| Vologda | ||||
|---|---|---|---|---|
| Song | ||||
| Toteuttaja | Pesniary | |||
| Albumi | "Pesniary III » | |||
| Julkaisupäivä | huhtikuuta 1978 [1] | |||
| Genre | folk pop | |||
| Kieli | Venäjän kieli | |||
| Kesto | 3 min. 25 sek. | |||
| etiketti | Melodia | |||
| Lauluntekijä | Boris Mokrousov / Mihail Matusovski | |||
| Albumin kappaleluetteloPesniary III » | ||||
|
||||
Kirjeitä, kannan henkilökohtaisesti kirjeitä postiin,
Ikään kuin kirjoittaisin romaania, jolla on jatko-osa.
Tiedän, tiedän tarkalleen missä vastaanottajani on, -
Talossa, jossa kaiverrettu palisadi on .
Missä minun tummasilmäni on, missä? Vologdassa - missä-missä-minne,
Vologdassa-missä,
Talossa ,
jossa kaiverrettu palissi.
"Vologda" - laulu M. L. Matusovskin sanoille . Musiikki B. A. Mokrousov .
"Vologda" on kirjoitettu vuonna 1956 . Sitten sen äänitti yhdessä venäläisten kansansoittimien kuoron ja orkesterin kanssa silloinen suosittu laulaja Vladimir Netšaev . Ensimmäiset kaksi riviä varhaisissa esityksissä olivat: "Kirjoitan kappaleita, lauluja hänelle itse. Kuljetan kirjeitä, kirjeitä henkilökohtaisesti postiin. Ja kuoro alkoi näin: "Missä on minun, tummasilmäinen, missä? Vologdassa, Vologdassa, V-o-o-o-logdassa!
Mutta laulu ei toiminut. Kaksi vuotta myöhemmin - vuonna 1958 - Nechaev päätti äänittää kappaleen uudelleen: hän kiihdytti hieman tahtia ja vaihtoi kertosäkettä "Vologdassa-missä-missä-missä, in-oh-oh-oh-logde". Kappale kuulosti vuonna 1966 valtion akateemisen Malyn teatterin esityksessä "White Clouds", jonka E. R. Simonov lavasi V. I. Blinovin näytelmän perusteella . Esityksessä kappaleen esitti Maly-teatterin näyttelijä Mihail Novokhizhin , joka näytteli sokean bayan-soittimen Yakovin roolia [2] . Mutta kappale jäi huomaamatta ja "makasi hyllyllä".
Vuonna 1970 ilmestynyt VIA "Pesnyary" esitti yksinomaan valkovenäläisiä kappaleita, mutta heidät kirjaimellisesti pakotettiin ottamaan Neuvostoliiton kirjailijoiden teoksia kulttuuriministeriön ohjelmistoon. Ja sitten he kääntyivät Mihail Matusovskin puoleen kysymyksellä "Onko heidän kokoonpanolleen jotain mielenkiintoista?". Matusovsky, jolla ei sitten yksinkertaisesti ollut aikaa, päätti irtisanoa kaverit ja antoi heille vain vanhan, vanhan kappaleen katsomatta. Kuvittele hänen yllätyksensä, kun he soittivat hänelle uudelleen ja pyysivät häntä vaihtamaan kaksi ensimmäistä riviä. Matusovsky oli yllättynyt, mutta muuttui.
"Pesnyaryn" perustajan ja taiteellisen johtajan Vladimir Mulyavinin mukaan joukkue ei aluksi pitänyt kappaleesta:
Aluksi en pitänyt siitä sekä intonaation että melodian suhteen. Ja jos ei olisi ollut Volodya Nikolaevia , yhtyeen jäsentä (hän itse tulee Vologdasta), emme ehkä olisi ottaneet tehtävää vastaan. Mutta Volodya tarttui meihin innostuksellaan. Ja silti ajattelimme, että se olisi "kertaluonteinen" numero. Kappaleen uskomaton menestys konsertissa oli meille suuri yllätys. He saivat minut laulamaan encorea varten [3] .
Haitariosuus liitettiin kappaleen instrumentaalisäestykseen havainnollistamaan paremmin sodanjälkeisen ajan tunnelmaa. Tämä päätös oli epätavallinen beat-ryhmälle. Kuitenkin pian nappihaitari alkoi VIA " Flame " ja " Lyra " [4] ja myöhemmin rock-yhtye " Zero " käyttöön.
Tekstin kirjoittaja, runoilija Mihail Matusovsky yhdistää kappaleen menestyksen Vladimir Mulyavinin työhön:
Kun Vladimir Mulyavin "loihti" kappaleen, teki instrumentoinnin, jossain "kosketti" jotain, hän kimalteli, soi, hymyili. "Pesnyary" löysi hänestä Mokrousovin lahjakkuuden ainutlaatuisuuden. Ja siellä oli hänen toinen syntymänsä [3] .
VIA "Pesnyary" esittämän kappaleen liittovaltion ensiesitys tapahtui 28. maaliskuuta 1976 Mihail Matusovskin luovassa illassa Unionin talon pylvässalissa [5] . Kappaleen esitti solisti Anatoli Kasheparov . Laulun ensiesityksen yhteydessä yleisö kutsui bändin encoreen, mikä oli epätavallista virallisissa tapahtumissa. Siitä huolimatta konsertin järjestäjät menivät vastaamaan yleisön vaatimuksiin, varsinkin kun suora lähetys ei sallinut esityksen leikkaamista ilmasta [6] . Luova ilta välitettiin liittovaltion radiossa, ja muutama päivä myöhemmin se esitettiin Keskustelevisiossa. Joulukuussa 1976 kappale esitettiin "Song-76" -festivaalin viimeisessä illassa (lähetetty 1. tammikuuta 1977). Kappale sai suosionosoitukset, mutta televisiokuvausten tiukka aikaraja ei sallinut sen toistamista encoreksi. Siitä lähtien kappaleen voittomarssi ympäri maan alkoi. [7] Sen jälkeen kappale "Vologda" on jatkuvasti läsnä "Pesnyaryn" ohjelmistossa.
Tämä on yksinkertainen, ymmärrettävä kappale, joka on jo kattanut monia kappaleita.Valeri Daineko, "Valko-Venäjän Pesnyary" -ryhmän esiintyjä [8]
Kappale on Vologdan kaupungin epävirallinen hymni [9] [10] [11] . Se kuuluu Vologdaan saapuessa ja Vologdasta lähdettäessä merkkihenkilöjunasta " Valkoiset yöt " (juna nro 617 Vologda - Pietari, juna nro 618 Pietari - Vologda) sekä aiemmin toiminut merkkipikajuna. " Vologda Dawns " [10 ] [11] (juna nro 59 Vologda - Moskova, juna nro 60 Moskova - Vologda).
Samaan aikaan veistetty palisadi ei ole aivan tyypillinen Vologdan arkkitehtuurille. On jopa urbaani legenda , jonka mukaan ainoa talo Vologdassa, jossa oli veistetty palisadi laulun julkaisuhetkellä, oli oletettavasti dermatovenerologinen sairaala [12] [13] . Monista taloista löytyi kuitenkin palistuksia 1960-1980-luvuille asti, jolloin suurin osa niistä katosi kaduilla laajennettaessa.
| Vologda [14] | |
|---|---|
| Sinkku " Pesnyarov " | |
| puoli "A" | Vologda / Ja tässä on vuori, ja siellä on vuori |
| puoli "B" | Puoli tuntia ennen kevättä |
| Julkaisupäivä | 1976 [15] |
| Muoto | 7" |
| Genre | folk rock , folk pop |
| Kieli | Venäjän kieli |
| Kesto | 10:28 |
| Sanan kirjoittajat | Boris Mokrousov ja Mihail Lvovitš Matusovski |
| Tarrat | Melodia |
Ensimmäistä kertaa levyn numerosta päätellen "Pesnyarsin" esittämä "Vologda" julkaistiin runoilija Mihail Matusovskin kirjoittajan levyllä. Runoja ja lauluja (1976) [16] . Samana vuonna - kokoelmasta For You Women (1976) [17] . Vasta sen jälkeen hän esiintyi EP:llä "Pesnyarov" yhdessä kappaleiden "Ja täällä on vuori, ja siellä on vuori" ja "Puoli tuntia ennen kevättä" kanssa: joustava monofoninen (G62-05805-6 [18] ) ja "kova" stereoversio (С62-08221 -2 [15] [19] ). Yksipuolinen LP julkaistiin myös harvinaisessa 4" [20] muodossa .
Albumi Pesnyara III (1978) sisälsi uudelleen äänitetyn version kappaleesta:
Levyllä on eri versio "Vologdasta" kuin minionissa. Huomattavan hall -efektin lisäksi kappaleen sanoituksia on muokattu. Albumiversio alkaa sanoilla: "Kannan kirjeitä henkilökohtaisesti postiin ...", ja LP-versio alkaa sanoilla "Kirjeet, kannan henkilökohtaisesti kirjeitä postiin ..." [1] .
| Pesniary | |
|---|---|
| Studio diskografia | |
| Konserttiohjelmat |
|
| Merkittäviä kappaleita | |
| Katso myös | |