James McCullah | |
---|---|
Englanti James MacCullagh | |
Syntymäaika | 1809 [1] [2] [3] […] |
Syntymäpaikka | Landahaussy |
Kuolinpäivämäärä | 24. lokakuuta 1847 [1] |
Kuoleman paikka |
|
Maa | |
Tieteellinen ala | fyysikko |
Alma mater | Trinity College |
Palkinnot ja palkinnot | Copley-mitali (1842) |
Mediatiedostot Wikimedia Commonsissa |
James McCullach (1809-1847) oli brittiläinen irlantilainen teoreettinen fyysikko ja geometri, vuodesta 1833 Irlannin tiedeakatemian akateemikko.
Syntynyt lähellä Plumbridgea; kun hän oli 10-vuotias, perhe muutti Strabaniin. Vuodesta 1833 hän oli matematiikan professori Trinity Collegessa Dublinissa, vuodesta 1842 hän oli siellä luonnonfilosofian professori. Optisena fyysikona hän työskenteli pääasiassa 1830-luvulla, geometrinä - 1840-luvulla. Hän teki itsemurhan - oletettavasti siksi, ettei hän kyennyt tarjoamaan uusia matemaattisia teorioita elämänsä viimeisinä vuosina.
Matematiikan alalla hän työskenteli ensisijaisesti geometrinä; fysiikassa hänen tutkimuksensa keskittyi ensisijaisesti optiikkaan , mutta myös matemaattiseen fysiikkaan ja sähköön . Hänen geometria-teoksiaan ei arvostettu vähemmän kuin aikansa kuuluisimpien ranskalaisten geometrien teoksia. Fysiikassa McCullachin työ oli myös puhtaasti matemaattista. McCullachin ellipsoidi, jonka hän esitteli jäykän kappaleen pyörimisongelmassa, on nimetty hänen mukaansa. Vuonna 1839 McCullach ehdotti kokoonpuristumattoman eetterin teoriaa, jota kutsutaan McCullagin dynaamiseksi teoriaksi. Erityisen kuuluisa oli hänen Fresnelin löytämän valoaallon pinnan geometrinen tutkimus. McCoolachin teokset ilmestyivät Transactions of the B. Irish Academy -julkaisussa (osa XVI-XXII) ja kerättiin Collected Works -julkaisuun (Dublin University Press Series, 1880).
Temaattiset sivustot | ||||
---|---|---|---|---|
Sanakirjat ja tietosanakirjat |
| |||
|