Azerbaidžanin kielten yliopisto

Kokeneet kirjoittajat eivät ole vielä tarkistaneet sivun nykyistä versiota, ja se voi poiketa merkittävästi 4. kesäkuuta 2016 tarkistetusta versiosta . tarkastukset vaativat 46 muokkausta .
Azerbaidžanin kielten yliopisto
( AUL )
Perustamisen vuosi 1973
Rehtori Kamal Abdullajev
Sijainti Baku , Azerbaidžan 
Laillinen osoite Baku st. Rashid Behbutov 60.
Verkkosivusto adu.edu.az
 Mediatiedostot Wikimedia Commonsissa

Azerbaidžanin kielten yliopisto ( azerbaidžaniksi: Azərbaycan Dillər Universiteti ) on Azerbaidžanin tasavallan opetusministeriön alainen valtionyliopisto .

Yliopistossa opettaa noin 600 opettajaa. Näistä 37 professoria , 157 dosenttia , 211 luennoitsijaa , 157 lehtoria . Vuodelle 2022 yliopistossa opiskelee 4500 opiskelijaa. Yliopistolla on materiaali- ja tekninen perusta, johon kuuluu kaksi tekniikalla varustettua kirjastoa ja kokeellinen foneettinen laboratorio.

Yliopisto tekee yhteistyötä Azerbaidžanin ulkopuolisten yliopistojen kanssa , mukaan lukien ranskalaiset Toursin ja Lyonin yliopistot , saksalainen Goethe ja brittiläinen Cambridge . Yhteistyö koostuu henkilöstökoulutuksesta sekä tieteellisestä suunnasta.

Historia

9. lokakuuta 1937 Azerbaidžanin SSR:n kansankomissaarien neuvosto hyväksyi päätöslauselman vieraiden kielten tiedekunnan perustamisesta Azerbaidžanin pedagogiseen instituuttiin. Siitä hetkestä lähtien vieraiden kielten opiskelu Azerbaidžanin yliopistoissa alkoi.
Ensimmäisenä lukuvuonna (1937/1938) tiedekuntaan tuli 175 opiskelijaa, joista vuonna 1941 vain 95 sai tutkintotodistuksen. Toisen maailmansodan aikana vieraiden kielten osaamisen kysyntä kasvoi. Samana vuonna tiedekunta muutettiin vieraiden kielten pedagogiseksi instituutiksi. Sodan vuoksi instituutti ei kuitenkaan pystynyt suorittamaan toimintaa ja siitä tuli jälleen API:n tiedekunta [1] .
Sodan jälkeisenä aikana vieraiden kielten asiantuntijoiden kouluttamiseksi vuonna 1948 perustettiin vieraiden kielten pedagoginen instituutti API:n vieraiden kielten tiedekunnan pohjalta. Instituutin ensimmäinen rehtori oli Geybat Pashayev. Ensimmäisenä vuonna Pedagogiseen instituuttiin tuli 150 hakijaa. Toukokuun 14. päivänä 1959 vieraiden kielten pedagoginen instituutti ja M. F. Akhundovin mukaan nimetty venäjän kielen ja kirjallisuuden pedagoginen instituutti yhdistettiin.
Azerbaidžanin SSR:n ministerineuvosto hyväksyi 4. marraskuuta 1972 lain Azerbaidžanin pedagogisen kielten instituutin uudelleenorganisoinnista.
Vuodesta 1973 lähtien instituutti alkoi toimia itsenäisenä yliopistona. Rehtoriksi nimitettiin professori Zemfira Verdiyeva , Azerbaidžanin tiedeakatemian kirjeenvaihtajajäsen vuodesta 1998, joka työskenteli tässä tehtävässä vuoteen 1995 asti .
joulukuusta 1993 vuoteen 2000 rehtori oli professori Gorkhmaz Khasi oglu Guliyev. 13. kesäkuuta 2000 Azerbaidžanin valtion kieliinstituutti muutettiin Azerbaidžanin kielten yliopistoksi. Psykologian tohtori , professori Samed Seyidov nimitettiin 30. heinäkuuta 2000 yliopiston rehtoriksi .
Yliopiston rehtori on 1.6.2017 alkaen filologian tohtori, professori, Azerbaidžanin kansallisen tiedeakatemian täysjäsen Kamal Abdullajev [2] .

Tiedekunnat

Tiedekunta perustettiin vuonna 2017 englannin ja saksan sekä englannin ja ranskan pedagogisten tiedekuntien pohjalta. tiedekunnassa on seuraavat laitokset: englannin kielen fonetiikka, englannin kielioppi, kielikulttuuri, englannin kielen leksikologia ja stilistiikka (2), opetuksen innovaatiot, saksan kielen leksikologia ja stilistiikka, ranskan leksikologia ja stilistiikka kieli, vieraiden kielten opetusmenetelmät, pedagogiikka, psykologia, vieraat kielet, väestönsuojelu ja lääketieteellisen tiedon perusta [3] .

Tiedekunta on perustettu 19.10.2001. Tiedekunnassa on seuraavat laitokset: kansainväliset suhteet, maakuntatiede, filosofia ja yhteiskuntatieteet, vieraat kielet. tietotekniikka ja kaukasiantutkimus. Tiedekunnassa opettavat ulkomaisia ​​opettajia Romaniasta, Intiasta, Unkarista ja Kiinasta [4] .

Tiedekunta perustettiin vuonna 2013, 7. helmikuuta, ranskan ja saksan kielten tiedekunnan sekä filologisen tiedekunnan pohjalta. Tiedekunnan laitokset: ranskan kielen fonetiikka ja kielioppi, vieraat kielet, ulkomaalainen kirjallisuus, azerbaidžanilainen kirjallisuus, azerbaidžanin kielitiede, vieraiden kielten opetusmenetelmät, yleinen kielitiede, saksan kielen fonetiikka ja kielioppi, englannin fonetiikka ja kielioppi kieli [5] .

Tämä tiedekunta aloitti itsenäisen toimintansa vuonna 2000. Vuonna 2017 tiedekunta nimettiin uudelleen käännös- ja kulttuuritieteen tiedekunnaksi. Opetetaan englantia, espanjaa, ranskaa, saksaa, italiaa, indonesiaa ja koreaa. Tiedekunta tekee tiivistä yhteistyötä Turkin Hacitepen, Espanjan Murcian, Italian Milanon, Korean Hankukin ja Chonbukin sekä Ranskan Strasbourgin yliopistojen kanssa. Tällä hetkellä espanjaa ja koreaa äidinkielenään puhuvat opettavat tiedekunnassa vastaavilla laitoksilla. Lisäksi yhteistyötä suurlähetystöjen kanssa kehitetään. Espanjan suurlähettiläs Ignacio Sanchez, kolumbialainen Marat Galinda, meksikolainen Juan Rodrigo, perulainen Luis Chang Boldrini, argentiinalainen Carlos Dante Riva, kuubalainen Alfredo Fidel ja Costa Rican suurlähettiläs Jairo Francisco Lopez vierailivat tiedekunnassa ja keskustelivat opettajien ja opiskelijoiden kanssa eri osastoilta. Tiedekunnassa on 3 osastoa: germaanisten kielten teoria ja käytäntö, romaanisten kielten teoria ja käytäntö, vieraat kielet [6] .

Tiedekunnassa toimivat seuraavat keskukset:
- Espanjan kielen
keskus - Korean kulttuurikeskus
- Italian kielen keskus
- Saksan lukusali

Tiedekunnan toiminta alkoi vuonna 2001. Tiedekunta kattaa seuraavat alat: jatkokoulutus, henkilöstön uudelleenkoulutus, henkilöstön parantaminen, toistuva korkea- ja keskiasteen erikoistumiskoulutus, vanhusten koulutus [7] .

Osastot

Amerikan keskus, Indonesian tutkimuskeskus, Israelin ja Lähi-idän tutkimuskeskus, Intian kielen ja kulttuurin keskus, Itävallan keskus, Ranskan tiedotuskeskus, Japanin keskus, Italian kieli, Frankofonian yliopiston keskus, saksalainen lukusali, korealaisen kulttuurin keskus, espanjan kielen keskus, skandinaavinen keskus, Konfutse-instituutti, Azerbaidžanin kulttuuri- ja kielikeskus Kiinassa ja Azerbaidžanin kulttuuri- ja kielikeskus Indonesiassa.

Laitos on perustettu yliopiston tieteellisen neuvoston 11.9.2017 antamalla asetuksella. Laitoksella toimii tieteellisen tutkimuksen ja julkaisujen osasto, tieteellisen yhteistyön osasto, opiskelijatieteellinen seura.

Yliopiston painetut julkaisut

Yliopistossa julkaistaan ​​seuraavat lehdet: "Yliopiston tieteelliset uutiset", "Kieli ja kirjallisuus", "Kansainvälisten suhteiden todelliset ongelmat".
Joulukuusta 2000 lähtien yliopisto on julkaissut sanomalehteä "Polyglot" kerran kuukaudessa. Vuonna 2009 sanomalehti Azerbaidžanin kieliyliopiston virallisena lehdistökeskuksena hyväksyttiin lehdistöneuvostoon .

Laboratories

Tieto - resurssikompleksi «Sabah»

Resurssikeskus aloitti toimintansa vuonna 2014. Yliopistossa on 12 "Sabah"-ryhmää kahdella erikoisalalla: Vieraiden kielten opettaja (englanti) ja käännös (englanti).
Siellä on tieto- ja viestintäteknologiapalvelu, akateemisen kirjoittamisen ja lukemisen keskus.

Museo

Yliopistomuseo perustettiin syyskuussa 2017. Museossa on nurkka, jossa on esillä valokuvia yliopiston rehtoreista, professoreista ja kunniatohtoreista. Esillä on myös yliopiston professorien kirjoja.

Merkittävät alumnit

[8] [9]

Mielenkiintoisia faktoja

Yliopistossa Ranskan keskus. George Sand [10]

Muistiinpanot

  1. ↑ Yliopiston historia | Azerbaidžanin kielten yliopisto (linkki ei saavutettavissa) . adu.edu.az. Haettu 12. toukokuuta 2018. Arkistoitu alkuperäisestä 12. toukokuuta 2018. 
  2. ↑ Kamal Abdulla » Bioqrafiya . kamalabdulla.az. Haettu 12. toukokuuta 2018. Arkistoitu alkuperäisestä 12. toukokuuta 2018.
  3. ↑ Kasvatustieteiden tiedekunta | Azərbaycan Dillər Universiteti  (Azerbaidžan)  (pääsemätön linkki) . adu.edu.az. Haettu 12. toukokuuta 2018. Arkistoitu alkuperäisestä 16. toukokuuta 2018.
  4. ↑ Kansainvälisten suhteiden ja johtamisen tiedekunta | Azərbaycan Dillər Universiteti  (Azerbaidžan)  (pääsemätön linkki) . adu.edu.az. Haettu 12. toukokuuta 2018. Arkistoitu alkuperäisestä 12. toukokuuta 2018.
  5. ↑ Filologian ja journalismin tiedekunta | Azərbaycan Dillər Universiteti  (Azerbaidžan)  (pääsemätön linkki) . adu.edu.az. Haettu 12. toukokuuta 2018. Arkistoitu alkuperäisestä 12. toukokuuta 2018.
  6. ↑ Käännös- ja kulttuuritieteiden tiedekunta | Azərbaycan Dillər Universiteti  (Azerbaidžan)  (pääsemätön linkki) . adu.edu.az. Haettu 12. toukokuuta 2018. Arkistoitu alkuperäisestä 12. toukokuuta 2018.
  7. ↑ Lisäkoulutuksen ja käytännön tiedekunta | Azərbaycan Dillər Universiteti  (Azerbaidžan)  (pääsemätön linkki) . adu.edu.az. Haettu 12. toukokuuta 2018. Arkistoitu alkuperäisestä 12. toukokuuta 2018.
  8. ↑ Azerbaidžanin pääministeri kirjoitti erokirjeen // Sputnik Azerbaidžan, 2019-10-08 . Haettu 12. elokuuta 2020. Arkistoitu alkuperäisestä 8. lokakuuta 2019.
  9. ↑ 1 2 3 Təhsil fakültəsi | Azərbaycan Dillər Universiteti  (Azerbaidžan)  (pääsemätön linkki) . adu.edu.az. Haettu 12. toukokuuta 2018. Arkistoitu alkuperäisestä 16. toukokuuta 2018.
  10. ↑ Marokon suurlähettilään kirjojen esittely pidettiin azerbaidžanilaisessa yliopistossa (linkki ei saavutettavissa) . Haettu 6. huhtikuuta 2014. Arkistoitu alkuperäisestä 6. huhtikuuta 2014. 

Linkit

  Siirry Wikidata-kohteeseen  Sosiaalisissa verkostoissa
Valokuva, video ja ääni
Bibliografisissa luetteloissa