle sääntelijälle vuonna 2020, ja lupa aseman rakentamiseen saataisiin vuoden 2022 ensimmäisellä puoliskolla [3] .
Luvan puutteesta huolimatta peruskuoppaan töiden juhlallinen aloitusseremonia pidettiin 22. tammikuuta 2016 [29] . Rakentamisen pääurakoitsija on venäläinen konserni " Titan-2 ", joka vastaa kaikista töistä kaivamisesta aseman käynnistämiseen. [2]
Rakentamisen piti alkaa vuonna 2023, aseman käyttöönotto - vuonna 2029 [3] .
Suomalainen suunnitteluyritys Fennovoima irtisanoi 2.5.2022 yksipuolisesti Rosatomin kanssa tehdyn sopimuksen ydinvoimalan rakentamisesta Venäjän Ukrainaa-vastaisen hyökkäyksen vuoksi [30] ; Fennovoima peruutti 24. toukokuuta lupahakemuksensa ydinvoimalaitoksen rakentamiseen [31] . Aseman rakentaminen Pyhäjoen työmaalla on keskeytetty.
Fennovioma viittasi päätöksessään siihen, että hankkeen toteuttamisessa on viime vuosina ollut merkittäviä viivästyksiä ja Venäjän sotilasoperaatio Ukrainassa on vain lisännyt sille riskejä. Fennovoiman toimitusjohtajan Joachim Spechtin mukaan Rosatom varoitti Suomen puolta vuoden 2022 alussa mahdollisista hankkeen viivästymisistä (ja väitetysti oli riski lykätä hanketta useammille vuosille), Fennovoiman johtaja kutsuu tätä yhdeksi syyksi, miksi Suomi kieltäytyi rakentamasta Hanhikivi-1-ydinvoimalaa. Rosatom aikoo haastaa ydinvoimalaitoshankkeen kustannukset täysimääräisesti oikeuteen [32] nostamalla 3 miljardin dollarin vaateet [33]
Fennovoima puolestaan käynnisti välimiesmenettelyn Rosatomia vastaan epäonnistuneesta hankkeesta; Rosatomia vastaan esitettyjen saatavien kokonaismäärä on noin 2 miljardia euroa, josta 800 miljoonaa on Fennovoiman RAOS-projektin (Rosatomin suomalainen rakenne) hyväksi tekemä ennakkomaksu [34] .
| Neuvostoliiton ja Venäjän suunnitelmien mukaan rakennettuja ydinvoimaloita | |||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| |||||||||||||||
| |||||||||||||||
| § — rakenteilla on voimayksiköitä, ‡ — uusia voimayksiköitä suunnitteilla, × — suljettuja voimayksiköitä | |||||||||||||||