Makataev, Mukagali

Kokeneet kirjoittajat eivät ole vielä tarkistaneet sivun nykyistä versiota, ja se voi poiketa merkittävästi 1. helmikuuta 2022 tarkistetusta versiosta . tarkastukset vaativat 20 muokkausta .
Mukagali Suleimenovich Makataev
kaz. Mұқaғali (Mұkhamedқali) Suleymenuly Makataev
Nimi syntyessään kaz. Mukhammedkali Makataev
Syntymäaika 9. helmikuuta 1931( 1931-02-09 )
Syntymäpaikka Karasazin kylä , Narynkolsky piiri , Almaty Oblast , Kazak ASSR , Venäjän SFNT , Neuvostoliitto
Kuolinpäivämäärä 27. maaliskuuta 1976 (45-vuotias)( 27.3.1976 )
Kuoleman paikka Alma-Ata , Kazakstanin SSR , Neuvostoliitto
Kansalaisuus  Neuvostoliitto
Ammatti kirjailija , kääntäjä
Palkinnot Kazakstanin tasavallan valtionpalkinnon saaja
 Mediatiedostot Wikimedia Commonsissa

Mukagali Suleimenovich Makataev ( Kazakstan : Mұқағali Suleymenuly Maқataev ; 9. helmikuuta 1931 , Karasazin kylä , Narynkolin piiri , Alma-Atan alue , - 27. maaliskuuta 1976 , Alma -Ata , Kazakstanin Neuvostoliiton poet ja tulkki , Kazakhn Neuvostoliitto ). 

Elämäkerta

Syntynyt Karasazin kylässä Alma-Atan alueella, Khan-Tengrin huipun juurella. Valmistui A. M. Gorkin nimestä kirjallisuusinstituutista .

Kirjoittaa ylioppilaaksi. Hän työskenteli kyläneuvoston sihteerinä, punaisen jurtan päällikkönä, komsomolielinten työntekijänä ja aluelehden kirjallisena työntekijänä. Tulee suvusta Albanians [1] .

Vuosina 1954 - 1962 hän työskenteli kuuluttajana Kazakstanin radiossa, opettajana, vuosina 1962-1972 -  sanomalehtien "Socialistik Kazakhstan", "Kazakh adebieti", aikakauslehtien "Madeniet zhane turmys", "Zhuldyz" osaston päällikkönä. , vuosina 1972-1973 -  Kazakstanin kirjailijaliiton kirjallinen konsultti [2] .

Seitsemäntoista-vuotiaan Mukagalin ensimmäiset runot julkaistiin vuonna 1948 "Soviet Border" -sanomalehdessä, koska hän oli kotoisin Narynkolin raja-alueelta. Runot ovat aina täynnä viittauksia näihin paikkoihin, ja kuollessaan sairaana hän pyytää tulla vietäväksi kotikylään siinä toivossa, että vain hänen kotimaansa voi pelastaa hänet. Lukijat tunnistivat ja tunsivat runoilijansa sanoma- ja aikakauslehtien julkaisuista, vuonna 1951 julkaistusta yhteiskokoelmasta "Zhastar Zhyry" ("Nuorten laulut"). Vuonna 1962 sanomalehti "Socialistik Kazakhstan" julkaisi runon "Appassionata", joka toi mainetta Makataeville, ja hänen nimensä liittyi parhaiden Kazakstanin runoilijoiden joukkoon.

Kirjoittanut kirjoja "Elämä on legenda", "Elämä on joki", "Mozartin requiem", "Suosikit". Hänen runoihinsa perustuva kappale "Sarzhailau" tuli suosituksi. Käännetty kazakstaniin venäjän klassikoiksi, ulkomaiseen kirjallisuuteen, mukaan lukien Walt Whitman , Danten jumalallinen komedia . Hänen nimensä on sijoitettu Abain , Auezovin ja muiden kazakstanilaisen kirjallisuuden klassikoiden nimien viereen. Makatajevin kollega Orynbay Zhanaydarov kirjoitti Dante Alighierin jumalallisen komedian käännöksestä: "Mukagali, joka käänsi Dantea, lisäsi kaksi tavua jumalallisen komedian riville ja riimi kuuluisan tercinan jakamatta ristiriimeihin. Mukagalin kolmirivisissä tertseissä, jotka muodostavat runon, kaikki kolme riviä rimmaa! Tuloksena on jahdettu kazakstanilainen säe! Rakenteeltaan ja tyyliltään hämmästyttävä säe” (Prostor-lehti, 2012, nro 2).

Kazakstanin valtionpalkinnon saaja.

Varhaisen kypsyneen sukupolven tuska pysyi ikuisesti tulevan runoilijan sydämessä ja herätti hänessä myötätuntoa kaikkia orvoiksi jääneitä lapsia kohtaan. Mukagali Makataev puhui ikätovereidensa puolesta, kaikkien maan orpojen puolesta, runossa "Mozartin requiem", jonka hän kirjoitti vähän ennen kuolemaansa:

Olemme orpoja
Yksin maailmassa.
Emme ole aikuisia emmekä lapsia;
Emme pelkää
, emmekä loukkaannu.
Maan maapallo
Kuin jalkapallo.
Älä nuhtele meitä, villejä,
Meitä, jotka soveltuvat mihin tahansa liiketoimintaan,
Meitä, epätoivoisia, surullisia,
Meitä, nälkäisiä.
Voita välinpitämättömyys, voita
tuskamme.
Älä satuta meitä, älä vuodata
sääliviä kyyneleitä ylitsemme.

Kyky sympatiaa, empatiaa, tehdä hyvää, olla armollinen on tullut runoilijan tärkein kriteeri ihmisen arvioinnissa ja kaiken luovuuden leitmotiivi. Hänelle oli elintärkeää, että ihmiset ymmärtäisivät ja rakastivat sanat "yksinkertaiset kuin elämä".

Hänen elämänsä viimeiset kymmenen vuotta, lukuun ottamatta kahta opiskeluvuotta Moskovassa, kirjallisessa instituutissa, vietettiin Alma-Atassa.

Missä tahansa hänen täytyi työskennellä - kyläneuvoston sihteerinä, "punaisen jurtan" päällikkönä, kirjallisena työntekijänä alueellisessa sanomalehdessä, Kazakstanin radion kuuluttajana, osaston päällikkönä sanomalehdissä "Socialistik Kazakhstan", "Kazakh adebieti". ", aikakauslehdet "Madeniet zhane turmys", "Zhuldyz", kirjailijaliiton kirjallinen konsultti - hänelle tärkeintä oli, kuinka välittää lukijalle se, mikä häntä valtasi, ahdisti.

"Hän etsi sanoja", kirjoitti Anuar Alimzhanov, "jotka ilmaisivat täydellisemmin elämän tarkoituksen, sukupolvemme työn ja tekojen olemuksen. Ja hän onnistui löytämään sellaiset sanat. Hänen linjansa ovat täynnä ystävällisyyttä, ystävällisyyttä ja rakkautta henkilöä kohtaan.

Seitsemäntoista-vuotiaan Mukagalin ensimmäiset runot julkaistiin vuonna 1948 "Soviet Border" -sanomalehdessä, koska hän oli kotoisin Narynkolin raja-alueelta. Runot ovat aina täynnä viittauksia näihin paikkoihin, ja kuollessaan sairaana hän pyytää tulla vietäväksi kotikylään siinä toivossa, että vain hänen kotimaansa voi pelastaa hänet.

Lukijat tunnistivat ja tunsivat runoilijansa sanoma- ja aikakauslehtien julkaisuista, vuonna 1951 julkaistusta yhteiskokoelmasta "Zhastar Zhyry" ("Nuorten laulut"). Vuonna 1962 sanomalehti "Socialistik Kazakhstan" julkaisi runon "Appassionata", joka toi mainetta Makataeville, ja hänen nimensä liittyi parhaiden Kazakstanin runoilijoiden joukkoon.

Elinikäisiä julkaisuja on vähän: "Pääskynen olet saapunut", "Moor", "Dariga", "Kun joutsenet nukkuvat". Runoilija valmisteli yhden parhaista kirjoistaan, Life is a Poem, mutta ei nähnyt sitä julkaistuna. Kun vuonna 1979 kustantamo "Zhazushy" julkaisi kirjan "Elämä on järvi" ja vuonna 1984 "Sholpan", kävi selväksi: M. Makataev ei julkaissut puoliakaan elämänsä aikana kirjoittamastaan. Tämä oli tragedia runoilijalle, joka tiesi luovansa voimansa, paikkansa kansallisessa runoudessa. Mukagalin sydän alkoi horjua.

40-vuotissyntymäpäivänään runossa ”Vain kaksikymmentä vuotta enää” hän pyytää elämältä sellaista tai ainakin kymmenen vuoden viivettä työlleen. Hänen elämänsä viimeinen ajanjakso osuu samaan aikaan opintojen kanssa Moskovassa korkeammilla kirjallisuuskursseilla. Hän nousee runoutensa korkeuksiin, mutta elämä on hänelle vaikeaa. M. Makataev työskentelee paljon, mutta julkaisee vähän. Hänen teoksissaan voimistuu traaginen sävel rakkaudesta elämään, kaikkeen, mikä on olemassa.

Runoilija kuoli vain 45-vuotiaana, jättäen lukuisat rivinsä perinnöksi tuleville sukupolville.

"Kun joutsenet nukkuvat", "Hei, ystävät!", "Rakas pääskyni", "Laulava sielu", "Elämän joki", "Sholpan", "Kuormalla sydämessä", kaksiosainen runopainos ja runot "Heartbeat" - kaikki nämä kirjat julkaistiin runoilijan äidinkielellä kazakstanin kielellä. Sattui vain niin, että Mukagali Makatajevin ensimmäinen venäjänkielinen runokirja julkaistiin muutama vuosi hänen kuolemansa jälkeen. Vuonna 1981 julkaistiin kokoelma "The Call of the Soul".

Osa runoilijan luovasta perinnöstä olivat upeita käännöksiä, jotka ansaitsivat Kazakstanin kirjallisen yhteisön korkeimman arvostuksen. Klassisia esimerkkejä ovat hänen käännöksensä W. Whitmanin ruohonlehdistä ja Danten jumalallisesta komediasta, Shakespearen soneteista sekä venäläisistä runoilijoista A. Pushkin, N. Nekrasov, A. Blok. Mestarillisesti kazakstanin kielelle käännettyinä niistä tuli heidän syntyperäisen runoutensa omaisuutta. Makatajevin kollega Orynbay Zhanaydarov kirjoitti Dante Alighierin jumalallisen komedian käännöksestä: "Mukagali, joka käänsi Dantea, lisäsi kaksi tavua jumalallisen komedian riville ja riimi kuuluisan tercinan jakamatta ristiriimeihin. Mukagalin kolmirivisissä tertseissä, jotka muodostavat runon, kaikki kolme riviä rimmaa! Tuloksena on jahdettu kazakstanilainen säe! Rakenteeltaan ja tyyliltään hämmästyttävä säe” (Prostor-lehti, 2012, nro 2).

Mukagali Makataev on kirkas sivu XX vuosisadan 60-70-luvun kazakstanilaista runoutta. Runoilija räjähti kirjallisuuteen kuin tulinen salama, sokaisen kaikki. Kerran Rabindranath Tagore sanoi: "Kansakunnan on julkistettava, mitä sillä on." Nämä sanat tulisi lukea täysin runoilijan teoksista.

Hän eli myrskyisää, täynnä vaikeuksia, ja hänet ymmärrettiin usein väärin. Ensimmäinen runokokoelma julkaistiin vain kolmetoista vuotta hänen runollisen debyyttinsä jälkeen, eikä Mukagali koskaan nähnyt teostensa käännöksiä venäjäksi. Runoilija ei koskaan valittanut elämästä, koska tärkein asia hänelle oli luovuus.

Kunnia Mukagali Makataeville tuli hänen kuolemansa jälkeen. Danten jumalaisen komedian kuvitettu painos hänen käännöksessään on tullut ainutlaatuiseksi. Runokokoelmat pääsivät Kazakstanin runouden kultaiseen rahastoon. Ja lempeät runolliset linjat on asetettu musiikin mukaan ja kuulostavat lauluilta. Samoin vuosina ilmestyivät O. Žanaidarovin ja M. Kurgantsevin, Ju. Aleksandrovin ja L. Šaškovan käännökset M. Makatajevin runoista venäjäksi.

Luovuus

Mukagali Makataev alkoi julkaista vuonna 1948 . Fame toi hänelle runon "Appasionata" (1962). Runot "Iljitš" (1964) ja "Moor" (1970) oli omistettu V. I. Leninille ja K. Marxille . Runokokoelmat Hei ystävät (1966), Pääskyni (1968), Sydämeni (1972), Joutsenet eivät nuku (1974), Elämän lämpö (1975), Elämän runo (1976) ), "Elämän joki" ( 1978), "Heartbeat" (1-2 kirjaa, 1982), " Sholpan " (1984) ja muut pääsivät Kazakstanin kansallisen runouden kultarahastoon. Proosateokset sisältyivät kokoelmaan "Kaksi pääskystä" (1988). Monet Makatajevin runoista on sävelletty [2] .

Makatajev käänsi W. Shakespearen sonetit (1970), W. Whitmanin runot (1969), Danten runon "The Divine Comedy" (1971) ja muita kazaksiksi [2] .

Perhe

Isä - Suleiman, äiti Nagiman [3] [4] .

Vaimo - Lashyn [3] [4] .

Lapset - Maygul, Lyazzat, Almagul, Sholpan, Aibar ja Zhuldyz [4] .

Muisti

Muistiinpanot

  1. ↑ M. Makataev . Käyttöpäivä: 15. marraskuuta 2018. Arkistoitu alkuperäisestä 15. marraskuuta 2018.
  2. ↑ 1 2 3 4 Kazakstanin SSR: lyhyt tietosanakirja / Ch. toim. R. N. Nurgaliev. - Alma-Ata: Ch. toim. Kazakh Soviet Encyclopedia, 1991. - T. 4: Kieli. Kirjallisuus. Kansanperinne. Taide. Arkkitehtuuri. - S. 370. - 31 300 kappaletta.  — ISBN 5-89800-023-2 .
  3. ↑ 1 2 Mukagali Makataev: runoilijan elämäkerta ja luova perintö . Haettu 11. helmikuuta 2020. Arkistoitu alkuperäisestä 22. toukokuuta 2020.
  4. ↑ 1 2 3 Portaali "Kazakstanin historia". Mukagali. Mies, jolla on lapsen sielu. . Haettu 7. syyskuuta 2020. Arkistoitu alkuperäisestä 24. syyskuuta 2020.
  5. ↑ Kazakstanin tasavallan hallituksen asetus, päivätty 15. joulukuuta 2000, nro 1856 "Kazakstanin tasavallan valtion palkintojen myöntämisestä vuonna 2000 kirjallisuuden, taiteen ja arkkitehtuurin alalla"
  6. ↑ Mukagali Makatajevin muistomerkki . Haettu 13. heinäkuuta 2022. Arkistoitu alkuperäisestä 1. elokuuta 2019.
  7. ↑ Kazakstanin elokuva Mukagali esitetään Intiassa . news-asia.ru. - uutisia. Haettu: 27.3.2022.
  Siirry Wikidata-kohteeseen  Sanakirjat ja tietosanakirjat