| Sijainti | |
| Kara-Kulja | |
|---|---|
| Kirg. Kara-Kulzha | |
| 40°38′00″ s. sh. 73°35′33″ itäistä pituutta e. | |
| Maa | |
| Alue | Kara-Kulzhinskyn alueella |
| Historia ja maantiede | |
| Entiset nimet | Neuvoja |
| paikkakunta kanssa | 1992 |
| Keskikorkeus | 1390 ± 1 m |
| Ilmastotyyppi | kohtalainen |
| Aikavyöhyke | UTC+6:00 |
| Väestö | |
| Väestö | 11 794 ihmistä ( 2009 ) |
| Kansallisuudet | Kirgisia |
| Tunnustukset | muslimit |
| Katoykonym | Kara-Kulzhintsy |
| Virallinen kieli | Kirgisia, venäjä |
| Digitaaliset tunnukset | |
| Puhelinkoodi | +996 |
| youtube.com/channel/UCwtUXMiBsLMWFHwCDIQgLgQ | |
Kara-Kuldzha ( Kirg . Kara-Kulzha ) on kylä Oshin alueella Kirgisiassa , Kara-Kuldzhinskin alueen hallinnollinen keskus .
Karakuldzha (vanha Kara-Kuldzha; lähteellä - Karakol) - joki, joka virtaa Kirgisian Oshin alueen läpi. Joen pituus on 104 km. Se kerää vesinsä Ferghanan vuoriston lounaisrinteeltä. Karakuldzha on Karadarya-joen oikea komponentti. Kuldzhinsky-alue sijaitsee joen valuma-alueella.
Perustettiin vuonna 1936 nimellä Neuvostoliiton piiri. Vuonna 1962 se lakkautettiin, vuonna 1969 se palautettiin. Vuonna 1992 se nimettiin uudelleen Kara-Kuldzhinsky-alueeksi.
Laaksoa hallitsee mannerilmasto, jossa on pitkät, ei kovin kylmät talvet ja lämpimät kesät.
Maanjäristyksiä tapahtuu ajoittain. Paikallisen väestön pääelinkeino on maatalous.
Kara-Kuljan maatalousjärjestöt ovat erikoistuneet vilja- ja rehukasvien viljelyyn sekä karjanhoitoon. Kara-Kuljan laitoksia edustavat maaseudun neuvontapalvelu, maanhoito ja kiinteistöoikeuksien rekisteröinti, pankkien konttorit ja matkapuhelinoperaattorit.
Kylään on avattu uusi moskeija, joka on suunniteltu 300 paikkaiselle. Siellä on makkara- ja teurastuspaja, muhennostehdas, koulu ja päiväkoti.
Kara-Kuldzhan kylän lähellä sijaitsee Kara-Daryan asutus (III-IV vuosisatoja eKr.) ja Shoro-Bashatin asutus (alue noin 70 hehtaaria, IV-V vuosisatoja eKr.) laajoilla raunioilla Kushanin valtakuntien aika.
Kirgisiassa 15. lokakuuta 2017 pidettyjen presidentinvaalien tuloksena Kara-Kuldzhan kylästä kotoisin oleva Sooronbai Jeenbekov nousi maan seuraavaksi presidentiksi.