Guillaume de Cabestany

Guillaume de Cabestany
Syntymäaika 1162 [1]
Syntymäpaikka
Kuolinpäivämäärä 1212 [2] [1]
Maa
Ammatti trubaduuri , säveltäjä , runoilija
 Mediatiedostot Wikimedia Commonsissa

Guillaume de Cabestany ( härkä Guilhem de Cabestany , XII vuosisata ) [3] - Provencen trubaduurien runouden näkyvä edustaja , enimmäkseen lauloi rakkaudesta.

Elämäkerta

Hänen elämäkertansa, samoin kuin muiden trubaduurien elämäkerta, käsiteltiin myöhemmin kirjallisesti. Köyhän ritarin poika Capestagne saapui Roussillonin kreivi Raymondin hoviin ja hänestä tuli yksi hänen vasalleistaan. Raymondin vaimo rakastui trubaduuriin; hän vastasi hänelle. Kreivi epäili vaimoaan uskottomuudesta ja kuulusteli Guillaumea, mutta hän onnistui hylkäämään epäilyn ja tunnusti olevansa rakastunut kreivitar Margaretin sisareen Agnesiin.

Kreivitär, joka ei arvannut Capestagnen oveluutta, piti tätä tunnustusta totuutena; hänen jännityksensä sekä heidän sovinnon yhteydessä sävelletty Cabestagnen sonetti avasivat kreivin silmät, joka tapettuaan trubaduurin ruokki vaimoaan sydämellään. Kun hän sai tietää tästä, hän ilmoitti äänekkäästi miehelleen ikuisesta rakkaudestaan ​​runoilijaa kohtaan ja heittäytyi parvekkeelta tappaen itsensä.

Cabestanin ja hänen rakkaansa kuolema aiheutti naapureiden ja hänen yliherransa Alphonse of Aragonin vainon kostavaa miestä kohtaan . Kapestanin kohtalo toimi teemana lukuisille keskiaikaisille teoksille, jotka lauloivat rakkaudesta ja kauneudesta. "Syödyn sydämen" juoni käytettiin Bocaccion "Decameronissa" (päivä 4, novelli 1), se löytyy myös "Decameronin" jäljitelmistä.

Cabestagnen melankolinen kaansoni "Sweet-evil Sadness, jonka Amor antoi minulle ..." on tullut aikaansa 22 käsikirjoituksessa, mikä osoittaa sen valtavaa suosiota.

Muistiinpanot

  1. 1 2 de Cabestanh, Troubadour Guilhem // CERL Thesaurus  (englanniksi) - Consortium of European Research Libraries .
  2. Gran Enciclopèdia Catalana  (kat.) - Grup Enciclopèdia Catalana , 1968.
  3. Luovaa toimintaa n. 1212 (Trubaduurien lauluja. - M .: Nauka, 1979, s. 247)

Kirjallisuus