Älykäs kuljetusjärjestelmä
Kokeneet kirjoittajat eivät ole vielä tarkistaneet sivun nykyistä versiota, ja se voi poiketa merkittävästi 22. tammikuuta 2022 tarkistetusta
versiosta . tarkastukset vaativat
2 muokkausta .
Älykäs kuljetusjärjestelmä ( ITS , englanniksi Intelligent transportation system ) on älykäs järjestelmä , joka hyödyntää innovatiivista kehitystä liikennejärjestelmien mallintamisessa ja liikennevirtojen säätelyssä tarjoamalla loppukäyttäjille enemmän tietosisältöä ja turvallisuutta sekä nostaen laadullisesti liikenteen osallistujien vuorovaikutus verrattuna perinteisiin liikennejärjestelmiin.
ITS:n määritelmä eri lähteistä:
- Nykyaikaisten tieto- ja viestintätekniikoiden ja automaatiotyökalujen integrointi liikenneinfrastruktuuriin, ajoneuvoihin ja käyttäjiin keskittyen kuljetusprosessin turvallisuuden ja tehokkuuden parantamiseen. (Lähde: EAEU:n päätös, päivätty 26. joulukuuta 2016 nro 19 [1] ).
- Ohjausjärjestelmä, joka yhdistää nykyaikaiset tieto- ja telemaattiset teknologiat ja on suunniteltu automatisoituun hakuun ja käyttöönottoon tehokkaimpien skenaarioiden toteuttamiseksi alueen liikenne- ja tiekompleksin, tietyn ajoneuvon tai ajoneuvoryhmän hallintaan tietyn liikkuvuuden varmistamiseksi maksimoida tieverkoston käyttö, parantaa kuljetusprosessin turvallisuutta ja tehokkuutta, kuljettajien ja liikenteen käyttäjien mukavuutta. (Lähteet: GOST R 56829-2015 [2] , GOST R 56294-2014 [3] , ODM 218.9.011-2016 [4] ).
- Se on enemmän kuin edistynyttä tekniikkaa; ITS ovat systeemisiä muutoksia, joiden tavoitteena on: 1) tarjota erilaisia innovatiivisia palveluita eri liikennemuodoille; 2) kestävän liikkuvuuden saavuttaminen parantamalla liikenteen tehokkuutta, turvallisuutta ja ympäristöystävällisyyttä. Siten keskeiset sidosryhmät pitävät älykkäitä liikennejärjestelmiä "siltana", joka kaventaa nykyisen liikennejärjestelmien välisen kestävyyden kuilun. (Lähde: ECE/TRANS/2016/10, päivätty 15.12.2015 [5] ).
Vaikka itse asiassa ITS voi sisältää kaikki liikennemuodot, 7. heinäkuuta 2010 annetun direktiivin 2010/40/EU mukaisessa eurooppalaisessa ITS-määritelmässä ITS tulkitaan järjestelmäksi, joka soveltaa tieto- ja viestintäteknologiaa tieliikenteen alalla (mukaan lukien infrastruktuuri, ajoneuvot). , osallistujajärjestelmät sekä liikenteen säätely) ja samalla mahdollisuus vuorovaikutukseen muiden liikennemuotojen kanssa.
Tausta
Kiinnostus älykkäitä liikennejärjestelmiä kohtaan on noussut liikenneruuhka -ongelmien ilmaantuessa nykyaikaisten simulointitekniikoiden, reaaliaikaisen ohjauksen ja viestintätekniikoiden yhdistelmän seurauksena. Liikenneruuhkia esiintyy ympäri maailmaa lisääntyvän motorisaation, kaupungistumisen sekä väestönkasvun ja lisääntyvän aluetiheyden seurauksena. Liikenneruuhkat vähentävät tieliikenteen infrastruktuurin tehokkuutta ja lisäävät siten matka-aikaa, polttoaineen kulutusta ja saasteita.
Älykkäät liikennetekniikat
ITS:t vaihtelevat tekniikaltaan yksinkertaisista autonavigointijärjestelmistä, liikennevalojen ohjauksesta, liikenteenohjausjärjestelmistä, erilaisista merkinantojärjestelmistä (mukaan lukien tietonäytöt), rekisterikilpien tunnistusjärjestelmistä ja ajoneuvon nopeuden tallennusjärjestelmistä videovalvontajärjestelmiin sekä järjestelmiin, jotka integroivat tietovirrat ja palautevirrat useista eri lähteistä, kuten pysäköinnin hallintajärjestelmistä ( Parking guidance and information (PGI) järjestelmät ), sääpalveluista, siltajärjestelmistä ja muista. Lisäksi ITS voi käyttää mallintamiseen ja aiemmin kertyneeseen tietoon perustuvia ennustetekniikoita.
Langaton
ITS:ssä voidaan käyttää monenlaista langatonta viestintää.
Esimerkiksi radioviestintää voidaan käyttää pitkien ( UHF ) ja lyhyiden ( VHF ) etäisyyksien päässä.
Lyhyillä etäisyyksillä voidaan käyttää langatonta IEEE 802.11 ( Wi-Fi ) -viestintää, erityisesti IEEE 802.11p (WAVE) -standardia. Myös esimerkiksi Yhdysvalloissa käytetään DSRC -standardia , jota edistävätYhdysvaltain julkinen älykkään liikenteen organisaatio ja Yhdysvaltain liikenneministeriö .
Myös WiMAX- , GSM- , 3G- , 4G- tai 5G- tekniikoita voidaan käyttää
Tietojenkäsittelytekniikat
Nykyaikainen sulautettujen järjestelmien teknologioiden kehitys mahdollistaa reaaliaikaisten käyttöjärjestelmien käytön sekä korkeamman tason sovellusten käytön, jotka mahdollistavat tekoälyn alan kehitysten soveltamisen. Sulautetuissa järjestelmissä käytettävien prosessorien kasvu sekä niiden lisääntyvä yhteensopivuus henkilökohtaisten tietokoneiden prosessorien kanssa johtaa lisääntyneeseen koodin uudelleenkäyttöön ja älykkäämpien palvelujen siirtämiseen PC-tasolta sulautettujen järjestelmien tasolle.
Katso myös
Muistiinpanot
- ↑ Euraasian korkeimman talousneuvoston päätös, tehty 26. joulukuuta 2016, nro 19 "Euraasian talousliiton jäsenvaltioiden koordinoidun (sovitun) liikennepolitiikan täytäntöönpanon pääsuunnista ja vaiheista" . docs.cntd.ru. Haettu 20. elokuuta 2017. Arkistoitu alkuperäisestä 21. elokuuta 2017. (määrätön)
- ↑ GOST R 56829-2015 Älykkäät kuljetusjärjestelmät. Termit ja määritelmät, GOST R, päivätty 10. joulukuuta 2015, nro 56829-2015 . docs.cntd.ru. Haettu 20. elokuuta 2017. Arkistoitu alkuperäisestä 19. elokuuta 2017. (määrätön)
- ↑ GOST R 56294-2014 Älykkäät kuljetusjärjestelmät. Vaatimukset älykkäiden liikennejärjestelmien toiminnalliselle ja fyysiselle arkkitehtuurille, GOST R, päivätty 11. joulukuuta 2014 nro 56294-2014 . docs.cntd.ru. Haettu 20. elokuuta 2017. Arkistoitu alkuperäisestä 21. elokuuta 2017. (määrätön)
- ↑ ODM 218.9.011-2016 Suositukset älykkäiden liikennejärjestelmien perustelun toteuttamiseksi (liittovaltion tieviraston asetus 25.4.2016 nro 622-r) . docs.cntd.ru. Haettu 20. elokuuta 2017. Arkistoitu alkuperäisestä 21. elokuuta 2017. (määrätön)
- ↑ Sihteeristön "Älykkäät liikennejärjestelmät" konseptimuistio nro ECE/TRANS/2016/10, päivätty 15.12.2015. Yhdistyneiden Kansakuntien talous- ja sosiaalineuvosto. Euroopan talouskomissio. Sisämaaliikennekomitea. Seitsemänkymmentäkahdeksas istunto. Geneve, 23.-26. helmikuuta 2016. http://www.unece.org/fileadmin/DAM/trans/doc/2016/itc/ECE-TRANS-2016-10r.pdf Arkistoitu 28. elokuuta 2016 Wayback Machinessa