Mackensen, Lutz

Lutz Mackensen
Saksan kieli  Lutz Mackensen
Syntymäaika 15. kesäkuuta 1901( 1901-06-15 ) [1] [2]
Syntymäpaikka
Kuolinpäivämäärä 24. maaliskuuta 1992( 24.3.1992 ) [1] [2] (90-vuotias)
Kuoleman paikka
Maa
Työpaikka
Opiskelijat Eleonore Dörner [d]

Lutz Mackensen ( saksaksi:  Lutz Mackensen ; 15. kesäkuuta 1901 [1] [2] , Bad Harzburg , Ala-Saksi - 24. maaliskuuta 1992 [1] [2] , Bremen ) - saksalainen kielitieteilijä , folkloristi ja sanakirjailija .

Yksi kaksiosaisen tietosanakirjan Handwörterbuch des deutschen Märchens ( Handwörterbuch  des deutschen Märchens ) kirjoittajista ja päätoimittaja sekä Mackensenin sanakirjan kirjoittaja(vuonna 1998 se julkaistiin venäjäksi nimellä "German language. Universal reference book" [3] ).

Elämäkerta

Syntynyt 15. kesäkuuta 1901 Bad Harzburgissa , Hannoverin maakunnassa Preussissa lukion opettajien perheessä.

Hän opiskeli Berliinin Humboldt-yliopistossa ja Greifswaldin yliopistossa . Vuonna 1918 hänestä tuli opiskelijakunnan Corps Baltia Berlinin jäsen [4] . Vuonna 1922 hän väitteli Heidelbergin yliopistosta väitöskirjalla satujen tutkimisesta [5] .

Vuosina 1926-1932 hän oli saksalaisen ja skandinaavisen filologian apulaisprofessori Heidelbergin yliopistossa, jossa hän perusti Pommerin kansanlaulujen arkiston ( saksaksi  Pommersche Volksliederarchiv ) ja sitten vuonna 1929 Pommerin kansanmusiikkiarkiston ( englanniksi  Volkskundliche Archiv für Pommern ). Myös Otto Knop osallistui jälkimmäisen luomiseenja Alfred Haas, ja hänen avustajansa Karl Kaiser, joka korvasi Mackensenin vuonna 1933 arkiston johtajana [6] . Hän loi perustan kansanperinteen opetukselle Greiswaldin yliopistossa ja loi kansainvälisiä tieteellisiä yhteyksiä erityisesti järjestämällä vuonna 1932 ruotsalaisten folkloristien kanssa konferenssin, joka tasoitti tietä ruotsalaisen kansanperinteen tutkimukselle [7] .

Vuonna 1932 hänestä tuli dosentti Riian Herder-instituutissa.[8] .

Vuonna 1933, kun natsit tulivat valtaan Saksassa, Mackensen liittyi NSDAP :hen . Lisäksi hän ilmaisi uskollisuutensa järjestelmää kohtaan ilmaisemalla antisemitistisiä näkemyksiä [9] . Vuonna 1935 hänestä tuli professori. Vuonna 1940, toisen maailmansodan aikana, hän oli ensimmäinen vieraileva professori Gentin yliopistossa , jossa hän esitti raportteja niistä opettajista, jotka "edistivät luennoissaan enemmän tai vähemmän salattua suursaksalaisen ajattelun hylkäämistä" [10] . Vuodesta 1941 hänestä tuli saksantutkimuksen professori Poznańin Reich-yliopistossa, jossa hän käsitteli Puolan saksalaistumisen valmistelua Wehrmachtin miehittämillä alueilla ja vastasi NSDAP :n gauleiterin ja Reichsführer SS : n turvallisuuspalvelun puolesta legendojen, perinteiden ja tapojen keräämisestä ja järjestämisestä. , jonka perusteella oli mahdollista todistaa, että alueelle ovat asettuneet saksalaiset tai saksalaiset pronssikaudelta lähtien [11] . Saksan ja Neuvostoliiton välisen hyökkäämättömyyssopimuksen solmimisen jälkeen Mackensen sai tehtäväkseen käsitellä Auslanddeutsche- kysymyksiä. tarkistaakseen, missä määrin "siirtolaiset" ( saksa:  Rücksiedler ) säilyttivät saksalaisen alkuperänsä ja olivat rodullisten ominaispiirteidensä perusteella sopivia "uuden siirtolaisten heimon" ( saksa:  Neusiedlerstamm ) - "rajamaan maanviljelijöiden" luomiseen. " ( saksa:  Grenzlandbauern ), valmiina taisteluun ja rakentamiseen, asuttaen Bessarabian , Bukovinan , Volynin , Dobrujan ja Baltian maat [12] .

Sodan jälkeen hän opetti Göttingenin yliopistossa . Hän käsitteli saksalaisen etymologian kysymyksiä, kokosi sanonnan, sananlaskun, sanonnan kokoelmia.

Vuonna 1957 hänestä tuli Bremenin valtion- ja yliopistokirjaston saksalaisen lehdistön tutkimusosaston perustaja ja johtaja vuoteen 1966 asti [8] .

Tieteelliset artikkelit

Muistiinpanot

  1. ↑ 1 2 3 4 Saksan kansalliskirjasto , Berliinin osavaltiokirjasto , Baijerin osavaltion kirjasto , Itävallan kansalliskirjasto Tietue #116644672 // General Regulatory Control (GND) - 2012-2016.
  2. ↑ 1 2 3 4 Bibliothèque nationale de France tunniste BNF  (fr.) : Open Data Platform - 2011.
  3. ↑ Mackensen L. Saksan kieli. Universaali hakuteos / Per. hänen kanssaan. E. Zakharova - M .: Aquarium, LLC AST-LTD Publishing House, 1998. - 592 s. ISBN 5-85684-101-8 , ISBN 5-15-000970-9
  4. ↑ Erwin Willmann (Hrsg.): Verzeichnis der Alten Rudolstädter Corpsstudenten. (AH. Liste des RSC.) , Ausgabe 1928, Nr. 2908
  5. ↑ Vgl. Carola L. Gottzmann, Petra Hörner: Lexikon der deutschsprachigen Literatur des Baltikums und St. Pietariin, 2007.
  6. ↑ Kurt Dröge: Die Entwicklung der volkskundlichen Forschung in Pommern. // Roderich Schmidt(Hrsg.): Tausend Jahre pommersche Geschichte. Veröffentlichungen der Historischen Kommission für Pommern. Reihe V, Band 31. Böhlau Verlag, Koln Weimar Wien 1999, S. 358–359.
  7. ↑ Leopold Magon: Die Geschichte der Nordischen Studien und die Begründung des Nordischen Instituts . // Festschrift zur 500-Jahrfeier der Universität Greifswald . Bändi 2. Greifswald 1956, S. 265.
  8. ↑ 12 Ernst Klee: Das Kulturlexikon zum Dritten Reich. Wer war was vor und nach 1945. S. Fischer, Frankfurt am Main 2007, ISBN 978-3-10-039326-5 , S. 384.
  9. ↑ Saksalainen kielitieteilijä Utz Maaspani merkille seuraavan: "Mackensen bedauert 1937, daß das deutsche Volk im späten Mittelalter bereits rassisch so zersetzt gewesen sei, daß es die Judenfrage mit den damaligen Pogromen nicht. endgültig schon gelöstung 1937" Poliisiersung 1939 "Politisiersung 19 " Julkaisussa: Zeitschrift für germanistische Linguistik 16 (1988/89), S. 253–290; Osoite: S. 282.
  10. ↑ Zitat bei Ernst Klee: Kulturlexikon , S. 384, Bezug auf Ludwig Jäger, Seitenwechsel. Der Fall Schneider/Schwerte und die Diskretion der Germanistik , München 1998.
  11. ↑ Siehe u. a. die Einleitung zu Lutz Mackensen: Sagen der Deutschen im Wartheland. Mit einem Vorwort des Gauhauptmanns. hg. von der Gauselbstverwaltung und Reichsuniversität Posen. Volkskunde Bd. 8. Posen 1943.
  12. ↑ Mackensen: Sagen der Deutschen im Wartheland , S. III–IV.

Kirjallisuus

Linkit

  Siirry Wikidata-kohteeseen