Kyossi Kaatra | |
---|---|
fin. Kossi Kaatra | |
| |
Nimi syntyessään | Gustav Adolf Lindström |
Aliakset | Kyossi Kaatra |
Syntymäaika | 6. marraskuuta 1882 |
Syntymäpaikka | Lohja , Suomen suuriruhtinaskunta , Venäjän keisarikunta |
Kuolinpäivämäärä | 15. marraskuuta 1928 (46-vuotias) |
Kuoleman paikka | Huddinge , Ruotsi |
Kansalaisuus | Venäjän valtakunta |
Ammatti | kirjailija , runoilija , toimittaja |
Genre | runoutta, proosaa |
Teosten kieli | Suomalainen |
Kössi Kaatra (oikea nimi ja sukunimi - Gustav Adolf Lindström (1906 asti)) ( s. Kössi Kaatra ; 6.11.1882 , Lohja , Suomen suuriruhtinaskunta , Venäjän keisarikunta - 15.11.1928 , Huddinge , Ruotsi ) - suomalainen kirjailija , runoilija ja toimittaja .
Köyhään perheeseen syntynyt äiti oli tehtaan työntekijä. Varhain jäi orvoksi. Lapsena hän ansaitsi elantonsa työskentelemällä sanomalehtien katukauppiaana.
Vuonna 1899 hänestä tuli asianajaja asianajotoimistoon. Hän alkoi olla kiinnostunut työväenliikkeestä.
Vuosina 1903-1910 hän oli toimittaja, Tampereen Työväenteatterin johtaja . Vuoden 1905 yleislakon , helmikuun vallankumouksen ja 1918 Suomen sisällissodan jäsen . Hän luki 1.11.1905 Tampereen kaupungintalon parvekkeelta kansalaisvapauksia, demokratiaa ja työntekijöiden oikeuksia vaativan "Punaisen julistuksen" (Suomen kansan manifesti).
Punaisten tappion Suomen sisällissodassa ja valkoisen terrorin alkamisen jälkeen K. Kaatra piiloutui ensin mökkinsä ullakolle ja onnistui sitten pakenemaan Ruotsiin.
Hän debytoi runoilijana vuonna 1902.
Runokokoelmien kirjoittaja: "Kynnyksellä" (1903), "Elämästä" (1904), "Runot" (1905), "Kuvia suuresta lakosta ja muita työlauluja" (1906), "Taukolla" (1906), runokokoelma "Pohjan lauluja" (1922). Tarinassa Punaiset ja valkoiset (1919) K. Kaatra kuvaa vuoden 1918 sisällissotaa Suomessa, romaanissa Äiti ja poika (1924) hän kuvaa työväenkorttelin elämää ja katkeralla ironialla pilkkaa porvarillisen yhteiskunnan lakeja, moraalia ja tapoja.
Teoksissaan hän kuvaa suurella rakkaudella kaupunkien alempien luokkien elämää. Runollisuudellaan kirjailija palveli suomalaista työväenluokkaa 20 vuotta; kaikki hänen sympatiansa ovat vallankumouksellisten työväenjoukkojen puolella.
Temaattiset sivustot | |
---|---|
Sanakirjat ja tietosanakirjat | |
Bibliografisissa luetteloissa |