Punainen kulma

Punainen kulma ( kulttuurikeskus [1] ) - Neuvostoliitossa ja joissakin neuvostoliiton jälkeisissä maissa huone , huoneen osa tai erityinen rakenne (osasto), missä tahansa yrityksessä tai laitoksessa, joka on varattu agitaation ja poliittisen toiminnan tarpeisiin koulutus [2] [3] [4 ] .

Red Corners syntyi 1920-luvun alussa lukutaitokurssien paikaksi ; luettiin yhteisiä sanomalehtiä, keskusteltiin yhteiskunnallisesti merkittävistä aiheista [5] . Kylissä lukusalit suorittivat samanlaisen tehtävän . 1960-luvulla useimpien organisaatioiden punaiset kulmat olivat kehittyneet Leninin huoneiksi .

Nimi "punainen nurkkaus" tulee yhdistelmästä substantiivista "kulma" merkityksessä "tila oppituntien johtamiseen" ja adjektiivista "punainen" merkityksessä "liittyy vallankumoukselliseen toimintaan". Ehkä myös punaisella kulmalla varustettu semanttinen riimi otettiin huomioon , jossa kuvakkeet ripustettiin.

Neuvostoliiton termillä punainen kulma ei ole vastaavaa vastinetta Länsi-Euroopan kielissä. Esimerkiksi se käännetään englanniksi joko merkitykseltään lähimmällä englannin kielellä.  virkistyshuone ( lit. virkistyshuone ), eng.  lukusali ( lit. lukusali , lukusali) tai englanti.  red corner club (klubi "punainen kulma"). [6]

Katso myös

• punainen kulma
• Leninin huone
• poliittista tietoa

Muistiinpanot

1. ↑ Hevesy M.A. Neuvostoajan ideologisten ja poliittisten termien selittävä sanakirja . - M . : Harjoittelija. suhteet, 2002. - S.  63,96 . — 158 s. — ISBN 5-7133-1147-3 .
2. ↑ Dmitri Nikolajevitš Ushakov , Grigory Osipovich Vinokur " Venäjän kielen selittävä sanakirja "
3. ↑ Tatjana Nikolajevna Tšernyavskaja, Jevgeni Mihailovitš Vereshchagin, Vitali Grigorjevitš Kostomarov "Neuvostoliiton taiteellinen kulttuuri: kielellinen sanakirja"
4. ↑ Maria Krestinskaya, Boris Krestinsky "Nykyisen venäläisen jargonin tiivis sanakirja"
5. ↑ Chernyavskaya T.N., Vereshchagin E.M., Kostomarov V.G. Neuvostoliiton taiteellinen kulttuuri: kielellinen ja kulttuurinen sanakirja. - M . : "Venäjän kieli" , 1984. - S. 130 - 353 s.
6. ↑ Carl Fuchs; Tutkimus- ja koulutusyhdistys; Rean henkilökunta. REA:n venäjän sanakirja . - Piscataway, NJ: Research & Education Assoc., 2004. - P. 337,525. — 570 s. - (Handbooks and References Series: Handbooks & Guides). — ISBN 0-8789-1435-8 .

Kirjallisuus

• Ushakov D.N. , Vinokur G.O. Venäjän kielen selittävä sanakirja: A-M. - Muutoksilla ja korjauksilla. - M .: Veche, 2001. - T. 1. - S. 577. - ISBN 5-7838-0887-3 .
• Chernyavskaya T. N., Vereshchagin E. M., Kostomarov V. G. Neuvostoliiton taiteellinen kulttuuri: kielellinen ja kulttuurinen sanakirja. - M . : "Venäjän kieli" , 1984. - S. 130-353.
• Birikn A. K., Mokienko V. M., Nikitina T. G., Stepanova L. I., St. Petersburg State University . Neuvostoliiton kielen selittävä sanakirja. - Pietari. : Folio-press, 1998. - 700 s. — ISBN 5-7627-0103-4 .
• Krestinskaya M.M., Krestinsky B.P. Lyhyt sanakirja modernin venäjän ammattikieltä. - Frankfurt am Main: Kylvö, 1965. - S. 13-31.
• Zimin V.I. Venäjän kielen lyhyt fraseologinen sanakirja. - M . : Patrice Lumumba Peoples' Friendship University , 1968. - S. 42-95.