Tadeusz Stryjenon palatsi

Näky
Tadeusz Stryjenon palatsi
Palac Tadeusza Stryjeńskiego
50°04′00″ s. sh. 19°55′55″ itäistä pituutta e.
Maa  Puola
Pienen Puolan voivodikunta Krakova , st. Stefan Batory, 12
Rakentaminen 1882-1883  vuotta _ _
 Mediatiedostot Wikimedia Commonsissa

Tadeusz Stryjeńskin palatsi , jota kutsutaan myös Sanock Collegeksi , talo Stanczykin alla , huvila lähellä Stanczykia ( puola: Pałac Tadeusza Stryjeńskiego, Collegium Sanockie, Dom Pod Stańczykiem, Willa Pod Stańczykiem ) on historiallinen rakennus, arkkitehtoninen muistomerkki Krakow-kadulla B-kadulla , 12 Rakennus sisältyy Małopolskan voivodikunnan suojeltujen muistomerkkien rekisteriin [1] .

Rakennus on rakennettu vuonna 1883 puolalaisen arkkitehdin Tadeusz Stryjeńskin suunnitelman mukaan hänen omaksi talokseen.

Nimen "House pod Stanczyk" (Villa pod Stanczyk) antoi rakennukselle Tadeusz Stryjeński, joka kuului poliittiseen ryhmään Stanczyk .

Talo koostuu päärakennuksesta ja kahdesta sivuttaisesta vasemmasta ja oikeasta siivestä. Vasemmassa siivessä on pyöristetty kupoli, jossa on pitkä torni. Tätä siipeä koristaa toisessa kerroksessa oleva erkkeri -ikkuna , jossa on bareljeef, joka kuvaa symbolisesti Stanchikov-ryhmän jäsentä ja päivämäärän "1886". Talossa on Stanisław Wyspianskin tekemiä käyriä . Pihalla oli vuonna 1884 rakennettu taidepaviljonki, jossa oli kahdeksankulmainen torni. Tämä paviljonki vuonna 1892 yhdistettiin katetun gallerian avulla päärakennukseen.

10. helmikuuta 1968 rakennus merkittiin Małopolska Voivodeshipin suojeltujen muistomerkkien rekisteriin (nro A-344).

Vuosina 1980-1987 rakennus kunnostettiin Sanokin kaupunginvaltuuston ja Sanotin kumiteollisuustehtaan "Stomil" kustannuksella ja kiitoksena korjausavustuksesta Jagellonian yliopiston senaatti antoi rakennukselle nimen "Sanotsk Kollegio".

Tällä hetkellä rakennuksessa toimii Pedagoginen instituutti ja Jagiellonian yliopiston juutalaistutkimuksen laitos.

Muistiinpanot

  1. Narodowy Instytut Dziedzictwa: Rejestr zabytków nieruchomych - województwo małopolskie . Haettu 31. maaliskuuta 2014. Arkistoitu alkuperäisestä 1. maaliskuuta 2018.

Kirjallisuus