Manuel portugali
| Manuel de Braganza | |
|---|---|
| portti. Manuel de Bragança | |
| Kreivi de Oren | |
| Syntymä |
3. elokuuta 1697 Lissabon |
| Kuolema |
3. elokuuta 1766 (69-vuotias) Belash |
| Hautauspaikka | |
| Suku | braganca |
| Isä | Portugalin Pedro II |
| Äiti | Maria Sofia Neuburgista |
| Suhtautuminen uskontoon | katolinen kirkko |
| Palkinnot |
 |
| Asepalvelus | |
| Palvelusvuodet | 1716-1734 |
| Liittyminen | Rooman imperiumi |
| Sijoitus | kenraali marsalkka |
| taisteluita | Itävallan ja Turkin sota (1716-1718) |
| Mediatiedostot Wikimedia Commonsissa | |
Manuel de Bragança ( portti. Manuel de Bragança ; 3. elokuuta 1697, Lissabon - 3. elokuuta 1766, Belash ), kreivi de Oren - portugalilainen Infante, ehdokas Puolan valtaistuimelle vuosina 1731-1733.
Portugalin kuninkaan Pedro II :n ja Neuburgin prinsessa Maria Sofian viides poika .
Luonteeltaan seikkailija, hän lähti 18-vuotiaana 4. marraskuuta 1715 ilman kuninkaan lupaa Lissabonista englantilaisella laivalla kreivi Tarukan pojan Manuel Telis da Silvan ja yhden palvelijan seurassa. hänelle 20 000 cruzadoa ja lasku samasta summasta. Hänen veljensä kuningas Johannes V lähetti englantilaisen fregatin perässään, mutta marraskuun 14. päivänä pakolainen laskeutui Amsterdamiin .
Kolmen kuukauden ajan hän vietti villiä elämää Haagissa . Suurlähettiläs Luís da Cunha valitti Assumarin kreiville "juhlista, rekikilpailuista ja tanssista kello 7 asti", joita Infante isännöi. Kuningas vaati hänen paluutaan ja Infante tuli Pariisiin, missä hän asui Comte da Ribeira Granden luona, mutta pakeni sitten Saksaan aikoen osallistua Itävallan ja Turkin sotaan .
1. elokuuta 1716 Manuel ilmestyi Savoian ruhtinas Eugenin leirille ja osallistui neljä päivää myöhemmin vapaaehtoisena Peterwardeinin taisteluun , ajoi takaa vetäytyviä turkkilaisia ja haavoittui. Sitten hän osallistui Temeswarin vangitsemiseen . Seuraavana vuonna, astuttuaan jo virallisesti Itävallan palvelukseen, hän osallistui Belgradin vangitsemiseen .
Passarovitsan rauhan allekirjoittamisen jälkeen 24. joulukuuta 1718 hänet ylennettiin Feldvachtmeister-kenraaliksi , komentajaksi Sleesiassa sijaitsevan kirassierrykmentin . Vuonna 1721 Kaarle VI myönsi hänelle kultaisen fleecen ritarikunnan ritarikunnan palkinnon yhdistettynä sotilaallisiin ansioihin .
Vuonna 1728 hän oli yksi Puolan rikkaimman morsiamen Maria Zofia Sieniawskan käsiehdokkaista . Samaan aikaan hän nautti Habsburgien tuesta, jotka aikoivat tämän avioliiton kautta vahvistaa asemiaan valtakunnassa tulevaa taistelua Puolan perinnöstä varten .
Vuonna 1731 hän tuli Venäjälle, missä hän kosi keisarinna Anna Ivanovnaa epäonnistuneesti .
Samana vuonna Itävallan Varsova-suurlähettiläs, kreivi von Wilczek, aloitti kampanjoimisen Breslaussa asuvan Manuelin ehdokkuuden puolesta .
13. marraskuuta 1732 Berliinissä allekirjoitettiin ns. Levenwolden sopimus, joka tunnetaan myös nimellä "Kolmen mustan kotkan liitto", jonka mukaan Itävalta, Preussi ja Venäjä suostuivat tukemaan Infantan taistelua Puolan valtaistuimesta. Keisari ei ratifioinut tätä sopimusta, mutta tukia lähetettiin Manuelin kannattajille. Itävaltalaiset suunnittelivat siirtävänsä osan kustannuksista Portugalille, mutta João V ei ollut kiinnostunut tästä seikkailusta.
Venäjän Wienin-suurlähettiläs Ludwig Lanchinsky kirjoitti 16. toukokuuta 1733 Pietariin, että portugalilainen tuomioistuin näytti olevan valmis antamaan miljoona tai kaksi guldenia, mutta ei asettanut maksuaikaa eikä siirtänyt rahoja. .
Infanten kannattajien asemien heikkous kesään 1733 mennessä pakotti Itävallan ja Venäjän vetäytymään tukensa ja tekemään sopimuksen Frederick Augustus II :n kanssa . Korvauksena Manuel ylennettiin kenraaliluutnantiksi 26. lokakuuta 1733 ja marsalkkakenraaliksi 16. elokuuta 1734.
Tehtyään monia velkoja, jotka kuningas Juan V maksoi pois vähentäen niiden määrän osittain Manuelin perinnöstä, Infante palasi Portugaliin 21. lokakuuta 1734.
Vuonna 1734 hän perusti "kylähovin" Belasiin, Pombeiron kreivin tilalle, suunnitteli uusia seikkailuja, etsi sopivaa morsiamen ja lähetti kirjeitä João V:lle pyytäen häntä löytämään jonkinlaisen kruunun. Vuonna 1737 hän pakeni uudelleen, tällä kertaa Espanjan kautta Ranskaan toivoen pääsevänsä Korsikan kuninkaaksi , missä alkoi kapina genovalaisia vastaan, mutta Portugalin kuningas ilmoitti eurooppalaisille tuomioistuimille, ettei hän enää maksa veljensä velkoja. että ensi vuonna hänen oli palattava kotimaahansa.
Vuonna 1740 toinen portugalilainen seikkailija, Pedro de Ratis Enekim, joka oli asunut Brasiliassa kaksikymmentä vuotta, otti Manueliin yhteyttä ja tarjosi Infantalle tulla tämän maan kuninkaaksi. Tapattuaan Manuelin inkvisitio pidätti Enekimin välittömästi, ja neljä vuotta myöhemmin poltettiin harhaopin takia. Koska hän lähti Brasiliasta jo vuonna 1722, on epätodennäköistä, että hänen takanaan olisi todellisia salaliittolaisia siirtomaasta.
Manuel vietti loppuelämänsä Belashissa kirjailijoiden ja taiteilijoiden seurassa ja kuoli siellä 69-vuotissyntymäpäivänä. Oli sinkku.
| [show]Manuel de Braganzan esi-isät | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Kirjallisuus
- Schmidt-Brentano A. Kaiserliche und kk Generale (1618-1815). — Osterreichisches Staatsarchiv, 2006. , S. 78 [1]
- Nelipovich S. P. Kaksipäisten kotkien liitto: Venäjän ja Itävallan sotilasliitto 1700-luvun toisella neljänneksellä. - M . : Quadriga, 2010. - S. 94, 99-101, 108, 111, 116. - ISBN 978-5-91791 -045-1 .
Linkit
- Czartoryska z Sieniawskich Maria Zofia (puolalainen) . Haettu: 23.11.2020.
- Pedro de Rates Henequim (1680 - 1744) (port.) . Haettu: 23.11.2020.
 Temaattiset sivustot | |
|---|---|
| Sukututkimus ja nekropolis | |
| Bibliografisissa luetteloissa |