| Kylä | |
| Kokshenevo | |
|---|---|
| 56°23′15″ pohjoista leveyttä sh. 75°09′20″ itäistä pituutta e. | |
| Maa | Venäjä |
| Liiton aihe | Omskin alue |
| Kunnallinen alue | Muromtsevsky |
| Maaseudun asutus | Bergamak |
| Historia ja maantiede | |
| Perustettu | Noin 1700-luku |
| Aikavyöhyke | UTC+6:00 |
| Väestö | |
| Väestö | ↘ 284 [1] henkilöä ( 2010 ) |
| Kansallisuudet | venäläiset, saksalaiset |
| Tunnustukset | Ortodoksiset, katolilaiset |
| Digitaaliset tunnukset | |
| Postinumero | 646458 |
| OKATO koodi | 52234804003 |
| OKTMO koodi | 52634404111 |
| Numero SCGN:ssä | 0113618 |
Kokshenevo on kylä Muromtsevskin alueella Omskin alueella Venäjällä. Sisältyy Bergamakin maaseudun asutukseen .
Kokšenjovon kylä syntyi 1600-1700-luvun vaihteessa [2] . Tänä aikana Bergamakin asutuksesta syntyi mielivaltaisesti uusia siirtokuntia: zaimkoja ja siirtokuntia, jotka kehittyvät kyliksi [3] . Zaimkan olemassaolosta vuonna 1701, joka muutettiin "Kokšenjovin kyläksi", todisteena on venäläinen kota, jonka Semjon Remizov piirsi Taran kaupungin maakuvaan vuonna 1701 Tarajoen vasemmalla rannalla ( Irtyshin oikea sivujoki), 6 km asutusta itään ja alavirtaan. Tätä "yhden pihan venäläistä kylää" kutsuttiin alun perin Obroskinon asutukseksi [3] . Kahden muun naapurimaiden venäläisen mökin sijainti Remizovin piirustuksessa vastaa tiukasti syrjäisten talojen sijainnin mittakaavaa nykyaikaisissa Lisinon ja Muromtsevon siirtokunnissa - Kokshenevoa lähimmät hedelmälliset maa-alueet, jotka ovat valinneet Tanatarovkan rannoilla olevat maanpaossa olevat peltotalonpojat. ja Syutkes-joet , Taran vasemmat sivujoet, kaukana Bergamakin asutuksesta ja yasak-tatarien jurtojen puolella .
Vuonna 1708 Kokšenjovon kylä mainittiin ensimmäisen kerran tatarialueen ensimmäisten siirtokuntien luetteloissa [4] . Vuonna 1719 kahdeksan taloutta [6] kirjoitettiin uudelleen [5] Bergomatskaja Slobodan Kokšenjovin kylässä, joista kolmessa oli Kokšenjovin perheet: Yakov [7] , Timofey [8] ja Obrosima [9] . Toisin kuin Matvei Koksenin kaksi ensimmäistä poikaa, jotka syntyivät "valtion talonpoikaisina" Bergamakskajan asutuksella [10] , "Heidetään Matvejevin poika" [11] oli esikoinen (n. 1700) vapaatilalla, joka sai nimi hänen nimestään.
Ensimmäisissä luetteloissa Kokšenjovon kylän perustajan, sukunimettömän maanpaossa olevan auratalonpojan Matveyn (s. n. 1650) jälkeläiset esiintyivät hänen lempinimellään Koksheni, "esimerkiksi ... Andrei Kokshenin poika" [ 12] , ja myöhemmissä tarkistuksissa ne kirjoitettiin jo uudelleen sukunimestä Kokšenjov: "...Andrejevin poika Kokšenjov" [13] , [14] . Tutkimus Omskin alueen Muromtsevskin alueen asutuksesta jakamalla vanhan ajan sukunimiä saatavilla olevien väestötietojen perusteella osoitti, että vuoden 1782 luetteloiden mukaan sukunimi Kokshenyov oli yleisin paitsi kylässä itse Kokshenyovasta, mutta koko tutkimusalueella [15] .
Vuonna 1909 väestö (pääsemätön linkki - historia ) . Kokshenyovossa oli 826 ihmistä.
Vuonna 1928 se koostui 182 maatilasta, joista suurin osa oli venäläisiä. Siperian alueen Taran piirin Muromtsevskyn piirikunnan Kokshenevskyn kyläneuvoston keskus [16] .
| Väestö | |
|---|---|
| 1926 [17] | 2010 [1] |
| 931 | ↘ 284 |
Vuoden 2010 koko Venäjän väestölaskennan mukaan väestön sukupuolirakenteessa 284 ihmisestä 140 miestä ja 144 naista (49,3 ja 50,7 %) [1]
Kansallinen kokoonpanoVuonna 1928 pääväestö oli venäläisiä.
Vuoden 2002 väestönlaskennan tulosten mukaan valtakunnallisessa väestörakenteessa venäläisiä oli 97 % 302 hengen kokonaisväestöstä. [18] .