Nevio de Cordo | |||||||||||||||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
yleistä tietoa | |||||||||||||||||||||||
Kansalaisuus | Italia | ||||||||||||||||||||||
Syntymäaika | 11. maaliskuuta 1943 | ||||||||||||||||||||||
Syntymäpaikka | Cibiana di Cadore , Venetsia | ||||||||||||||||||||||
Kuolinpäivämäärä | 27. maaliskuuta 2014 (71-vuotias) | ||||||||||||||||||||||
Kuoleman paikka | |||||||||||||||||||||||
Kasvu | 173 cm | ||||||||||||||||||||||
Paino | 79 kg | ||||||||||||||||||||||
Ura | |||||||||||||||||||||||
asema | lentäjä | ||||||||||||||||||||||
Tila | eläkkeellä | ||||||||||||||||||||||
Palkintoja ja mitaleita
|
|||||||||||||||||||||||
Viimeksi päivitetty: 29. tammikuuta 2012 | |||||||||||||||||||||||
Mediatiedostot Wikimedia Commonsissa |
Nevio de Zordo ( italialainen Nevio de Zordo ; 11. maaliskuuta 1943 , Cibiana di Cadore , Venetsia - 27. maaliskuuta 2014 ) - italialainen rattikelkkailija , lentäjä, joka pelasi Italian maajoukkueessa 1960-luvun alussa - 1970-luvun puolivälissä. Kahden talviolympialaisen osallistuja, Sapporon hopeamitalisti , kaksinkertainen maailmanmestari.
Syntynyt Cibiana di Cadoren kunnassa Venetsian alueella . Varhaisesta iästä lähtien hän kiinnostui urheilusta, myöhemmin kiinnostui rattikelkasta ja hänet valittiin Italian maajoukkueeseen, joka liittyi siihen lentäjänä. Hän alkoi heti näyttää hyviä tuloksia, varsinkin jo vuonna 1965 hän voitti hopeaa Sveitsin St. Moritzin MM-kisoissa ja tuli toiseksi nelosten sarjassa. Vuonna 1967 hän voitti hopeaa kaksinpelin maailmanmestaruuskilpailuissa Alpe d'Huezissa, jossa oli tarkoitus järjestää vuoden 1968 rattikelkkailun olympialaiset, mutta loukkaantumisen vuoksi de Zordo joutui kieltäytymään osallistumasta näihin kilpailuihin.
Vuonna 1969 MM-kisoissa Lake Placidissa, Amerikassa, hänelle myönnettiin maailmanmestarin titteli ja sijoittui ensimmäiseksi kaksinkertaisen miehistön ohjelmassa, ja seuraavana vuonna St. Moritzin kilpailuissa hän sai kultaa nelinpelissä. Tultuaan Italian joukkueen johtajaksi hän meni vuonna 1972 puolustamaan maan kunniaa Sapporon olympialaisissa, joissa hän voitti osana joukkuetta, johon kuuluivat myös hajottavat Gianni Bonicon , Adriano Frassinelli ja Corrado dal Fabro . hopeamitalin.
Myöhemmin hän jatkoi kilpailua korkealla tasolla, mutta vähemmän menestyksekkäästi. Joten vuonna 1976 hänestä tuli osallistuja Innsbruckin olympialaisiin , mutta hän ei pystynyt nousemaan palkintoihin, sillä hän osoitti yhdennentoista tuloksen nelinpelissä ja vain kuudestoista kaksinpelissä. Tämän epäonnistumisen jälkeen hän päätti lopettaa uransa ammattiurheilijana ja väistyi nuorille italialaisille rattikelkkailijoille. Myöhemmin hän avasi oman jäätelöbaarin, jota hän johti elämänsä loppuun asti.