Benshi , joskus Katsudo- benshi tai Katsuben [1] ( japani 活動弁士, 活動弁士, 活弁, Venäjä. ≈ talker, talker ) - kommentaattori, lukija, joskus kääntäjä, lisäksi selittää yleisölle mykkäelokuvan toimintaa . Ammatti, joka on lähes yksinomaan tyypillinen japanilaiselle elokuvalle , jossa vuodesta 1897 1930-luvun puoliväliin levitys tehtiin pakollisella säestyksellä benshi [K 1] [2] . Venäläinen orientalisti Alexander Kulanov lainaa tälle vanhalle taiteelle omistetussa artikkelissa runoilijan ja kääntäjän Venedikt Martin muistoja , jotka vierailivat japanilaisessa elokuvateatterissa 1900- luvun alussa [3] :
Japanilaisen elokuvan muuttumaton hahmo, joka on katsojallemme täysin tuntematon, ilmestyy korvia puhkaisevien gong-iskujen myötä kankaalle. Tämä on elokuvan kertoja, elävä libretto elokuvasta. Valo sammuu ja jostain pimeydestä ryntää levottomasti taiteilija-sadunkertojan säälittävä puhe. Samanaikaisesti elokuvan toiminnan kulun kanssa hän kertoo kuvaannollisesti sen sisällön.
Yhden harvoista moderneista benshi Midori Sawaton mukaan katsubenin historia juontaa juurensa Japanissa suosittuun lausumiseen ja erityisesti rakugon kansalliseen kirjallisuuteen ja teatteriin [ 4] . Mukana oli myös "tekninen" tekijä: ensimmäiset elokuvat olivat hyvin lyhyitä, istuntojen aikana oli taukoja, joita tarvitaan projektorien lataamiseen. Jakelijat alkoivat täyttää tauot luennoilla, jotka viihdyttävät yleisöä suositulla ja joskus tieteellisellä tiedolla elokuvan teknologiasta ja sen merkityksestä. Myöhemmin heille annettiin vastuu elokuvien selittämisestä. Euroopan kulttuuri ja elämä, josta ensimmäiset maalaukset tulivat, olivat paikalliselle katsojalle tuntemattomia ja käsittämättömiä. Eurooppalaisten eleet ja ilmeet poikkesivat oleellisesti japanilaisista perinteistä: jos esimerkiksi ensimmäisellä oli kiihkeät halaukset rakkauden intohimon ilmentymäksi treffeillä, niin jälkimmäisten häpeällinen kääntyminen pois toisistaan osoitti molemminpuolista. tunteita [5] . Kaikki tämä on välitettävä yleisölle väärinkäsitysten tai jopa koomisen välttämiseksi. Vähitellen, pyrittäessä maksimaaliseen naturalismiin, muotoutuivat genren perinteet. Bensy alkoi intonoida äänellä sankarin roolista riippuen, jonka toimintaa he selittivät: bassoa käytettiin roistoille, tenoria sankareiden ystäville, falsettia sankaritarille. Tässä suhteessa katsubenin rooli ja asema kasvoivat yhä enemmän: heistä tuli näyttelijöitä-deklamaattoreita, jotka saavuttivat joskus korkeimman ilmaisukyvyn [5] . Japanissa benshit olivat joskus yhtä suosittuja kuin elokuvataiteilijat, esimerkiksi Shunsui Matsuda ja Midori Sawato, jotka kommentoivat kansallisia näytelmiä, eurooppalaisia komedioita ja amerikkalaisia westernejä . Jotkut katsojat olivat valmiita tulemaan esityksiinsä toistuvasti: lahjakkaat kommentaattorit hioivat nokkeluuttaan istunnosta toiseen. Bensyn krediitit on korvattu kokonaan. Vuoteen 1910 mennessä jokaisen nauhan vuokrakopioon liitettiin kirjallinen suositeltu dialogi katsubenille, mutta he usein jättävät sen huomiotta [6] . Heidän improvisaationsa vaikuttivat vakavasti kuvan lipputulokseen ja saattoivat jopa muuttaa radikaalisti siihen upotettuja ohjaajan ideoita [2] . Suosittuja elokuvia vuokrattaessa houkutteltiin useita benshiä samanaikaisesti, mikä teki hahmojen moniäänistä jälkiäänitystä. Mykkäelokuvan aikakauden viimeinen esitys Japanissa katsubenin kanssa tapahtui vuonna 1937 [4] .
Tällä hetkellä Japanissa yritetään elvyttää vanhaa taidetta, vaikka koko maassa ei ole yli 10 katsubenia [4] . Monissa maissa, mukaan lukien Venäjällä [1] [7] , on retrospektiiviä klassisista japanilaisista mykkäelokuvista, joita säestävät benshi.