Lyydialainen aakkoset

Kokeneet kirjoittajat eivät ole vielä tarkistaneet sivun nykyistä versiota, ja se voi poiketa merkittävästi 6. lokakuuta 2020 tarkistetusta versiosta . tarkastukset vaativat 4 muokkausta .
Lyydialainen aakkoset
Kirjeen tyyppi konsonantti laulukirjoitus
Kieli (kielet Lydian
Tarina
Lähtöisin Lydia (Vähän Aasian itärannikko )
luomispäivämäärä noin 8. vuosisadalla eKr
Kausi VIII-III vuosisatoja eKr
Alkuperä Foinikialainen aakkoset
Kehitetty Ei
Liittyvät Kreikkalaiset aakkoset , Vähä- Aasian aakkoset , Frygian aakkoset
Ominaisuudet
Tila kadonnut
Kirjoituksen suunta oikealta vasemmalle (enimmäkseen), vasemmalta oikealle (harvinainen) boustrofedoni (1 esimerkki)
Merkkejä 26 kirjainta
Unicode-alue U+10920—U+1093F
ISO 15924 Lydi

Lyydian kielen kirjoittamiseen käytettiin lyydialaisia ​​aakkosia . Kirjaimet muistuttivat ulkoisesti kreikkaa, mutta samankaltaisuus on harhaanjohtavaa - ilmeisesti lyydialainen syntyi foinikialaisten aakkosten rinnalla kreikan kielen kanssa.

Varhaiset Lyydian tekstit voitiin kirjoittaa molempiin suuntiin, joko vasemmalta oikealle tai oikealta vasemmalle. Myöhemmät tekstit kirjoitetaan yksinomaan oikealta vasemmalle, yksi teksti on boustrophedon . Sanat erotetaan toisistaan ​​välilyönnillä (yhdessä tekstissä välilyöntien sijaan käytetään pisteitä). Lyydialaisen kirjaimen ainutlaatuinen piirre on kolmion muotoinen lainausmerkki.

Salauksen purkaminen 1900-luvun alussa tutkijoiden toimesta, koska siellä oli useita kaksikielisiä. Merkittävimmän panoksen antoivat saksalaiset Paul Cale ja Ferdinand Sommer sekä italialainen Piero Merigi [1] .

Luettelo merkeistä

Lyydialaiset aakkoset [2] [3] liittyvät läheisesti muihin Vähä-Aasian aakkosiin ja vähemmässä määrin kreikkalaisiin aakkosiin. Se sisältää 26 merkkiä. Toisin kuin karialaisessa aakkostossa, jossa äänen f merkki tuli kreikan kielestä Φ , äänen f Lydian merkki oli muotoa 8 , kuten etruskien aakkostossa (tämä merkki ilmeisesti lainattiin eteläarabian kirjaimesta ) .

Lyydialainen aakkoset ja sen tulkinnan muunnelmat [4] :

Ei. Kirje Translitterointi Melchertin tulkinta Gerardin tulkinta
yksi a / a / [ a ]
2 b / p / [ p ]
3 g / k / / g / [ g ]
neljä d / ð / [ ð ]?
5 e / e / [ eː ]
6 v , w / v / [ w ], [ v ]?
7 i / minä / [ i ], [ e ]
kahdeksan y / minä / [ minä ]
9 k / k / [ k ], [ g ]
kymmenen l / l / [ l ]
yksitoista m / m / [ m ]
12 n / n / [ n ]
13 o / o / [ oː ]
neljätoista r / r / [ r ]
viisitoista S / s / [ s ]
16 t / t / [ t ]
17 u / u / [ u ]
kahdeksantoista f / f / [ f ]
19 q /kʷ/ [kʷ]? [kw]?
kaksikymmentä s / ç / [ ʃ ]?
21 τ / t͡s / [ t͡ʃ ]?
22 ã /ãː/ [ã]?
23 ẽ /ã/ [ẽ]?
24 λ / ʎ / [ ʎ ]
25 v [ⁿ]?
26 c /dz/ [ts]?

Lisäksi oli kaksi digrafiaa, aa ja ii, joita pidetään a:n ja i:n allofoneina , syyt ovat epäselviä [5] .

Paralydian aakkoset

Muinaisessa Lydiassa oli myös samanlainen lyydialainen kirjoitus, jonka todistaa yksittäinen kirjoitus Sardis-synagogan ( Sardisin synagoga ) seinän kiveen, jota kutsuttiin tästä syystä "paralydialaiseksi".

Lyydian aakkoset Unicodessa

Lyydian aakkoset sisältyvät Unicode -standardin versioon 5.1 , alueella U+10920 - U+1093F.

Muistiinpanot

  1. ↑ Johannes Friedrich. Unohdettujen kirjoitusten ja kielten salaus. Lyydialaisen kielen paljastaminen . Käyttöpäivä: 6. marraskuuta 2015. Arkistoitu alkuperäisestä 2. lokakuuta 2015.
  2. ↑ Adiego (2007) sivu 769.
  3. ↑ Everson (2006).
  4. ↑ Rizza A. Lyydian kieli // Länsi- ja Keski-Aasian muinaisindoeurooppalaiset kielet. - M. : Academia, 2013. - S. 77. - 512 s. - (Maailman kielet). - ISBN 978-5-87444-370-2 .
  5. ↑ Gerard (2005) sivu 34.

Kirjallisuus

Linkit