FIFA World Cupin historia alkoi vuonna 1928, kun FIFA:n presidentti Jules Rimet päätti järjestää kansainvälisen jalkapalloturnauksen. Ensimmäinen mestaruus, joka pidettiin Uruguayssa vuonna 1930, kilpailtiin finaaliturnauksena, koska vain 13 joukkuetta osallistui. Sittemmin FIFA World Cup on kehittynyt nykyiseksi 32 joukkueen finaaliturnaukseksi, jota edeltää kaksivuotinen karsintakierros, jossa on mukana lähes 200 joukkuetta eri puolilta maailmaa.
Ensimmäinen kansainvälinen jalkapallo-ottelu pelattiin vuonna 1872 Englannin ja Skotlannin välillä, koska jalkapalloa pelattiin harvoin Yhdistyneen kuningaskunnan ulkopuolella.
Vuoteen 1900 mennessä jalkapallo oli kuitenkin saavuttanut suuren suosion ja kansallisia jalkapalloliittoja perustettiin ympäri maailmaa. Ensimmäinen virallinen kansainvälinen ottelu Ison-Britannian ulkopuolella pelattiin Ranskan ja Belgian välillä toukokuussa 1904 Pariisissa. Tämä johti FIFA:n perustamiseen Pariisissa 22. toukokuuta 1904, ja se kokosi yhteen jalkapalloliitot Ranskasta, Belgiasta, Tanskasta, Alankomaista, Espanjasta, Ruotsista ja Sveitsistä. Saksan jalkapalloliitto on sitoutunut liittymään järjestöön.
Jalkapallon suosio kasvoi, ja KOK sisällytti sen tunnustettuna olympialajina kesäolympialaisissa 1900 ja 1904 sekä poikkeuksellisissa olympialaisissa vuonna 1906, ennen kuin jalkapallosta tuli virallinen olympiakilpailu FIFA:n valvonnassa vuoden 1908 kesäolympialaisissa. Nämä Englannin jalkapalloliiton järjestämät turnaukset koostuivat amatöörijoukkueista, ja niitä pidettiin enemmän showna kuin kilpailuna. Englannin amatöörijalkapallomaajoukkue voitti turnauksia vuosina 1908 ja 1912.
FIFA yritti järjestää kansainvälisen jalkapalloturnauksen olympialaisten ulkopuolisten maiden välillä vuonna 1906, ja kilpailu järjestettiin Sveitsissä. Nämä olivat kansainvälisen jalkapallon ensimmäisiä päiviä, ja FIFA:n virallinen historia kuvailee turnausta epäonnistuneeksi.
Olympiaturnausten kanssa, joihin kuuluu vain amatöörijoukkueita, alkoi ilmestyä kilpailuja, joihin osallistui ammattijoukkueet. Torneo Internazionale Stampa Sportiva, joka järjestettiin Torinossa, Italiassa vuonna 1908, oli yksi ensimmäisistä turnauksista, ja seuraavana vuonna Sir Thomas Lipton järjesti Sir Thomas Lipton Trophyn, joka myös järjestettiin Torinossa. Molemmat turnaukset pelattiin erillisten seurojen (ei maajoukkueiden) välillä, joista jokainen edusti omaa maataan. Tästä syystä, vaikka MM-kisoilla ei ollut suoraa edeltäjää, Sir Thomas Lipton Trophya kuvataan joskus ensimmäiseksi maailmanmestaruuskilpailuksi huolimatta sen vähemmän tunnetuista italialaisista edeltäjistä.
Vuonna 1914 FIFA suostui tunnustamaan jalkapallon olympiaturnauksen "Amateur Football World Cupiksi" ja otti vastuun tapahtuman järjestämisestä. Tämä tasoitti ensimmäisen kerran tietä mannertenvälisille jalkapallo-otteluille vuoden 1920 kesäolympialaisissa, jotka Belgia voitti. Uruguay voitti turnaukset vuosina 1924 ja 1928. Vuonna 1928 FIFA päätti perustaa oman kansainvälisen turnauksen. Uruguay valittiin isäntämaaksi vuosien 1924 ja 1928 voittojen ja vuonna 1930 juhlitun itsenäisyyden satavuotisjuhlan vuoksi.
Los Angelesissa pidettyjen vuoden 1932 kesäolympialaisten järjestäjät eivät aikoneet sisällyttää jalkapalloa ohjelmaan jalkapallon alhaisen suosion vuoksi Yhdysvalloissa. FIFA ja KOK eivät myöskään olleet yksimielisiä amatööripelaajien asemasta, joten jalkapallo suljettiin pelien ulkopuolelle. FIFA:n puheenjohtaja Jules Rimet ryhtyi järjestämään ensimmäiset MM-kisat Uruguayssa vuonna 1930. Yksittäisten maiden kansalliset liitot kutsuttiin lähettämään joukkueensa, mutta Uruguayn valinta kilpailupaikaksi merkitsi eurooppalaisille joukkueille pitkän ja kalliin matkan Atlantin valtameren yli. Mikään Euroopan maa ei todellakaan ollut halukas lähettämään joukkuetta kaksi kuukautta ennen kilpailun alkua. Lopulta Rime vakuutti Belgian, Ranskan, Romanian ja Jugoslavian joukkueet osallistumaan turnaukseen. Yhteensä 13 maata osallistui - seitsemän Etelä-Amerikasta, neljä Euroopasta ja kaksi Pohjois-Amerikasta.
MM-kisojen kaksi ensimmäistä ottelua pelattiin samanaikaisesti, ja ne voittivat Ranska ja Yhdysvallat, jotka voittivat Meksikon 4-1 ja Belgian 3-0. Ranskan Lucien Laurent teki MM-historian ensimmäisen maalin . Neljä päivää myöhemmin Bert Patnode (USA) teki ensimmäisen hattutempun amerikkalaisten Paraguayn 3-0-voitosta. Finaalissa Uruguay voitti Argentiinan 4-2 Montevideossa 93 000 katsojan edessä ja voitti ensimmäisenä maailmanmestaruuden.
Joukkueiden määrä ja kunkin finaaliturnauksen muoto vaihteli. Suurin osa turnauksista koostui lohkovaiheesta ja pudotuspeleistä.
vuosi | isäntämaa | Joukkueet | Ensimmäinen kierros | Toinen kierros | Viimeiset vaiheet |
---|---|---|---|---|---|
1930 | Uruguay | 13 | 4 3 tai 4 joukkueen ryhmää | 4 joukkueen pudotuspelit (lohkovoittajat, kolmannen sijan ottelua ei pelattu) | |
1934 | Italia | 16 | nousun pelejä | ||
1938 | Ranska | 16 | nousun pelejä | ||
1950 | Brasilia | 16 | 4 4 joukkueen ryhmää | pudotuspelit 4 joukkueen kanssa (lohkovoittajat) | |
1954 | Sveitsi | 16 | 4 4 joukkueen ryhmää | pudotuspelit 8 joukkueen kanssa (ryhmän voittajat ja ryhmän toiseksi sijoitetut) | |
1958 | Ruotsi | 16 | 4 4 joukkueen ryhmää | pudotuspelit 8 joukkueen kanssa (ryhmän voittajat ja ryhmän toiseksi sijoitetut) | |
1962 | Chile | 16 | 4 4 joukkueen ryhmää | pudotuspelit 8 joukkueen kanssa (ryhmän voittajat ja ryhmän toiseksi sijoitetut) | |
1966 | Englanti | 16 | 4 4 joukkueen ryhmää | pudotuspelit 8 joukkueen kanssa (ryhmän voittajat ja ryhmän toiseksi sijoitetut) | |
1970 | Meksiko | 16 | 4 4 joukkueen ryhmää | pudotuspelit 8 joukkueen kanssa (ryhmän voittajat ja ryhmän toiseksi sijoitetut) | |
1974 | Saksa | 16 | 4 4 joukkueen ryhmää | 2 4 joukkueen ryhmää (ryhmän voittajat ja ryhmän toiseksi tulleet) |
finaali (toisen ryhmäkierroksen voittajat) |
1978 | Argentiina | 16 | 4 4 joukkueen ryhmää | 2 4 joukkueen ryhmää (ryhmän voittajat ja ryhmän toiseksi tulleet) |
finaali (toisen ryhmäkierroksen voittajat) |
1982 | Espanja | 24 | 6 4 joukkueen ryhmää | 4 3 joukkueen ryhmää (ryhmän voittajat ja ryhmän toiseksi tulleet) |
pudotuspelit 4 joukkueen kanssa (toisen lohkokierroksen voittajat) |
1986 | Meksiko | 24 | 6 4 joukkueen ryhmää | pudotuspelit 16 joukkueen kanssa (lohkovoittajat, ryhmän kakkoset ja ryhmän neljä parasta kolmannen sijan joukkuetta) | |
1990 | Italia | 24 | 6 4 joukkueen ryhmää | pudotuspelit 16 joukkueen kanssa (lohkovoittajat, ryhmän kakkoset ja ryhmän neljä parasta kolmannen sijan joukkuetta) | |
1994 | USA | 24 | 6 4 joukkueen ryhmää | pudotuspelit 16 joukkueen kanssa (lohkovoittajat, ryhmän kakkoset ja ryhmän neljä parasta kolmannen sijan joukkuetta) | |
1998 | Ranska | 32 | 8 4 joukkueen ryhmää | pudotuspelit 16 joukkueen kanssa (ryhmän voittajat ja ryhmän toiseksi sijoitetut) | |
2002 | Korea , Japani | 32 | 8 4 joukkueen ryhmää | pudotuspelit 16 joukkueen kanssa (ryhmän voittajat ja ryhmän toiseksi sijoitetut) | |
2006 | Saksa | 32 | 8 4 joukkueen ryhmää | pudotuspelit 16 joukkueen kanssa (ryhmän voittajat ja ryhmän toiseksi sijoitetut) | |
2010 | Etelä-Afrikka | 32 | 8 4 joukkueen ryhmää | pudotuspelit 16 joukkueen kanssa (ryhmän voittajat ja ryhmän toiseksi sijoitetut) | |
2014 | Brasilia | 32 | 8 4 joukkueen ryhmää | pudotuspelit 16 joukkueen kanssa (ryhmän voittajat ja ryhmän toiseksi sijoitetut) | |
2018 | Venäjä | 32 | 8 4 joukkueen ryhmää | pudotuspelit 16 joukkueen kanssa (ryhmän voittajat ja ryhmän toiseksi sijoitetut) | |
2022 | Qatar | 32 | 8 4 joukkueen ryhmää | pudotuspelit 16 joukkueen kanssa (ryhmän voittajat ja ryhmän toiseksi sijoitetut) |
MM-kisat | |
---|---|
Turnaukset |
|
Finaalit | |
Kokoonpanot | |
Pätevyys | |
|