Maro Egiševna Markaryan | ||||
---|---|---|---|---|
Syntymäaika | 22. joulukuuta 1915 | |||
Syntymäpaikka | ||||
Kuolinpäivämäärä | 29. tammikuuta 1999 (83-vuotias)tai 28. tammikuuta 1999 [1] (83-vuotias) | |||
Kuoleman paikka | ||||
Kansalaisuus (kansalaisuus) | ||||
Ammatti | runoilija , kääntäjä , kirjailija | |||
Palkinnot |
|
|||
Palkinnot |
|
Maro Yegishevna Markaryan ( Arm . Մարո Մարգարյան , 22. joulukuuta 1915 tai 9. joulukuuta 1916 , Shulaveryn kylä , nyt Shaumyanin kylä , Marneulin kunta , Neuvostoliiton kunta ja käännös 1. tammikuuta 9 -9 , Urakanator 9. 2. tähtitieteilijä Veniamin sisar . Osa hänen teoksistaan on käännetty venäjäksi ja englanniksi.
Syntynyt nykyaikaisen Georgian alueella köyhään talonpoikaperheeseen. Hänen ensimmäiset teoksensa julkaistiin vuonna 1935, vuonna 1937 hän liittyi Neuvostoliiton kirjailijaliittoon . Vuonna 1938 hän valmistui Jerevanin yliopiston filologisesta tiedekunnasta ja jatko-opinnoista Neuvostoliiton tiedeakatemian Armenian haarassa . Vuosina 1967-1984 hän työskenteli komiteassa, joka käsittelee kulttuurisuhteita armenialaisen diasporan kanssa ulkomailla. Hän vietti elämänsä viimeiset vuodet Byurakanissa, jonne hänet haudattiin.
Tärkeimmät runokokoelmat: Läheisyys (1940), Runot (1945), Äidin ääni (1950, venäjänkielinen käännös 1952), Pshateni (1954), Lyrical Dawn (1957), Rich Silence (1972). Hänen runojaan leimaa emotionaalisuus ja ytimekkyys, useimpien teosten teemana on rakkaus isänmaahan, ihmissuhteet ja äitiys. Markaryan käänsi myös useiden venäläisten runoilijoiden runoja armeniaksi, mukaan lukien Yesenin , Mikhalkov , Akhmatova ja muut.
Sanakirjat ja tietosanakirjat | ||||
---|---|---|---|---|
|