Bourgesin arkkihiippakunta

Bourgesin arkkihiippakunta
Archidioecesis Bituricensis

Pyhän Tapanin katedraali , Bourges , Ranska
Maa Ranska
Metropoli Toursin arkkihiippakunta
riitti latinan kieli
Perustamispäivämäärä 3. vuosisadalla
Ohjaus
Pääkaupunki Bourges
katedraali Pyhän Tapanin katedraali
Hierarkki Jérome Beau [d]
Tilastot
seurakunnat 64
Neliö 14 210 km²
Väestö 546,715
Seurakunnan jäsenten lukumäärä 501.000
Seurakunnan jäsenten osuus 91,6 %
catholique-bourges.cef.fr
 Mediatiedostot Wikimedia Commonsissa

Bourgesin arkkihiippakunta ( lat.  Archidioecesis Bituricensis ) on roomalaiskatolisen kirkon arkkipiippakunta, jonka päämaja sijaitsee Bourgesin kaupungissa Ranskassa . Bourgesin arkkihiippakunta laajentaa lainkäyttövaltaansa Cherin ja Indren departementtien alueelle . Bourgesin arkkihiippakunta on osa Toursin kirkollista maakuntaa . Bourgesin arkkihiippakunnan katedraalikirkko on Pyhän Tapanin kirkko .

Bourgesin arkkipiispalla on Berryn kädellinen arvonimi .

Historia

Bourgesin hiippakunta perustettiin 300-luvulla. Ensimmäinen piispa oli Pyhä Ursinus.

Keskiajalla syntyi kiista Bordeaux'n ja Bourges'in välillä , jotka kumpikin vaativat Akvitanian pääkaupunkiasemaa . Pyhä istuin otti aktiivisen roolin tässä kiistassa . Vuonna 1146 paavi Eugenius III vahvisti Bourgesin väitteet Akvitanian pääkaupungiksi, vuonna 1232 paavi Gregorius IX myönsi Bourgesin arkkipiispalle Akvitanian patriarkan arvonimen, joka antoi hänelle oikeuden puuttua Bordeaux'n arkkipiispan toimintaan. Tämä tilanne johti entisestään yhteenottoon Bordeaux'n ja Bourges'in välillä. Kun Bourgesin arkkipiispat vierailivat Bordeaux'ssa vuosina 1240 ja 1284, he kohtasivat kylmän vastaanoton ja sulkivat kirkot. Bordeaux'n arkkipiispat erottivat Bordeaux'n uskolliset kahdesti näiden vierailujen aikana . Bordeaux'n ja Bourges'n väliseen kiistaan ​​vaikutti myös poliittinen tilanne. Vuonna 1137, kun Ludvig VII :n ja Aquitanian Eleanorin välinen avioliitto mitätöitiin , Bordeaux'sta tuli Akvitanian Englannin omaisuuden pääkaupunki, joten Ranskan kuningas tuki Bourgesia. Paavi Klemens V , joka oli kotoisin Bazasista , tuki Bordeaux'ta, jonka arkkipiispa hän oli vuosina 1300-1305.

Vuosina 1225 ja 1225 pidettiin synodit Bourgesissa, joissa tuomittiin albigensialaiset.

1400-luvulla, piispa Jean Coeurin hallituskaudella, Bourgesin yliopisto avattiin Bourgesissa . Vuonna 1528 synodi tuomitsi hugenotit , joilla oli vahva vaikutus Bourgesin yliopistoon .

29. marraskuuta 1801 , Ranskan kanssa solmitun konkordaatin jälkeen, paavi Pius VII julkaisi bullan Qui Christi Domini , joka laajensi Bourgesin hiippakunnan aluetta lakkautetun Neversin hiippakunnan vuoksi .

6. lokakuuta 1822 paavi Pius VII julkaisi paternae caritatis bullan , jolla hän palautti Neversin hiippakunnan ja nosti Bourgesin hiippakunnan arkkipiippakunnan arvoon.

8. joulukuuta 2002 Bourgesin arkkihiippakunta liittyi Toursin kirkolliseen maakuntaan .

Pyhiinvaellukset

Bourgesin arkkihiippakunnan alueella on kirkkoja, jotka ovat suuria katolisen pyhiinvaelluksen keskuksia:

Arkkipiippakunnan ordinaarit

  • piispa Saint Ursinus (251-280);
  • piispa Saint Sevitianus (280-296);
  • piispa Saint Etherius (296-307);
  • piispa Saint Tekret (307-330);
  • piispa Pyhä Marcellus (330-337);
  • piispa Viator (337-354);
  • piispa Leotherius (354-363);
  • piispa Pauper (363-377);
  • piispa pyhä Palladius I (377-384);
  • piispa Willik (384-412);
  • piispa Avit (412-431);
  • piispa Leo (453-461);
  • piispa pyhä Palladius II (448-462);
  • piispa Eulogy (462-469);
  • piispa Saint Simplicius (469-470);
  • piispa Saint Tetradius (494-506);
  • piispa Rorik (512 -?);
  • piispa Syagrius;
  • piispa Humat;
  • piispa Pyhä Honoratus I (533-535);
  • piispa Honoratus II (535-537);
  • piispa Pyhä Arkadius (537-538);
  • piispa Saint Desiderat (538-552);
  • piispa Saint Probian (552-559);
  • piispa Saint Felix (560-573);
  • piispa Saint Remedia (573-581);
  • piispa pyhä Sulpicius I Severus (581-584);
  • piispa pyhä Eustasius (584-591);
  • piispa Saint Apollinaris (591-597);
  • piispa Saint Austregisil (612-624);
  • piispa pyhä Sulpicius II hurskas (624-647);
  • piispa Saint Firenze (647-660);
  • piispa Adon (662-680);
  • piispa Agozen (682-683);
  • piispa Roch (696-736);
  • piispa Sigin (736-761);
  • piispa Landoarius (761-764);
  • piispa Dedoat (764-780);
  • piispa Segolin (780-785);
  • piispa Pyhä Daavid (785-815);
  • piispa Bertolan (815-827);
  • piispa Ermenarius (827-835);
  • piispa Pyhä Stefanus I;
  • piispa Ermembert (? - 785);
  • piispa Ebroin (785-810);
  • piispa Pyhä Stefanus II;
  • piispa Saint Agilulf (829-839);
  • Turennen piispa Saint Radulf (839-866);
  • piispa Wulfad (866-876);
  • piispa Frotarius (876-890);
  • piispa Adas (890-900);
  • piispa Madalbert (900-910);
  • piispa Gerons de Deol (910-948);
  • piispa Lon de Deol (948-955);
  • piispa Richard I de Blois (955-969);
  • piispa Hugues de Blois (969-985);
  • piispa Dagbert (987-1013);
  • piispa Gozlin (1013-1030);
  • piispa Aemon de Bourbon (1030-1070);
  • piispa Richard II (1071-1093);
  • piispa Audebert de Montmorillon (1093-1097);
  • piispa Leger (1099-1120);
  • piispa Vulgrin (1120-1137);
  • piispa Alberic (1137-1141);
  • piispa Pierre I de La Chatre (1141-1171);
  • piispa Etienne de la Chapelle (1171-1173);
  • piispa Garen de Gallardon (1174-1180);
  • piispa Pierre II (1180-1183);
  • piispa Henri de Sully (1183-1200);
  • Piispa Saint William of Bourges (1200-1209)
  • piispa Girard de Cros (1209-1218);
  • piispa Simon de Sully (1218-1232);
  • piispa Saint Philip Berruyer (1232-1260);
  • piispa Jean de Sully (1260-1271);
  • piispa Guy de Sully (1276-1280);
  • kardinaali Simon de Beaulieu (1281-1294);
  • Rooman piispa Egidius (1295-1316);
  • piispa Reynaud de la Porte (1316-1320);
  • piispa Guillaume de Bros (1321-1331);
  • piispa Foucault de Rochechouart (1331-1343);
  • piispa Roger Lefort (1343-1367);
  • piispa Pierre d'Estaing (1367-1370);
  • piispa Pierre de Cros (1370-1374);
  • piispa Bertrand de Chenac (1374-1386);
  • piispa Jean de Rochechouart (1386-1390);
  • piispa Pierre Emery (1391-1409);
  • piispa Guillaume de Boiratier (1409-1421);
  • piispa Henri d'Avangur (1421-1446);
  • piispa Jean Coeur (1446-1483);
  • piispa Pierre Cadoyue (1483-1492);
  • piispa Guillaume de Cambrai (1492-1505);
  • piispa Michel Bussy (1505-1511);
  • piispa André Forman (1513-1514);
  • piispa Antoine Boyer (1514-1519);
  • piispa Francois de Buey (1520-1525);
  • piispa Francois de Tournon (1526-1536);
  • piispa Jacques Leroy (1537-1572);
  • piispa Antoine Vialard (1572-1576);
  • piispa Renaud de Beaune (1581-1602);
  • piispa André Frémio (1602-1621);
  • piispa Roland Hébert (1622-1638);
  • piispa Pierre d'Ardivillier (1639-1649);
  • piispa Anne de Levy de Ventadour (1649-1662);
  • piispa Jean de Monpezat de Carbon (1663-1674);
  • piispa Michel Ponce de la Riviere (1675-1677);
  • piispa Michel Felipot de La Vriyère (1677-1694);
  • piispa Leon Pottier (1694-1729);
  • kardinaali Frederic-Jerome de Roy de La Rochefoucauld (1729-1757);
  • piispa Georges-Louis Felipot d'Herbaud (1757-1787);
  • piispa François de Fontanges (1787-1788);
  • piispa Jean Auguste de Chastenet de Puysegur (1788-1802);
  • piispa Marie-Charles-Isidore de Mercy (1802-1811);
  • piispa Etienne André François de Paul de Fallot de Beaumont de Beaupre (1813-1815);
  • piispa Etienne Jean-Baptiste de Gallois de La Tour (1817-1820);
  • arkkipiispa Jean-Marie Clique de Fontenay (1820-1824);
  • arkkipiispa Guillaume-Aubin de Viyel (1824-1841);
  • kardinaali Jacques-Marie Antoine Celestin Dupont (1842-1859);
  • arkkipiispa Alexis-Basile-Alexander Manjo (1859-1861);
  • arkkipiispa Charles-Amable de la Tour d'Auvergne-Lauraguet (1861-1879);
  • arkkipiispa Jean-Joseph Marshal (1880-1892);
  • kardinaali Jean-Pierre Boyer (1893-1896);
  • arkkipiispa Pierre-Paul Cervonnet (1897-1909);
  • arkkipiispa Louis-Erne Dubois (1909-1916);
  • arkkipiispa Martin-Jerome Isar (1916-1934);
  • arkkipiispa Louis-Joseph Fillon (1934-1943);
  • kardinaali Joseph-Charles Lefebvre (1943-1969);
  • arkkipiispa Paul Vignancourt (1969-1984);
  • arkkipiispa Pierre Plateau (1984-2000);
  • arkkipiispa Hubert Barbier (2000-2007);
  • arkkipiispa Armand Maillard (2007-2018);
  • Arkkipiispa Jerome Bo (2018 - nykyinen).

Lähde

Linkit