Düsseldorf-Itter

Itter ( saksa:  Itter ) on yksi Düsseldorfin 50 piirikunnasta , joka sijaitsee 9. eteläisellä alueella Reinin rannalla .

Yleiset ominaisuudet

Alue on nimetty itter-virran mukaan, joka aiemmin virtasi täällä Reiniin. Näin oli 1700-luvun alkuun asti, kuten kartat ja suunnitelmat osoittavat. Benrathia kiertävä Itter-virta suuntasi kohti Elbroichin linnaa ( Schloss Elbroich ) ja sen jälkeen länteen Itterin alueen läpi ja Himmelgeistin eteläpuolella se virtasi Reiniin. [yksi]

Benrathin kesäpalatsin (1756-1768) rakentamisen yhteydessä Itter -virran alajuoksun suuntaa muutettiin, jotta linnapuiston lammet ja kanavat voitaisiin täyttää vedellä. Vanhasta alemmasta Itteristä oli jäljellä vain pieni puro, nimeltään Broichgraben (Broichgraben) tai Holthausener Bach (Holthausener Bach). Ja myöhemmin, Münchner Straße -moottoritien rakentamisen aikana, veden virtaus oli yleisesti estetty. Vanhan Itterin nykyaikainen laakso toimii vain lisäsäiliönä tulvasuojelulle.

Itterin moderni kaupunkialue on enemmän kuin kylä kuin kaupunki. Siellä on useita katuja, joihin on rakennettu asukkaiden matalia asuinrakennuksia ja maatiloja.

Historia

Itterin keskiaikaisesta historiasta on vain vähän kirjallisia todisteita . Nimi mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1150 . Jo vuonna 1326 hänelle kuulunut romaaninen kyläkirkko mainittiin Kaiserswerth - asiakirjassa ( Stift (Kirche) ) , joka mainittiin uudelleen vuonna 1492 . [2] 1400 - luvulta lähtien Itterin katolinen seurakunta itsenäistyi. Samalla kirkollisia siteitä vahvistetaan naapurikirkkoyhteisöjen Himmelgeistin ja Holthausenin kanssa. Vuonna 1715 asiakirjassa kerrotaan Himmelgeistin, Itterin ja Benrathin yhteisöjen alistamisesta Monheimin hallintolaitokselle . [3] Vuonna 1842 Itterin kirkkoa laajennettiin, ja vuonna 1901 se kunnostettiin perusteellisesti. [neljä]

Jo varhaisissa asiakirjoissa kerrotaan Itterin kahdesta suuresta maaseututilasta ja niiden kaupallisista suhteista ympäröiviin siirtokuntiin. Yksi niistä - jalo Kircherhof (Kircherhof) - sijaitsi kirkon vieressä. Sen omistaja 1500-luvulla oli Gogrewe (tai Gaugreben), vuonna 1544 omistaja on nimeltään Johann Ghogreff ( 1499-1554) - Jülich-Cleve-Bergin herttuakunnan liittokansleri . Elbroichin kartano, hankkii Kircherhofin kartanon vuonna 1604. Uuden perintölinjan mukaan kartano siirtyy Horstin kartanon herrojen omaisuuteen 1600 - luvun lopulla [ 5] Vuonna 1781 kreivitär Maria Anna von der Horst (Maria Anna von der Horst) myy muiden maittensa ohella Heerdtistä [ 6 ]

Itterin toinen suuri tila oli nimeltään Massenburg (Hof Massenburg). XV-XVI vuosisatojen asiakirjoissa sitä kutsutaan Maselburgiksi (Mahselburg). Vuodelta 1716 peräisin olevan Kaiserswerthin kirkon asiakirjan mukaan Massenburgin kartanon omistajilla oli etuoikeus saada kaksi paikkaa kylän kirkossa saarnaamispaikan vieressä. [7]

Ranskan miehityksen ( Franzosenzeit ) aikana herttua Joachim Muratin erityisellä asetuksella 13. lokakuuta 1807 Itterin , Himmelgeistin, Holthausenin, Urdenbachin ja Verstenin kunnat luovutettiin Richrathrathin ( Richrathin) kantonin ( Richrath ) Benrathin kunnalle ( Munizipalität ) ). [8] Hallinnollinen alisteisuus Generalgouvernement Bergille ( Generalgouvernement Berg ) säilyi vuoden 1813 jälkeen, kun ranskalaiset lähtivät ja Preussin hallitus nousi valtaan. Huhtikuun 15. päivänä 1814 annetun määräyksen mukaan muodostettiin yksi Benrathin yhteisö. Vuoteen 1842 mennessä sitä oli laajennettu lisäämällä siihen entiset Ellerin ja Hildenin yhteisöt . [9] Kun kyläyhteisö muutettiin Reinin määräyksen mukaisesti vuonna 1845, Itter ja Holthausen yhdistettiin Itter-Holthausenin kyläyhteisöön ja pysyivät muiden kyläyhteisöjen kanssa Burgomaster Benrathin osavaltion kansliassa. Vuonna 1845 seurasi uusi hallinnollinen muutos, ja Itter ja Holthausen muodostivat uuden itsenäisen yhteisön osana Benrathia ja Benrathin porvariston maatoimiston suorassa alaisuudessa. Vuonna 1908 kolme yhteisöä (Benrath, Itter-Holthausen ja Urdenbach) muutettiin Burgomaster Benrathin osavaltion kansliasta suuremmaksi Benrathin yhteisöksi (Gross-Benrath). [10] Siitä lähtien Itter-Holthausenista tuli osa Suur-Benrathia. [ 11] Seuraava hallinnollinen alisteisuus tapahtui vuonna 1929. Preussin maapäivien 10. heinäkuuta 1929 päätti Reinin-Westfalenin teollisuusalueen uudelleenjärjestelystä. Tämä päätös vaikutti myös nykyiseen Düsseldorfin eteläosaan. Suur-Benrath purettiin ja sen kaikki osat muuttuivat osa Düsseldorfin kaupunkia. Kaupungin uuden jaon mukaan Itteristä tuli sen hallintoalue. [12]

Nähtävyydet

• Pyhän Hubertin kirkko ( St. Hubertus ). Rakennettu 1100-luvulla romaaniseen tyyliin ja rakennettu uudelleen vuonna 1865 .
• Kauniit maisemat : niityt ja copses houkuttelevat lukuisia turisteja ja luonnon ystäviä.
• Paikallinen hautausmaa ( Friedhof Itter ), perustettu vuonna 1800 .

Viininviljely

Melko pohjoisista maisemista huolimatta Reinin laaksossa tuotetaan erinomaista alareenin viiniä - niin kutsuttua Itter-Zwickeriä. Huver Jücht -viinitarhassa Bolten & Bolten omistaa 87 viiniköynnöstä. "Itter tongs" on puolikuiva roséviini, joka muuttuu vuoden ikääntymisen jälkeen kuivaksi viiniksi, kuten Riesling , Kerner ja Pinot noir . Viiniköynnös istutettiin tänne vuonna 1988 , ja se tuottaa edelleen hyvää satoa, mikä osoittaa, että viininviljely Ala-Reinillä on täysin mahdollista.

Koulut

• Saint Apollinariksen peruskoulu . Sijaitsee Itterin keskiosassa.
• Kaupungin katolinen peruskoulu ( Hauptschule ). Sijaitsee Itterstrassella

Liikennelinkit

Itteriin pääsee yksityisellä kuljetuksella Münchener Straße -moottoritien kautta. Itterin kautta kulkevat kaupunkibussit 724 ja 835. Bussi 724 ei aina pääse Itteriin, usein Holthausen tai Niederheidin urheilupuisto on sen päätepysäkki.

Muistiinpanot

1. ↑ Julkaisussa: Kartenskizze von Erich Philipp Ploennies 1715; bändi 15 ; Benrath historisch, Schriftenreihe des Archivs der Heimatgemeinschaft Groß-Benrath; S. 13.
   Teoksessa: " Erich Philipp Ploenniesin vuoden 1715 kartta " . Proceedings of the Benrath Local History Archive, numero 15, s. 13.
2. ↑ In: Band 5 ; Benrath historisch, Schriftenreihe des Archivs der Heimatgemeinschaft Groß-Benrath; S. 48.
   julkaisussa: Historical Benrath. Proceedings of the Benrath Local History Archive, numero 5, s. 48.
3. ↑ In: Band 15 ; Benrath historisch, Schriftenreihe des Archivs der Heimatgemeinschaft Groß-Benrath; S. 17.
   julkaisussa: Historical Benrath. Proceedings of the Benrath Local History Archive, numero 15, s. 17.
4. ↑ In: Band 5 ; Benrath historisch, Schriftenreihe des Archivs der Heimatgemeinschaft Groß-Benrath; S. 49.
   julkaisussa: Historical Benrath. Proceedings of the Benrath Local History Archive, numero 5, s. 49.
5. ↑ In: Heft 9 ; Benrath historisch, Schriftenreihe des Archivs der Heimatgemeinschaft Groß-Benrath; S. 45.
   julkaisussa: Historical Benrath. Proceedings of the Benrath Local History Archive, numero 9, s. 45.
6. ↑ In: Heft 9 ; Benrath historisch, Schriftenreihe des Archivs der Heimatgemeinschaft Groß-Benrath; S. 46.
   julkaisussa: Historical Benrath. Proceedings of the Benrath Local History Archive, numero 9, s. 46.
7. ↑ In: Heft 9 ; Benrath historisch, Schriftenreihe des Archivs der Heimatgemeinschaft Groß-Benrath; S. 47.
   julkaisussa: Historical Benrath. Proceedings of the Benrath Local History Archive, numero 9, s. 47.
8. ↑ In: Band 15 ; Benrath historisch, Schriftenreihe des Archivs der Heimatgemeinschaft Groß-Benrath; S. 25.
   julkaisussa: Historical Benrath. Proceedings of the Benrath Local History Archive, numero 15, s. 25.
9. ↑ In: Band 15 ; Benrath historisch, Schriftenreihe des Archivs der Heimatgemeinschaft Groß-Benrath; S. 28.
   julkaisussa: Historical Benrath. Proceedings of the Benrath Local History Archive, numero 15, s. 28.
10. ↑ Amtsblatt für den Regierungsbezirk Düsseldorf 1908, S. 208 Arkistoitu 11. toukokuuta 2015 Düsseldorfin hallintopiirin Wayback Machine
    -kokoelmaan, 1908, s. 208, asiakirja 553.
11. ↑ In: Band 15 ; Benrath historisch, Schriftenreihe des Archivs der Heimatgemeinschaft Groß-Benrath; S. 32-33.
    Julkaisussa: Historical Benrath. Proceedings of the Benrath Local History Archive, numero 15, s. 32-33.
12. ↑ In: Band 15 ; Benrath historisch, Schriftenreihe des Archivs der Heimatgemeinschaft Groß-Benrath; S. 70.
    julkaisussa: Historical Benrath. Proceedings of the Benrath Local History Archive, numero 15, s. 70.

Linkit

• Ajankohtaista Itter (saksa).
• Itterin hautausmaa (saksaksi).