Vrhbosna (suuri zhupa)

Kokeneet kirjoittajat eivät ole vielä tarkistaneet sivun nykyistä versiota, ja se voi poiketa merkittävästi 13. tammikuuta 2022 tarkistetusta versiosta . tarkastukset vaativat 8 muokkausta .
mahtava zhupa
Vrhbosna
kroatialainen Vrhbosna

Kroatian itsenäisen valtion hallinnolliset jaot
Maa  Kroatia
Adm. keskusta Sarajevo
Hieno župan Dervish Omerovich Gavran
Kapetanovich
Aleksei Voropaev
Dzhuro Spugevich Mukhammed
Kulenovich
Historia ja maantiede
Perustamispäivämäärä 1941
Kumoamisen päivämäärä 1945
Väestö
Virallinen kieli kroatialainen

Suuri Župa Vrhbosna ( kroatiaksi Velika župa Vrhbosna ) on Kroatian itsenäisen valtion hallinnollis-alueellinen yksikkö , joka oli olemassa 5. elokuuta 1941 - 8. toukokuuta 1945 nykyisen Bosnia ja Hertsegovinan alueella . Hallinnollinen keskus on Sarajevo . Zhupan nimi tulee samannimisestä historiallisesta alueesta .

Hallinnollis-alueyksikön siviilihallintoa johti suuri župan, jonka nimitti Kroatian johtaja Ante Pavelić . Ensimmäisenä virassa oli tohtori Ismet-beg Gavran Kapetanovich [1] . Säännöllisen valtionhallinnon käyttöönoton myötä virkaan nimitettiin Jugoslavian muslimijärjestön pitkäaikainen toisinajattelija (vuoteen 1929) ja sen Zepcen haaratoimiston johtaja Dervis Omerovich . Marraskuusta 1943 marraskuuhun 1944 Muhammed Kulenovich [2] oli suuri zhupan .

Suuri Vrhbosnan lääni jaettiin "Kotar-alueisiin" ( kroatiaksi kotarske oblasti ), jotka on nimetty niiden hallintokeskusten mukaan [3] :

Lisäksi Sarajevon kaupunki valittiin erilliseksi hallintoyksiköksi.

Kroatian itsenäisen valtion suurten kreivikuntien uudelleenorganisoinnin myötä 5. heinäkuuta 1944 suuria kreivejä koskevan asetuksen perusteella Fojnican ja Vysokon piirit liitettiin hajotetun suuren Lasva-Glajin kreivikunnasta suureen lääniin. Vrhbosnan lääni ja Srebrenican ja Vlasenican alueet kuuluivat suureen Usora-Solin kreiviin [3] .

Muistiinpanot

  1. Muslimanima bilo bolje u NDH nego u BiH! - JAVNO.ba . web.archive.org (4. huhtikuuta 2010). Haettu: 22.3.2020.
  2. Hrvatsko-bošnjački savez .  (linkki ei saatavilla)
  3. ↑ 1 2 Rajka Bućin. Prilog poznavanju institucija: zakonski okvir rada velikih župa NDH 219, 222 (2001). Haettu 22. maaliskuuta 2020. Arkistoitu alkuperäisestä 20. lokakuuta 2020.