Saint-Flourin hiippakunta

Saint-Flourin hiippakunta
Dioecesis Sancti Flori

Pyhän Pietarin ja Floran katedraali , Saint-Flour , Ranska
Maa Ranska
Metropoli Clermontin arkkihiippakunta
riitti latinan kieli
Perustamispäivämäärä 9. heinäkuuta 1317
Ohjaus
Pääkaupunki Saint-Flour
katedraali Pyhän Pietarin ja Floran katedraali
Hierarkki Didier Noblot [d]
Tilastot
seurakunnat 161
Neliö 5,726 km²
Väestö 157.000
Seurakunnan jäsenten lukumäärä 137.000
Seurakunnan jäsenten osuus 87,5 %
catholique-saint-flour.cef.fr
 Mediatiedostot Wikimedia Commonsissa

Saint-Flourin hiippakunta ( lat.  Dioecesis Sancti Flori ) on roomalaiskatolisen kirkon hiippakunta, jonka keskus on Saint-Flourin kaupungissa Ranskassa . Saint-Flourin hiippakunta laajentaa lainkäyttövaltaansa Cantalin departementin alueelle . Saint-Flourin hiippakunta on osa Clermontin metropolialuetta . Saint -Flourin hiippakunnan katedraalikirkko on Pyhän Pietarin ja Floren basilika .

Historia

9. heinäkuuta 1317 paavi Johannes XXII julkaisi bullan Salvator noster , jolla hän perusti Saint-Flourin hiippakunnan erottaen sen Clermontin hiippakunnasta (nykyään arkkipiippakunta). Samana päivänä Saint-Flourin hiippakunta astui Bourgesin metropoliin .

29. marraskuuta 1801 Ranskan kanssa tehdyn konkordaatin jälkeen paavi Pius VII julkaisi bullan Qui Christi Domini , jolla hän liitti lakkautetun Rodezin hiippakunnan alueen Saint-Flourin hiippakuntaan .

8. joulukuuta 2002 Saint-Flourin hiippakunnasta tuli osa Clermontin metropolia.

Hiippakunnan ordinaarit

  • piispa Raymond de Mimeges (1317-1319);
  • piispa Henri de Fautrier (1319 - 1331);
  • piispa Archambo (1331-1347);
  • piispa Dieudonné de Canillac (1347 - 1361);
  • piispa Pierre d'Estaing (1361-1367);
  • piispa Pierre de Ransin (1368 - 1374);
  • Poncet de Rochefortin piispa (1374 - 1383);
  • piispa Pierre de Wissac (1383 - 1396);
  • piispa Hugues de Manac (1396 - 1404);
  • piispa Geraud du Puy (1404 - 1413);
  • piispa Bertrand de Cadoen (1413 - 1426);
  • piispa Jacques Le Loup de Beauvoir (1426 - 1451);
  • piispa Pierre de Léauthuin-Mongton (1451 - 1461);
  • piispa Antoine de Léauthuin-Mongton (1461 - 1482);
  • piispa Claude de Doyat (1486 - 1493);
  • piispa Charles de Joyeuse (1493 - 1502);
  • piispa Louis de Joyeuse (1502-1540);
  • piispa Balthasar-Hercule de Jarant (1543 - 1547);
  • piispa Antoine de Levy-Chatemoran (1547 - 1565);
  • piispa Jae Paul de Selve (1567 - 1569);
  • piispa Pierre Prosper de La Baume (1573 - 1595);
  • piispa Raymond de Rouchon (1599 - 1602);
  • piispa Charles de Noailles (1609 - 1647);
  • piispa Jacques de Montrouge (1647 - 1664);
  • piispa Jerome de La Mothe-Houdancourt (1664 - 1693);
  • piispa Joaquim-Joseph d'Estaing (1693 - 1742);
  • piispa Paul de Riber (1742 - 1776);
  • piispa Jean-Marie-Anne de Bonteville (1776 - 1779);
  • piispa Claude Marie de Ruffaut (1779 - 1791);
  • piispa Anne Alexander Marie Thibaut (1791 - 1793);
  • piispa Jean-Eleanor Montagnier de Belmont (1802 - 1808);
  • piispa Guillaume-Auguste Jaubert (1809 - 1816);
  • piispa Louis-Siffren-Joseph de Salamon (1820 - 1829);
  • piispa François-Marie-Edouard de Gali (1829 - 1833);
  • piispa Jean-Pierre-Marie Cadalan (1833 - 1836);
  • piispa Frederic de Margaery (1837 - 1851);
  • piispa Jean-Paul-Francois-Félix-Marie Lyonnet (1851 - 1857);
  • piispa Pierre-Antoine-Marie Lamourou de Pompignac (1857 - 1877);
  • piispa François-Marie-Benjamin Baduel (1877 - 1891);
  • piispa Jean-Marie-Francois Lamourou (1892 - 1906);
  • piispa Paul-Augustin Lecoeur (1906 - 1942);
  • piispa Henri-Marie-Joseph Penson (1943 - 1951);
  • piispa Francois Marty (1952 - 1959);
  • piispa Maurice Pourchet (1960 - 1982);
  • piispa Jean Cuminal (1982 - 1990);
  • piispa René Sejourne (1990 - 2006);
  • Piispa Bruno Grua (2006 - nykyinen).

Lähde

Linkit