Keitzin indeksi

Keitz-indeksi ( eng. Kaitz-indeksi ) on taloudellinen indikaattori , joka on lakisääteisen vähimmäispalkan suhde keskipalkkaan ( mediaani ) (ei pidä sekoittaa keskipalkkaan ). Mitä korkeampi Keitz-indeksi, sitä suurempi osuus työntekijöistä saa palkkoja, jotka ovat lähellä vahvistettua minimiä. Indeksin korkea tai alhainen arvo ei sinänsä tarkoita työntekijöiden köyhyyttä, vaan se osoittaa niiden suhteellista köyhyyttä, joiden tulot ovat sidottu vähimmäispalkkaan, ja luonnehtii myös lainsäädännön mahdollisia vaikutuksia talouteen. muutoksia tähän minimiin.

Samalla on otettava huomioon erot metodologisissa lähestymistavoissa vähimmäispalkkatason muodostuksessa. Venäjän federaatiossa vuoteen 2021 asti tämä arvo perustui toimeentulominimiin ja monissa EU-maissa menneiden ajanjaksojen keskipalkkaan. 1.1.2021 alkaen vähimmäispalkan laskentamenetelmä Venäjällä on muuttunut - nyt se ei voi olla pienempi kuin 42 % mediaanipalkasta [1] , minkä pitäisi nostaa Keitz-indeksi 42 prosenttiin Venäjällä useiden vuosien aikana. siirtymävuosia. Useimmissa EU-maissa Keitz-indeksi on noin 60 prosenttia.

Indikaattoria ehdotti Yhdysvaltain työministeriön alaisen Bureau of Labor Statisticsin tilastostandardien osaston päällikkö Hyman Keitz vuoden 1970 nuorisotyöttömyystiedotteessa [2] vähimmäispalkan ja vähimmäispalkan välisen suhteen painotetuksi keskiarvoksi. keskipalkka eri toimialoilla. Koska tutkimus oli omistettu nuorisotyöttömyysongelmalle, ehdotettu kaava perustui työssäkäyviä alaikäisiä koskeviin tietoihin:

MW_{t}=\sum _{i}f_{it}{\frac {m_{t}}{w_{it}}}c_{it}

Missä

$f_{it}$ alaikäisten osuus toimialalla vuodelta tarvittaessa, koska alaikäisille työntekijöille voidaan lailla määrätä pienempi vähimmäispalkka; $i$ $t$
${\näyttötyyli m_{t))$ vuoden vähimmäispalkka ; $t$
$w_{it}$ alan keskipalkka vuodelta ; $i$ $t$
$c_{it}$ vähimmäispalkkaa saavien alan työntekijöiden osuus vuodessa . $i$ $t$

Jatkossa indikaattoria käytettiin usein yleisemmäksi, kaikille työntekijäryhmille. Kaava on yksinkertaistettu muotoon

MW_{t}=\sum _{i}{\frac {m_{t}}{w_{it}}}c_{it}

Indikaattoria käytetään laajasti nykyaikaisessa tutkimuksessa eri maiden palkkatasojen vertailukelpoisuuden parantamiseksi. Siinä tapauksessa, että vertailua varten annetaan etusija laskennan yksinkertaisuudelle ja suurta tarkkuutta ei vaadita, käytetään vielä yksinkertaisempaa kaavaa

MW_{t}={\frac {m_{t}}{w_{t}}}

Missä - maan virallinen keskipalkka vuodelta ; ${\displaystyle w_{t))$ $t$

Kansainvälisen valuuttarahaston analyyttisessä työasiakirjassa Euroopan vähimmäispalkka: vaikutukset köyhyyteen ja makrotalouden epätasapainoon [3] ehdotetaan, että EU-maiden Keitz-indeksin keskiarvoksi tulee 60 prosenttia. Pienempi luku tarkoittaa, että virallinen minimipalkka on keskipalkkaa alhaisempi. Todetaan myös, että vuodesta 2020 lähtien ei ole olemassa yhtä standardia, joka ottaisi huomioon palkkojen sektorijaon. Siksi saman ajanjakson Keitz-indeksit eri lähteissä voivat vaihdella riippuen hyväksytystä alan keskipalkan laskentamenetelmästä.

Muistiinpanot

↑ Putin allekirjoitti lain uudesta vähimmäispalkan laskentamenetelmästä . venäläinen sanomalehti . Haettu 25. tammikuuta 2021. Arkistoitu alkuperäisestä 18. tammikuuta 2021. (Venäjän kieli)
↑ Yhdysvaltain liittovaltion työtilastotoimisto . Aiempi kokemus: kansallinen vähimmäismäärä // Nuorisotyöttömyys ja vähimmäispalkat (eng.) / George P. Shultz. - Bulletin of the US Bureau of Labor Statistics, nro 1657. - Washington, DC: Yhdysvaltain hallituksen painotoimisto, 1970. - S. 30-34. - 190p.
↑ Enrica Detragiache, Christian H Ebeke, La-Bhus Fah Jirasavetakul, Koralai Kirabaeva, Davide Malacrino, Florian Misch, Hyun Woo Park, Yu Shi. Euroopan vähimmäispalkka: vaikutukset köyhyyteen ja makrotalouden epätasapainoon = Euroopan vähimmäispalkka : Köyhyyden ja makrotalouden epätasapainon vaikutukset . — Työpaperi nro. 20/59. - www.imf.org, 2020. - 46 s. — ISBN 9781513545073 .